Iso-Naistenjärvi kutsuu luokseen Pirkkalassa

Iso-Naistenjärven laavu

Makkaraa ja salaattia
Retkeily on monelle tuntematon harrastus. Mietinkin mikä tekee siitä niin pelottavan. Ketäpä ei pyytäisi, kukaan ei halua retkelle metsään. Toiset kertovat pelkäävänsä käärmeitä ja toiset miettivät, jaksavatko perille asti. Mikä on, kun ei yksi parhaimmista kiinnosta?

Kumoan väitteet täysin, sillä olen itse retkeilemässä milloin missäkin ja olen törmännyt käärmeeseen vain kerran ja sekin oli pieni. Sitten jos ei kävely maistu, aina voi istahtaa kivelle ja pitää hengähdystauon. Se on näin yksinkertaista. Vesipullo mukaan niin kaikki on hyvin ja grillimakkaraa voi myös hankkia reppuun - jos vaikka aikoo pitää grillibileet. Muista vain myös tulentekovälineet, jos kodalle aiot. Ilman ei pärjää.

Retkeily on hauskaa - vaan ei kaikille

Monelle ei tästäkään huolimatta retkeily tunnu mielekkäältä, mutta onneksi retkelle voi lähteä yksin tai vaikkapa koiran kanssa. Niin, mitä sitä turhaan ihmisiä pyytelemään, jos eivät uskalla. Tähän asti olen tosin pyytänyt kaupungilla asuvia. Onko syy tähän se, että kaupunkilaiset eivät ole nähneetkään metsää? Niin esimerkiksi Tampereella taida muuta ollakaan kuin kerrostaloja ja jotain polkuja pienissä metsiköissä asuinalueiden keskellä. Niitä ei metsiksi voi edes kutsua.

Toista on sen sijaan täällä maaseudulla ihanassa Pirkkalan kunnassa. Korpeakin löytyy ja monta järveä. Kaikkialla en ole edes käynyt, mutta retkeily jatkukoon pitkin kesää. Kuvassa näkymä Iso-Naistenjärvelle. Huomauttavaa kuitenkin se, että järven vesi on melko likaista eikä se sovellu välttämättä uimiseen. Pirkkalan kunta arvioi järven vettä aiemmin välttäväksi. Jos jano yllättää, eli omat vesivarastot loppuvat, järven vettä kannattaa keittää kodalla.

Matkalla Iso-Naistenjärvelle voi törmätä pienempään hyvin samannimiseen järveen. Vähä-Naistenjärveen. Siellä ei kuitenkaan ole kotaa, joten retkeilijän on jatkettava eteenpäin kohti Pyhärventien ylitystä. Matkaa sinne kertyy esimerkiksi Vähäjärveltä kuutisen kilometriä. Jos tuntuu eksyvänsä, kannattaa käyttää älypuhelimen navigaattoria. Loppupeleissä matka sinne on hyvin viitoitettu. Ei siis ylitsepääsemätön matka ensikertalaisellekaan.

Laavulle kävellessä on mukavaa

Järven maisemat ovat todella kauniit ja siellä kelpaa istahtaa linnunlauluun. Tämä merkki osoittaa, että olet perillä. Jatka vain eteenpäin ja päädyt kodalle. Koska retkeily ei kiinnosta enemmistöä, kodalla ei ole juuri koskaan ketään, paitsi juuri nyt kun minä olen jo täällä. Pääset sinäkin siis nauttimaan makkaranpaistosta ja tuoremehun nauttimisesta raikkaan salaatin kera kaikessa rauhassa. Joskus huomaat ohi käveleviä ihmisiä. Merkkejä elämästä siis on, ainakin välillä!

Makkaranpaistoon et tarvitse halkojakaan, sillä niitä on siellä valmiina. Kannattaa kuitenkin ottaa mukaan sanomalehtiä reippaastikin, sillä muille niistä on aina hyötyä sytykkeinä. Niiden avulla sytytät tulen nopeammin. Luonnollisesti tulitikkuja otettava mukaan sillä mitään tulentekovälineitä siellä ei ole. Hyvä retkeilijä ottaa mukaan myös astioita joista syödä ja muita tarpeellisiksi katsottuja välineitä. Syönnin jälkeen tuli on hyvä sammuttaa vedellä. Aivan kuten viimeksikin.

Kaikesta huonoin vaihtoehto on ottaa mukaan romutavaraa. Niiden paikka ei ole metsä! Ihmettelen miksi kukaan vaivautuu tuomaan jotain rojua keskelle korpea, kun kuntakeskuksessa on jätteen keräyspisteitä. Yksi löytyy ainakin Turkkiradan teollisuusalueelta. Meitä ihmisiä on joka junaan ja osa meistä eivät osaa aivojansa käyttää. Luonto ei ole mikään kaatopaikka. Se pilaa maiseman. Monesti on myös haitaksi ympäristöllekin. Edes eläimet eivät roskaa.

Loppusanat

Jos ei voi elää ilman Internet-yhteyksiä tai nauttii vaikkapa blogiin kirjoittamisesta luonnonmaisemissa, ainakin Elisan 3G toimii alueella, joskin hyvin heikosti. Sain kuitenkin ladattua kuvat Bloggeriin ja surffailukin onnistui. Tämä teksti syntyi siellä, joskin kotona olen joutunut vielä muokkailemaan ja viimeistelemään ennen lopullista julkaisua. Taajuushaun mukaan muidenkin operaattoreiden 3G löytyi, mutta toimivuudesta ei ole minulla kuitenkaan tietoa.

Lopuksi nopeustesti. Download oli kaksi megabittiä sekunnissa, mutta Upload jäi heikoksi. Käytännössä surffailu kuitenkin sujui, joskin puhelimelle joutui hakemaan paikkaa. Ilman 3G-pakotusta puhelin lukittui EDGE-verkkoon. Olen huomannut, että retkeillessä 3G-pakotus on käytännössä edellytys moitteettomalle musiikin kuuntelulle Spotifystä. Viimeiseksi sanon, että pidin kovasti retkestä ja varmasti teen vastaavan uudelleenkin. Vaikka ilman nettiä.

Vuoden 2016 huhtikuussa vaihdoin liittymäni hinnan vuoksi DNA:lle ja heidän 3G toimii Iso-Naistenjärven alueella myös varsin kohtuullisesti ja 4G oli välttävä.

Kommentit