Kylätietä polkien Reipin hiekkarannalle

Kylätietä rannalle
Jostain kumman syystä ihmiset lähtevät rannalle mieluummin autolla. Minullapa ei sellaista ole enkä koskaan vielä tarvinnutkaan. Maastopyörällä on kiva polkaista kylätien alusta aivan loppuun. Kaikki on vaipunut täydelliseen hiljaisuuteen joka ei lakkaa koskaan.

Missä ihmeessä kaikki ovat? Maisemat ainakin palkitsevat. Kunhan ensin virittää puhelimestaan Google Play Musiikin oikealle taajuudelle. Se on helppoa se, soittolista vain pyörimään ja menoksi! Nauttien siinä samalla peltomaisemistakin. Maastopyöräily musiikilla on kyllä yksi parhaimmista ilonaiheista elämässäni ja toivottavasti sinullakin on joku sellainen asia elämässäsi, mistä olet todella onnellinen. Se voi olla mikä vain.

Kylätie vaatii maastopyörän

Käytännössä kylätie ei olekaan paras pyöräiltävä kaikilta osin. Peruspyörällä ei tielle ole välttämättä asiaa, jos haluaa elävänä takaisin tulla. Sen sijaan maastopyörän etujousitus lievittää kipua, joka tulee kun pyörä jatkuvasti muuten tärisisi epätasaisesta tiestä. Sateessa tuo Heikkiläntie on vieläkin huonompi ja vaarallisempi. Silloin tie on pehmeä ja epätasainen ja siitä on helppo jäädä jumiin ja lentää ties minne pyörän selästä. Miksei tietä asfaltoida? Tie on yksityinen!

Kysymys onkin varmaan rahasta. Sitä ei kasva puussa ja on tyydyttävä siihen mitä on. Sateen aikana tie on vaarallinen jopa maastopyöräilyyn, kun tie on mutaisen pehmeä eivätkä paksut renkaatkaan auta pysymään liikkeellä. Jos haluaa ajella vähän turvallisemmin, kannattaisi Reippiin mennä Sionkylän kautta. Ainakin siinä tapauksessa, jos lähtee Pirkkalan ABC:ltä. Jos tykkäät haasteista, Heikkiläntie olkoon reittisi! Ja kukapa ei, kaikkihan haluavat onneaan koittaa.

Pyöräiltävää on kylätiellä kilometri jos toinenkin. Maisemissa kylärakennelmia, hienoja peltoja, maatiloja, metsämaisemia, lampia ja muuta hienoa. Ohi saattaa kulkea jopa traktori! Yleisesti tie on kuitenkin vähän liikennöity ja suhteellisen rauhallinen. Kannattaa kuitenkin varoa kaahailevia autoja, ne ovat kyläläistenkin riesana. Lapsien täytyy kävellä kyläkouluun jne. Miten se onnistuu turvallisesti, jos tie on kuin rallirata toisinaan? Sitä sopii miettiä ihan ääneen.

Kylätie täällä Pirkkalassa

Ajettuani kilometrin, päätin pistäytyä ja ottaa kuvan peltomaisemia. Jos oikein muistan, tällaisia maisemia ei ihan joka kaupungissa ole. Maalla ollaan jo totuttu hienoihin maisemiin vuoden ympäri. Reippiin on kuitenkin matkaa vielä. Ensiksi pitäisi mennä Pirkkalankylään. Mutta ne maisemat... haluan katsoa niitä vielä lisää. Totta puhuen katsottava ei edes loppunut kesken, sillä vieressäni oli Isolampi. Niin hienoja maisemia! Ja näitä maisemia ei lakkaa tulemasta!

Ei auta, sanoin. Jatkettava kohti Reippiä. Eiköhän maisemia riitä vielä myöhemminkin. Ilokseni huomasin, että Pirkkalankylä sai uuden kevyenliikenteenväylän Reippiin asti, joten uimaan pyöräily oli todella turvallista tänä kesänä. Siitä kiitos meidän ihanalle kunnallemme! Viime kesänä kun Reippiin ajoin, ei tällaista herkkua ollut, enkä osannut edes tuolloin unelmoida paremmasta. Lienee siis tämän kesän veistos. Siis tuoretta kamaa, josta kuntalaiset saavat olla iloisia.

Itse liikenne oli hiljaista. Peltojen jälkeen muutama hassu auto ja pari retkipyöräilijää. Toisaalta sehän ei ole huono asia yhtään, sen takia minä maalla asunkin. Tykkään hiljaisuudesta. Kaupunkiasuminen, melu, luonnosta kaukana asuminen ei ole yksinkertaisesti minulle. Kohta tiesin olevani jo perilläkin, kun nätti Sionkylän risteys oli ohitettu. Siitä seurasi kirkko ja tästä olin Pirkkalankylässä. Siitä ei Reippi ole kaukana! Rantamaisemiin polkee kilometrienkin päästä.

Loppusanat

Pyörätien päättymisen jälkeen tiesin minne kääntyä. Päädyin suoraan Reipin risteykseen. Niin lähellä hiekkarantaa. Kohta pääsee jo uimaan, ajattelin kovaan ääneen! Niin se oli: pieni, mutta pippurinen hiekkaranta maalaismaisemissa. Tosi hyvää hei, lähtekää vain Yyteriin, mutta kyllä rantoja on lähempänäkin! Se oli hyvä ja vesi viilensi kuumana hellepäivänä varsin mukavasti. Porukkaakaan ei ollut paljoa, joten tungosta ei ollut, uintitilaa oli vaikka muille jakaa.

Siis mitä mainioin hetki pullahtaa järveen. Jos aika käy tylsäksi, lähellä on myös Pirkkalan oma Reipin kylämuseo. Siinä vierähtää tovi jos toinenkin. Ei siis ole huono idea lähteä pyöräillen Reippiin! Huonompaa on lähteä kuluttamaan bensaa satojen kilometrien päähän jonnekin. vaikka lähelläkin on kaikkea. Hei, kyllä uida voi ihan hyvin sillä kotirannallakin tai naapurikunnan rannoilla. Mutta jonkun on silti pakko käydä Yyterissä, koska "siellä on kilometrien pituinen ranta".

En tiennyt, että joku tarvitsee niin paljon hiekkarantaa. Minulle riittää sen verran, että rantahuopa mahtuu alleni. Kuva Reipin hiekkarannasta jäi vahingossa ottamatta.

Anteeksi, päätin nauttia sen sijaan! Ja tervetuloa Reipin hiekkarannalle kokemaan tätä samaa.

Kommentit