Vihdoinkin leffaperjantai!

Musiikkia täällä Paunun bussissa
Tätä perjantaita on odotettu pitkään! Miksi? Ensi-ilta tänään Taken 3 -leffalle. Sää oli kyllä surkea, joten matkalle piti lähteä bussilla. Samalla kuunnellen osuvaa musiikkia: Suomen talvessahan ei ikinä sada! Bussit kulkevat tässä onneksi päivittäin aika kätevästi ja usein ajallaan.

Tänään kuski oli myöhässä, mutta mikä kiire... Muutenkin lähdin leffaan jo kolme tuntia ennen, ajattelin pyöriä keskustassa, ja käydä syömässä. Ei, keskustassa pyöriminen ei tarkoita ostoksia. Muutenkin yritän olla hankkimatta kotiini turhakkeita. On parempi ostaa tarpeeseen kuin hetken mielijohteesta. Oletko koskaan katsellut varastoosi huomataksesi roskaa?

Monilla omakotitalon autotalli on tänään siinä pisteessä, että siihen ei peltilehmä enää mahdu tiivistämälläkään. Autotallit ovatkin muuttuneet vuosien mittaan isoiksi varastoiksi, ja auto ruostuu pihoillamme, emmekä edes herää asiaan. Ostamme kalliita televisioita ja kotiteattereita, vaikka leffateatteriin ei kaupunkilaisella ole pitkä matka. Leffaa ennen mainoksia, näiden aikana ei kylläkään kannata odottaa minimalismia, vaan ongelmaan on herättävä itse omalla ajallaan.

Leffateatteri on hieman eri juttu kuin äly-TV

Syy käydä oli niinkin selkeä kuin voitetut Hintaseuranta.fi-ilmaisliput. Käytin yhden ja toinen vielä jemmassa. En yksinkertaisesti jaksa ketään leffaan enää edes pyytää, sillä tiedän jo vastauksen... Ei nyt ainakaan, en osaa sanoa, en tykkää leffoista, katsoo nyt. Selityksien tulvaa! Saavuin kohdepaikkaan ja lähdin kiertelemään kauppoja. Olen siitä outo ihminen, että minun on helppo sanoa ei. En osta helposti. Mietin kahteen kertaan tarvitsenko, vaikka olisin keskellä kovimpia alennuksia.

Muut: ostan kengät, nyt on pakko hommata tuo, ja tämä se on niin siisti! Lopulta etsitään varastointitilaa repusta. Miksi niin moni ihminen keskittyy rahan tuhlaamiseen? On vain pakko käydä ylimääräinen raha tuhlaamassa. Onko yleistäkin, että pidetään kisaa, kuka kaveriseurueesta tuhlaa eniten? Ja tekeekö tämä henkilöstä ihmisen, kun on juuri tuhlannut vaatekauppoihin muutaman satasen vertailematta hintoja? No, ainakin pääsee postailemaan sosiaalisessa mediassa.

Voihan olla niinkin, että toisilla on paljon ylimääräistä rahaa, mutta senkin luulisi pistävän vaikka pahan päivän varalle, joita voi tulla jokaiselle vaikka ensi viikolla. Juuri sellaiset tuhlarit ovatkin sitten pulassa kun elämäntilanne muuttuu huonompaan suuntaan. Ja ei, en edes halua katsoa tuhlareiden vaatekaappeja. Tiedän jo ilmankin, että siellä taitaa olla melko paljon turhaa roinaa! Roinaa, jonka on joskus ostanut hetken mielijohteesta, mitä ilmankin olisi kyllä hienosti pärjännyt.

Leffateatteriin täytyy mennä kaupunkiin

Suurinta osaa ikinä käytettykään, mutta myydäkään ei raaski, kun ei saa enää samaan hintaan. Se on minusta hyvin helppoa kierrellä ja katsella, saa ajan kulumaan näin, eikä lompakkoonkaan tule suurta vajetta. Veikkaan, että moni ihminen haluaisi oppia tämän tavan minulta tai toiselta samanlaiselta henkilöltä. Kuinka oppia sanomaan ei. Pitäisikö alkaa tarjota kursseja? Ei, ajattelin lähteä Burger Kingiin! Kaikki uusi pitää kokea, ainakin kerran, vaikken roskaruoasta piittaakaan.

Jonoa ei ollut paljoa ja kassalla tarjottiin ilmaista lisähampparia kaverille. Tämä on alkuajan kampanja, eli jos on isokin nälkä, Burger Kingissä nälkä sammuu paremmin juuri nyt. Pääateriaksi otin XXL-kokoisen Big King -aterian. Kassa tarjosi sitten sitä kampanjatuotetta ja otin sen: "Vaikka vieressäni on tuskin ketään, jonka voisin sanoa kaverikseni, lupaan syödä kaiken itse". Kiitos! Ja sen myös tein - oli aika hyvää ja sammutti nälän loppupäiväksi. Hyvä niin ja jatkoin matkaa.

Kaikesta päätellen oli jo korkea aika käydä leffateatteriin. Se ei minusta ole kallista, vaikka lipuista joutuisi maksamaan, onhan se eri asia katsella teatterissa leffaa kuin yksin kotona. Pelkästään jättinäytössä, erinomaisessa äänentoistossa on jotain sellaista, joka saa saapumaan teatteriin aina uudelleen ja uudelleen. Kerrasta toiseen. Aika meni yllättävän nopeasti ja Taken 3 oli mielestäni nettiarvioita paljon parempi. Ja kyllä, olen nähnyt edellisetkin osat muistaakseni Netflixistä.

Loppusanat

Kuka on sanonut, että maailman mahtavinta perjantaita voisi viettää täysin yksin? Riittää kun osaat nauttia oikein, oikeista asioista, oikeaan aikaan ja tunnelma on taattu koko päiväksi! Nyt katsellaan leffateatterin sivuja ja etsitään toista mielekästä leffaa. Ehkä seuraava perjantai on taas leffaperjantai? Jos ohjelmassa on ripaus toimintaa, scifiä ja vastaavaa, tulen heti! Sen sijaan kaiken maailman draamat eivät jaksa meikäläistä kiinnostaa pätkääkään. Kiinnostavatko draamat sinua?

Onneksi kiirettä valinnalla ei ole, sillä Hintaseuranta.fi:n leffaliput ovat voimassa loppukevääseen asti. On hyvin aikaa miettiä ja tehdä valinta oikein. Vaikka tämän päivän leffa ei yllä ihan Taken 1 -tasolle, se kuitenkin yltää Taken 2 -tasolle hyvin, ja se on jo mallia "Katsomisen arvoinen". Mielestäni mediassa on turhan paljon haukuttu tuota leffaa ilman mitään syytä. Epäilen, että ovatkohan edes katsoneet... Annoin itse neljä tähteä viidestä. Olen sentään nähnyt ja vain omin silmin.

Ei tuo leffa maailmankaikkeuden parasta kastia ole, mutta on niitä huonompiakin nähty etenkin Nelosen tyyppisillä kanavilla. Tämä leffa ei oikeastaan ole kumpaakaan: se ei ole huono, eikä se ole erinomainen. Se on mukiinmenevää perjantaiviihdettä. Harmikseni noin 99,9 % katsojista lähtivät ennen lopputekstejä. Jälleen kerran sain olla erään toisen henkilön kanssa yksinäisten asemassa - kaikkia muita ei asia kiinnosta, mutta meistä lopputekstit ovat osa leffaa. Nyt ja aina.

Kommentit