Vaarallinen lasku

Vaarallinen lasku

Pirkkalan kylämaisemaa
Maastopyöräily voi olla hauskaa, mutta jokainen taitojensa mukaan. Suosikkireittini, jonka löysin ihan sattumalta viime syksynä, vei mukanaan myös tänään. On jotenkin hauskaa ottaa ilo irti ja kiihdytellä alamäkeen koviakin lukemia. Nyt! Ensimmäinen kerta jopa pelotti.

Samalla voi nauttia upeista kylämaisemista, jos vain vauhdissa ehtii, mutta katsottava ei varmastikaan lopu kesken. Viimeistään jyrkkien ja kiemurtelevien sorateiden keskipisteessä saat katsoa mihin ajat. Todettakoon vielä, että ihan peruspyörällä ei sinne kannata edes vaivautua, menee rikki jo alkutaipaleella. Sen sijaan maastopyörä tykkää tällaisista hetkistä ja pyytäisi lisääkin - jos osaisi puhua! Vie itse ja näytä oikea miljöö. Tästä on maasto tehty!

Vaarallisia mäkiä, terävää kuvaa

Vaikka luulisi, että tuollaisessa sekamelskassa ei ehtisi ottaa kuvan kuvaa, aina voi pysähtyä kuvaamaan kesken koitoksien. Tuli terävää kuvaa! Ainoa huono juttu tuossa reitissä on se, että kovien alamäkien jälkeen on jyrkkiä ylämäkiä eli sinun pitäisi vielä laskea vaihteisto minimiin, jotta jaksat polkea seuraavan ylämäen ylös asti. Mäet ovat niin vaativia, että heikkokuntoisempi tyytyy mieluummin kävelemään. Ja heikkohermoisilla menee hermo! Tai lähtee pito alta.

Tänään meni minullakin ja osan reitistä kävelin suosiolla. Seuraavalla kerralla en anna sen tapahtua. Reitti menee Turkkiradalta kohti Huovin teollisuusaluetta ja siinä poljetaan muun muassa Heikkilän kylän lähistöllä. Olisi hauskaa joskus tallentaa hetket videokuvaan, mutta toistaiseksi Action-kameroihin ei minulla kiinnostusta ole ollut. Ja tuskin tulekaan, tykkään vain maastopyöräillä - ei niinkään retkien kokeminen jälkeenpäin kiinnosta. Saati näiden julkaiseminen.

Polje, polje kovempaa

Jotta koitokset olisivat muuta kuin tylsyyttä, oikeanlainen musiikki piristää kummasti, niin tälläkin kertaa. Miten muuten olisin päässyt alamäkeen lähes 50 kilometrin tuntinopeudella? Selvää oli myös sekin, että tälläkään kertaa ei vastaantulijoita. Tuntuu kerta kerralta enemmän siltä, että tässä voit harrastaa mielekkäitä juttuja ilman että joku muu on paikan jo "varannut". Huolletulla pyörällä ajo oli myös tosiaan melko tyylikästä ja toimivaa. Kiitos hyvän huollon Pirkkalassa.

Jossain vaiheessa lähden ajelemaan Sastamalaan, kohteena ensi alkuun Kiimajärvi ja samanniminen kylä. Sitten varmasti kutsuukin jo kaupungin Suodenniemen kylä. Pyöräily on hauskaa ja en tästä harrastuksesta luopuisi mistään hinnasta. On mielekkäämpää kokea vaarallisia laskuja, kuin viettää aikaansa turhaan kaikenmaailman yökerhoissa. Samalla voi harrastaa terävien kuvien ottoa. Epäterävyyttäkin on nähty. Ja sen voi poistaa, koska turhaa ei kannata arkistoida.

Loppusanat

Tässä kuussa pitäisi jo alkaa suunnitella reittiä kohti Kiimajärveä. Paikassa on nimensä mukaisesti jotain eksoottista. Ylipäätään nautin siitä, että pääsen näkemään kylät läpi ja ihan "ilmaiseksi". En siis kiitos halua Thaimaahan tai minnekään muualle. Mutta toisaalta sinne Saksaan lähden kyllä. Vaikka joka vuosi! Kuulin myös tänään, että Onnibussilla pääsee Helsinkiin vitosella. Ehkä nyt kannattaa lähteä Helsinkiin, jos jollakin tarvetta on, tai sitä todella palavaa halua juuri nyt.

Ihme ja kumma, liikennevirasto ministereineen ei ole vielä näin halpaa matkustusmuotoa saanut kuriin... Sehän on laitonta mennä bussilla Helsinkiin alle kympillä! Toivon mukaan tämä pysyy, koska säästäisin paljon järkevämpään matkassa: kahden päivän sijasta menenkin nauttimaan hetkistä kolmeksi päiväksi. Suunnitelmat on jo tehty ja leimat on lyöty. Enkä muuten mene sinne yksin, vaikkei Suomesta kukaan muu sinne lähdekään. Bileistä aina löytää kanssamatkustajia.

Kommentit