Elä enemmän vähemmällä

Ulkona on minimalistista
Monessa kodissa on paljon tavaraa ja ihmiset hankkivat koko ajan lisää. Varsinkin jouluna sitä tavaraa tulee aina lisää lahjojen muodossa. Tarvitsemmeko oikeasti kaikkea tätä kotiimme, kun emme edes tiedä mitä nykyiselle turhalle tavaralle tekisi. Miksi saamme edes lahjoja?

Minimalistinen elämä on kiinnostanut minua jo vuosia ja pikkuhiljaa olen päässyt asiassa etenemään. Muutama vuosi sitten lopetin radion kuuntelun ja omistamisen, tänä vuonna kävi samoin televisiolle. Lisäksi olen luopunut kodin muista turhakkeista: rikkaimuri meni rikki, en ostanut uutta. Tavallisella hoitaa homman kotiin. Minulla ei ole oikeastaan enää mitään turhaa. Jopa ylimääräisestä laajakaistayhteydestä pääsin vihdoin eroon!

Liikaa tavaraa, puolet pois

Varsinkin vierailla ollessa useimmiten tuntuu siltä, että en ole kovin rentoutunut. Ja ei mikään ihme. Tavaraa kun monilla on joka puolella. Esimerkiksi tuttavilla on yhdessä asunnossa kolme televisiota, tarvitsevatko oikeasti? Kaksi niistä toki useimmiten vieläpä käytössä kun tulen. Onko mukavaa tulla vierailulle, jos toisten keskipiste on talk show Nelosella? Sitten vielä ihmetellään, miksei koskaan käy kylässä, vaikka syyhän on hyvin selkeä. Ei viitsitä huomioida vierailijaa.

Mielestäni ihmisillä on aivan liikaa turhaa rojua. Varastot täynnä kaikkea, yleensä tavarapaljoutta perustellaan esimerkiksi sillä, että sitä tavaraa voisi tarvita joskus uudelleen. Todellisuudessa tavara lojuu vuosi vuodelta varastossa. Minulla varastossa on vain polkupyörä, lattiatuuletin ja muutamat pihahommiin tarkoitetut varusteet - esimerkiksi lumilapio. Sukulaiset ovat ehdottaneet, että voisimmeko tuoda tavaraa säilöön, kun tilaa sinulla näyttää olevan? Naapureilta myös kuullut.

Toisaalta muuttaessani tänne eräät tutut huomasivat tämän ulkovaraston ja se oli iso. He huomasivat myös kuinka vähän tavaraa minulla oli. Vastaavasti heidän ulkovarasto oli täynnä tavaraa, ja kun asuntokaupan vuoksi jo edelliseen varastoon ei enää mahtunut mitään, he päättivät soittaa minulle. Olisiko mahtunut tänne? Luulin, että kantavat rojut pois, kun muuttavat kunnolla. Tätä ei koskaan tapahtunut. Joukossa oli paljon rihkamaa. Heitin pois ja loput myin tai lahjoitin.

Alussa tuli suorastaan huutoa minuun päin, koska tavara oli "tarpeellinen". Jos tilanne olisi oikeasti tämä, ei se rihkama notkuisi vuosia varastossa. Ovat nyt kuitenkin ymmärtäneet ja saaneet siivottua omaansa lisää myymällä ahkerasti Tori.fi:ssä. Olen sellaista tyyppiä, että en halua elää sotkussa, joten kaikenlainen turha tavara on minulla lentänyt roskiin tai mennyt myyntiin. Olen tehnyt virheitä ostamalla turhaa - enää en aio. Nykyään en edes osta mitään ilman painavaa syytä.

Se näkyy myös jouluna. En haluaisi saada lahjoja. Minulla on jo kaikkea ja luultavasti jos joku ostaa minulle vaatteen, niin minulla on niitä jo nyt aivan liikaa. Minulla on vaatteita, joita en ole käyttänyt vuosiin. Miten sanoa se ääneen, siis niin, etteivät lahjanantajat suutu? Tänä vuonna ajattelin kertoa se lahjoin: annan noin viiden euron lahjat. Esimerkiksi suklaarasian jokaiselle. Jos he antavat arvokkaamman, asia selvä - mutta ei olisi tarvinnut. Rahaa säästyisi myös.

Ensi jouluna annan kuitenkin saman suklaarasian takaisin, joskus varmasti menee sanoma perille: en halua kalliita lahjoja enkä anna sellaisia muille. Mielestäni joulu on aikaa yhteistoimiin. Ennen perhe meni ulos jouluna kävelylle, nykyään tämä juhla ostetaan rahalla. Rahalla ei vain voi ostaa mitään sellaista. Vain yritykset porskuttavat voitoilla, kun me suomalaiset ostamme turhaa toisillemme, lopetetaan se rahan haaskaus! Lahja voi olla aikaa. Ja se on mahtavaa.

Mitä minulla ei ole

Minulla ei ole kaikkea ja syystä. Olen oppinut minimalistina, että vähemmälläkin pärjää. En usko, että ostos parantaa mielialaa. Päinvastoin - minulla ostos tai edes toiselta saatu lahja - aiheuttaa syyn miettimään: mitä minä tekisin tällä? Minulla ei ole esimerkiksi autoa, televisiota, radiota, astianpesukonetta, työpöytää, kiinteää laajakaistaa, vedenkeitintä, leivänpaahdinta, matkavakuutusta... Lista jatkuisi loputtomiin. Toisaalta tarvitseeko edes? Joku ehkä, minä en.

Vaikka minulla ei ole autoa, pystyn silti liikkumaan. Maastopyörä kulkee metsäpoluilla mainiosti. Vaikka minulla ei ole kiinteää laajakaistaa, olen silti netissä - älypuhelimen Wifi-tukipisteen kautta. Minulla ei ole edes vedenkeitintä, vaikka juon teetä, koska vesi keittyy hellallakin. Näetkö? Niin moni arkinen juttu on korvattavissa jollakin toisella asialla, mitä meillä on, kiinnostavaa. Miksi siis hommata turhia tavaroita lisää? Niin miksi? Tavara ei tuo minkäänlaista onnea.

Moni on sanonut minua oudoksi ja sitähän minä olen. Ei monelle tulisi mieleenkään luopua siitä, jonka on jo ostanut joskus. Olen kuitenkin sitä mieltä, että minimalistiksi ei tule kokeilematta. Aloita siis pienestä ja katso kotiisi mitä oikeasti käytät ja mitä ilman voisit elää myös. Televisiotta olen nyt useamman kuukauden ja en ole oikeasti sitä kaivannut. Aikaa on ollut ulkoiluun, blogin pitoon ja muuhun hyödyllisempään ja niitähän on! Ennen ei ollut sitä aikaa.

Monet sukulaiset ovat päätöstäni ihmetelleet, eivätkä kaikki todellakaan ymmärrä miten elää ilman jotain, mutta minua ei edes asia kiinnosta. Monet voi pitää asiaa jopa sopimattomana, mutta totuus onkin muuta. Esimerkiksi kun minulle tuli vieras, vielä vuosi sitten katsoimme yhdessä televisiotani. Nyt söimme rauhallisesti lounasta ja juttelimme asioista. Miten monessa taloudessa jouluruuan keskellä pauhaa televisio? Ja voisiko sen sammuttaa kerran? Juhlan vuoksi.

Siinä on se ongelma. Monet arkiset jutut, joihin totuimme, vievät aikaamme muusta. Ennen elettiin ilman televisiota, oli ehkä radio, pärjättiin hienosti. Ei meillä ollut masennusta kenelläkään, kun olimme lapsia. Vietimme ajat ulkona ja opiskelimme koulujuttuja. Nykyään tullaan kotiin vain avatakseen televisio, mutta voisiko sen ajan korvata jotenkin muuten? Minulla ei ole myöskään mainoksia. Spotifyssä ainakaan. Miksi? Vihaan niitä erittäin paljon. Enkä osta.

Mainoksien tarkoitus on saada ihmiset kuluttamaan joulunakin. Ja varsinkin nyt mainokset ovat typerimmät kuin koskaan ennen. Minulla on ollut mainosesto postilaatikossa jo pitkään, toki päivittäin katson tyhjää laatikkoa, mutta sekin parempi kuin ne mainokset. Myös Googlen Chromessa käytän mainosestoa eli Adblockia. Televisiottomana ja radiottomana mainoksia ei kohtaa myöskään. Saunalahti toki spämmää, mutta ne sain onneksi estettyä. Huvin vuoksi.

Loppusanat

Mistä on onnellisuuteni tehty? Minulla ei ole tavaranpaljoutta kotona. Säästän rahaa. Huomasin sen jo silloin, kun muutin omilleni. Tarvetta ei ollut superisoon kämppään ja muutin suhteellisen pieneen asuntoon - vuokra on tästä syystä varsin kohtuullinen. Lisäksi huomasin, että elän onnellisemmin, koska minulla ei ole stressiä. Minun ei tarvitse miettiä mitä tekisin kaikella tällä tavaralla ja mistä löytäisin tilaa sille. Lisäksi tunnen kotini tavarat ja aikaa ei mene sen etsimiseen.

Hukattu aika on muusta pois. Jos etsin kesäksi säilöttyä lamppua pyörään tuntikaupalla, se on pyöräilystä pois syksyn pimeässä, näin minä ajattelen. Kannattaa siis kokeilla. Elämä ei ole vain parantunut, kun tulin minimalistiksi, vaan se on myös monipuolistunut. Tulen toimeen vähemmällä ja minulle jää enemmän aikaa asioista nauttimiseen. Se on siis elämäntapa, joka palkitsee - mieti asiaa itsekin jo tänään. Sinuna aloittaisin saman tien, koska muuten et aloita koskaan...

Asun itse sellaisessa talossa, jossa makuuhuone ja keittiö. Se on aika pikkuinen eli juuri sopiva yhdelle. Keittiössä on toki olohuone samalla. Suhteellisen pieni ja niin on vuokrakin - ainakin muuhun vuokratasoon katsottuna. Ennen kaikkea en ole mikään miljonääri, joten kaikki säästetty raha tulee käyttöön: olen säästänyt tänä vuonna ensi vuoden pariin ulkomaanmatkaan. Minimalistisuus on hyödyksi sielläkin: ulkomailla pärjään pelkällä repulla. Entäpä sinä?

Kommentit