Teknobileet luultua paremmat

Saksassa bileet

Megastylez
Jos aloitetaan sillä, että en kuuntele kaupallista musiikkia, joten Suomen musiikkimarkkinoilta en löydä itselleni mitään kiinnostavaa. Siksi päätin jo viime vuonna lähteä Saksan festivaaleille kuuntelemaan valtavirrasta poikkeavaa Dancecore-tanssimusiikkia.

Nyt kirjoitan siitä. Yksin lähteminen voi olla hankalaa. Toisaalta mistä löytäisin matkaseuraa Suomesta? Täällä ei kukaan tuollaista musiikkia kuuntele. He jotka kuuntelevat, eivät varmasti niin paljon, että kannattaisi lähteä kauaksi ulkomaille lentokoneella. Se maksaa rahaa. Itse tykkään tästä musiikista niin paljon, että olin valmis tuhlaamaan rahaa siihen.

Kaverin kanssa

Vaikka täältä Suomesta lähdin yksin, kaverini toisesta maasta tuli mukaan festivaaleille. Löysimme toistemme sosiaalisesta mediasta, kun huomasimme tykkäävämme samasta musiikkityylistä, nyt kahden vuoden jälkeen nähtiin oikeassa elämässä. Se, jos mikä, oli ihan mahtava kokemus. Viikko meni todella nopeasti, niin nopeasti, että siellä viihtyisi lisää. Matka on tietysti kallis, kun pelkästään lentolippuihin meni lähes 180 euroa molempiin suuntiin. Ensimmäiset bileet.

Rahaa meni myös 50 euroa VIP-lippuun. Se raha ei ole suuri, koska lipulla sai rajattomasti ruokia ja juomia festivaaliyön ajan sekä mahdollisuuden tavata artisteja. Lisäksi keikka-alue oli paras mahdollinen. Jonkin verran säästin Suomessa. Tilasin bussiliput jo kuukautta ennen ja sain ne kolmella eurolla varausmaksuineen Tampereelta Helsinkiin ja takaisin. Tuli erittäin halvaksi se. Onnibusia käytin myös ensi kertaa, mutta tuskin viimeistä! Kyyti oli mahtavaa.

Säästin myös jäämällä pois Keimolassa - junalippu lentoasemalle maksoi sieltä vain kolmisen euroa. Paluumatkalla piti mennä keskustaan junalla vähän kalliimmalla taksalla, koska muutama tunti Keimolassa ennen bussia olisi ollut varsin tylsää. Tämä ei oikeastaan ollut edes moka, vaan halusin pelata varman päälle, kulkutapojen välillä oli siis riittävästi peliaikaa. Olisihan se tylsää myöhästyä bussista! Tulevalle matkalle voisi tiukentaa ajat, etenkin kokemusten karttuessa.

Paluumatkalla Saksan lentoasemalta Suomeen tulin sinne vain noin tuntia ennen lentokoneen porttien avautumista ja ehdin oikein hyvin. Ehkäpä matkalla Saksaan ei olisi tarvinnutkaan varata neljää tuntia aikaa Vantaan lentoasemalle. Hotellia minulla ei sitten ollutkaan, sillä käytimme kaverin kanssa Couchsurfing-nimistä palvelua. Sohvasurffailun ensimmäinen kerta oli erinomainen. Paikallinen mies antoi jopa kotiavaimensa, sillä oli itse aina töissä baarimikkona.

Oli käytännössä hotelli! Toki paikka oli vähän sivussa Oberhausenista, mutta junaliput eivät Saksassa olleet erityisen kalliit, matkakilometreihin nähden. Vain viimeisenä päivänä olin hotellissa, jotta matka lentokentälle olisi mahdollisimman yksinkertainen ja silloin hostilla oli hieman ongelmia - hänelle kun oli vieraita tulossa, eikä siitä syystä voinut enempää yövyttää. Nyt kun sohvasurffailulla säästää näinkin paljon, teen varmasti toisenkin matkan vuodessa. Hotellit ovat kalliita.

Keikan artistitarjonta oli hyvä, myöskään ruoassa juomineen ei ollut valittamista, sitä sai myös ottaa aina lisää. Keikka on ollut luultua parempi, en olisi uskonut tanssimusiikin olevan näin hyvää, tykkään juuri nyt musiikista entistä enemmän. Saksa maana oli erinomainen, ruoka oli esimerkiksi halvempaa mitä Suomessa. Hintaero oli niin suuri, että Saksassa ostaa kyllä paljon enemmän samalla rahalla. Sen sijaan hotelliyöt olivat Suomen hinnoissa. Lidl ja Aldi olivat edullisia.

Loppusanat

Kaiken kaikkiaan matkasta jäi positiivinen mielikuva ja en malta odottaa seuraavaa. Saksassa ihmiset olivat myös mukavia, ohjeita annettiin, kunhan kysyi. Ihmiset olivat niin ystävällisiä, että jopa tervehtivät minua. Siis ihan tavalliset paikalliset tervehtivät toisiaan. Suomessa tuo ei olekaan niin jokapäiväistä, että sanot tuntemattomalle hyvää huomenta kadulla. Kovin siisti Saksa ei ole, vaan esimerkiksi lähiöissä on ollut paljon roskaa kadulla ja ihmettelin sitä.

Tämä johtuu varmasti turvapaikanhakijoista, jotka eivät tunne välttämättä elämisen ohjeita. Toisaalta missä tahansa Suomen lähiössä voi olla roskia siellä täällä enemmänkin. Keskusta-alueet olivat kuitenkin pääasiassa siistit. Toinen juttu mikä jäi mieleen on tämä: pankkikortti on siellä aika hyödytön. Saksalaiset suosivat rahaa ja siksi pankkikorttia ei juurikaan missään voi käyttää. Pääsin käyttämään sitä vain kansainvälisellä lentokentällä Düsseldorfin kaupungissa.

Myöskään junissa ei ollut lipunmyyntiä ja ne on ostettava automaateista. Siellä kannattaa olla tarkkana, koska automaatti ei hyväksy lainkaan esimerkiksi 20 euron seteliä. Maksa siis kolikoilla tai maksimissaan kymmenen euron setelillä. Itse en tästä tiennyt ja kävelin kilometrin aamutuimaan lentokentältä juna-asemalle turhaan. Lipunmyyntitiski oli tietenkin kiinni, mutta onneksi paikallinen vaihtoi setelin pienempiin ja pääsin ostamaan lipun, kiitos hänelle!

Kommentit