10 syytä miksi nettiystävyys toimii aina

Nettiystävälle voi jutella luurilla
Ystävyys mielletään usein väärin. Etenkin vanhojen mielestä netistä ei voi löytää todellista ystävää. Ystävyys on laaja käsite ja moni ei tätä ymmärrä. Jos sanot vanhemmillesi, että sinulla on hyvä nettiystävä, he voivat ajatella asiaa negatiivisesti tai jopa epäröiden.

Onkohan siellä oikeasti hyvä ihminen toisessa päässä? Miten on mahdollista, että lähdet tapaamaan henkilöä, jota et ole ikinä nähnyt oikeassa elämässä? Kysymyksiä on ja paras keino on mielestäni näyttää kuvia ystävästä epäröiville. Näin itsekin sain lopulta lähteä matkalleni tapaamaan tänä vuonna parasta nettiystävääni. Matka oli ikimuistoinen.

Tässä merkinnässä kerron myös kymmenen syytä miksi nettiystävä on joskus parempi kuin paikallinen sellainen. Tai parempi kuin ei ystäviä lainkaan. Minulla on ollut näitä kaikkia ystäviä ja vain nettiystävyys on kestänyt vuosia. Olen vuosien saatossa huomannut, että kouluystävyys on hetkellistä, se kestää vain kouluajan. Sen jälkeen nämä ystävät ovat jättäneet. Onko tällainen oikeaa ystävyyttä? Mielestäni ei. Sen sijaan nettiystäviä minulla on useita jo vuodesta 2007. Edelleen.

1. Netistä löytyy sinunlainen

Omassa elämässäni olen huomannut, että sinunlaisten ystävien hommaaminen on vaikeaa. Etenkin silloin, kun sinulla ei ole enää jokapäiväisiä menoja kouluun, tai harrastuksiin. Toisaalta ystäviä yleensä hankitaan jo ala- tai yläasteella. Jos sinulla on takana monta muuttoa kaupungista toiseen, siinä menevät ystävät monta kertaa. Netti onkin loistava väline ystävien haussa. Itse vaadin ystävältäni samoja ominaisuuksia kuin mitä minulla on. Silloin ystävyys toimii parhaiten.

Netti on hieno keksintö. Sellaisen saa vaikkapa DNA:lta. Itse tykkään kuunnella valtavirrasta poikkeavaa musiikkia, en omista televisiota, en omista radiota ja en lue uutisia. Lisäksi en halua kuulua enemmistöön missään asiassa. Onkin hankalaa löytää kriteerit täyttävä ystävä kadulta tai lähibussista. Tuo tietysti myös rajoittaa ystävystymistä. Moni on suositellut minulle kuuntelemaan ja tekemään sitä mitä muutkin. Olen aina sanonut, että silloin minä en olisi enää minä.

Esimerkiksi vuonna 2014 löysin Facebookista hyvän nettikaverin. Facebook auttaa verkostoitumaan. Tykkään Facebookissa monesta artistista ja levy-yhtiöstä, jotka markkinoivat julkaisemaansa Dancecoe-musiikkia, siellä myös toinen ystäväni voisi olla. Huomasin, että tykkäsimme ristiin yhden kanssa kommenteista ja sitten sain häneltä kaveripyynnön. Olin aluksi hylkäämässä sitä, koska en tuntenut, nyt ollaan hyviä ystäviä. Jos menetän hänet, ei tule olemaan suuri menetys.

2. Nettiystävä aina online

Minulla on tosiaan monta nettiystävää ja vanhimmat ovat vuodesta 2007. He ovat aina olleet Online-tilassa. He ovat aina kuunnelleet ja keskustelemme mukavia lähes joka päivä. Sen sijaan vanhoja koulukavereita ei saanut vapaa-ajalla edes munkille kahvilaan. Nettiystävien kanssa olemme katselleet yhdessä YouTube-videoita, oppineet jotain uutta ja tehneet kaikkea muuta hauskaa. Vaikka useimmiten näet vain kuvan, huolet pois. Joskus saatat nähdä enemmän Skypessä.

Olen huomannut, että nettiystävä on samanlainen ihminen, kuten kuka tahansa muukin. Vaikka hän olisikin Offline-tilassa, voit aina lähettää viestiä tai kuvia. Miten mukavaa onkaan saada vastaus sitten joskus, keskustelukin on aina tallessa. Jos joskus nettiystävä on kiireinen, voit aina palata lukemaan vanhoja keskusteluja. Jos sinulla on lisäksi monia nettiystäviä, aina joku niistä on Online-tilassa odottamassa sinua. Tänään ja huomenna myös. Ystävyyttä on aina.

Yksi hyöty tuossa on, se ettei sinun tarvitse lähteä ulos kylmiin talvipakkasiin vaan voit pitää hauskaa sohvalta käsin. Joskus olen puhunut nettiystäville tunteja putkeen ja puheenaiheista ei ollut koskaan pulaa. Päinvastoin, enemmän pulaa oli ajasta, kun nettiystävä joutui lähtemään kouluun tai minne ikinä. Tai sitten on itse joutunut sanomaan syyn tai toisen keskustelun keskeytykseen. Koulukavereiden kanssa juteltiin lähinnä kouluaikana ja saman tien kotiin läksyille.

3. Nettiystävä tietää enemmän

Osa nettiystävistäni tietävät minusta enemmän kuin vaikkapa sukulaiset. Luotan osaan nettiystävistäni niin paljon. Kun tapasin parasta ystävääni tänä vuonna Saksassa, hän sai käyttää älypuhelintani omien asioiden hoitamiseen. Hän oli siitä kiitollinen, koska hänen ei tarvinnut roudata painavaa läppäriä mukanaan. Koska en jaksanut painella puhelinta auki jatkuvaan, kerroin hänelle sen PIN-koodin, vaikka puhelimessani on henkilökohtaista tietoa muilta piilossa.

Tiedolla tarkoitan salasanoja ja esimerkiksi muitakin Chrome-tietoja, kuten tallennettuja shoppailutietoja, ettei niitä aina tarvitse täyttää uudelleen. Teoriassa hän olisi voinut koska tahansa kopioida ne puhelimeensa yön aikana ja tilini olisi aamulla tyhjä. Juuri siksi, koska kerroin pääsykoodin ja sen jälkeen Chromesta saa kyllä kaikenlaista. Tämä on kuitenkin asia, jotka ehkä vanhus pelkää, mutta oikeat nettiystävät ovat usein myös parhaita ystäviä.

Vastaavasti myös nettiystävät ovat kertoneet minulle kaikkea, jota eivät ole myöskään kertoneet edes läheisilleen, tai muille kavereille. Olen huomannut, että nettiystävyydessä kertyy luottoa sen edetessä. Pelkästään Hangouts-videopuhelut säännöllisesti ja ensinäkeminen suosikkipaikassa kertoo jo paljon ihmisestä. No miten sitten tavata, kun asumme eri maissa? Meitä kiinnostaa tanssimusiikki joten tapaamme jatkossa festivaaleilla. Siellä bassot ovat todella kovilla.

4. Nettiystävälle voi aina soittaa videopuhelun

Usko tai älä, nettiystävyys ei ole aina kirjoittamista keskusteluikkunaan. Kun viime vuonna vietin syntymäpäivääni, en ole saanut vanhoilta koulukavereilta koskaan mitään vastaavaa. En edes sukulaisilta. Itse en arvosta yhtään syntymäpäiväonnitteluja tekstiviesteinä tai Facebookin seinälle, koska ne ovat jotenkin liian yksinkertaisia ja siinä Facebook näistä muistuttaa. Jos oikeasti haluan parasta kaveria onnitella, soitan videopuhelun ja pidän hetken aikaa hauskaa!

Juuri tuollaisen yllätysvideopuhelun sain nettikaveriltani viime vuonna. En ole saanut rahaa, tarpeettomia mikroaaltouuneja tai kattiloita, sain aikaa parhaan ystävän kanssa. Tänä vuonna ajattelin yllättää myös samoin, koska oikeasti - rahalla ei voi ostaa onnentoivotusta. Muutenkin huomannut sen, että videopuheluiden avulla olen oppinut tuntemaan nettiystäviä paremmin ja ensimmäinen kerta oli se hankalin. Uskallanko kuulla toisen ääntä? Tai paljastaa itsestäni kaiken.

Toisessa videopuhelussa ei ollut enää mitään ongelmia. Pisimmät videopuhelut ovat kestäneet jopa viisi tuntia sisältäen monia syitä hymyyn ja nauruun. Yhdessä on myös itketty, jaettu kokemuksia, keskusteltu kaikesta. Sen sijaan jos soitan vanhoille koulukavereilleni, eivät välttämättä edes vastaa. Olen vuosien saatossa ollut tyytyväinen tähän - enkä koe kaipaavani mitään muuta. Ulkona juttelen sitä sun tätä tuntemattomille. Joskus se avartaa, parhaita keskusteluja bussissa.

5. Matkojen suunnittelu on hauskaa

Nettiystävän tapaaminen vaatii suunnittelua ja rahaa. Näiden suunnitteleminen yhdessä on superhauskaa! Paras ystäväni asuu eri puolella maailmaa tunnin aikaerolla. Matkaa on yli tuhat kilometriä ja tänä vuonna tavattiin Saksassa - jouduin matkustamaan sinne 1 700 kilometriä. Hän joutui matkaamaan sinne 1 100 kilometriä. Kohde oli selvä: viikko Saksassa ja Dancecore-musiikin festivaalit. Suunnittelu oli hauskaa! Siis todella hauskaa! Siinä sai tehdä töitä.

Alettiin suunnitella matkaa jo viime marraskuussa. Se oli hauskempaa Hangoutsista tehtynä kuin vierekkäin istuen. Ensiksi tilattiin festariliput, sitten mietittiin kuinka saada sukulaiset ymmärtämään matkan tarkoituksen, molemmat löydettiin tie ulos. Usein vanhat ihmiset ovat ylihuolehtivaisia ja esimerkiksi jonkun "nettikaverin" kanssa matkaaminen on monesta täysin typerä ajatus. Jos tappelet saman asian kanssa, annan vinkin, rohkeasti puhu asiasta ja esittele.

Kerro vaikka vanhemmillesi, että vaikka ystävä on netistä, olet kuitenkin tavannut hänet jo videopuhelussa. Kutsu vanhemmat rohkeasti mukaan keskusteluun ja esittele kaverisi. Kerro, että tässä hän on, normaali ihminen. Jos vanhemmat ovat aggressiivisia asiasta, kun asiasta kerrot ensikerran, tärkeintä myös muistaa tosiasia - älä huuda takaisin. Ole ystävällinen ja kerro, että monella on nykyään nettiystäviä. Joku näistä keinoista tehoaa varmasti! Löydä toimivin.

6. Ensinäkeminen kaupungissa ja unohtumattomia hetkiä

Kun vihdoin pääset tapaamaan nettiystävääsi oikeassa elämässä, asiaa ei pysty edes sanoin kuvailemaan, se pitää kokea itse. Itse olin todella onnellinen jo ennen matkaa, kun tulin lentokentälle Saksaan, tiesin jo, että kohta! Kun vihdoin tulin sovittuun paikkaan ja näin kaveriani muistuttavan ihmisen kaukaa ensimmäistä kertaa, juoksin nopeammin kuin missään Cooper-testissä koskaan halaamaan ystävääni, ihmettelemään sinäkö se olet tässä ja nyt.

Vaikka olimme yhdessä vain viikon, viikko on ollut täynnä unohtumattomia hetkiä, lisäksi nähdään tänä vuonna toisen kerran vastaavassa tilanteessa. Olen tuntenut häntä jo lähes kaksi vuotta ja mikään ei ole ollut sen parempaa kuin nähdä ihminen ensikertaa oikeassa elämässä. Lisäksi toisen näkemisen odottaminen on jotain niin mahtavaa, ettei sitä voi kokea paikallisessa kaverisuhteessa. Tällaisessa tilanteessa olisin voinut olla ulkomailla vaikka kuukauden ennen eroa.

Viikon päättymisen jälkeen tietysti hankalinta oli sanoa viimeistä kertaa näkemiin. Onneksi kerta ei kuitenkaan ollut oikeasti viimeinen - Facebookissa ja Hangoutsissa tuli sanottua "Moi taas" kotiuduttua. Sen lisäksi seuraava matka on jo suunniteltu Saksaan. Sanoisin, että mikään muu ei ole parempaa kuin jälleennäkemisen odottaminen oikeassa elämässä nettikaverin kanssa, oletko samaa mieltä? Oletko itse nähnyt nettiystäviä oikeassa elämässä? Se on kiinnostavaa.

7. Nettiystävä on kanssasi vuosienkin päästä

Vanhimmat nettiystävät ovat olleet elämässäni jo lähes kymmenen vuotta. Sen sijaan koulukaverit ovat kaikki jo unohtaneet. Toki joidenkin kanssa tulee kirjoitettua edelleen Facebookissa, mutta ei niiden kanssa enää aikaa vietetä yhdessä esimerkiksi videopuhelussa taikka ulkona, ohi on niin sanotusti. Saatetaan vaihtaa muutaman sanasen silloin tällöin, mutta ei puhettakaan, että mentäisiin jonnekin ulos lenkille. Luulen, että vaikka haluaisin, muut ilmeisesti eivät.

Suurin syy tähän on yksinkertainen, monilla on ehkä jo perhe-elämä, toiset muuttaneet. Toisilla on jo tarpeeksi ystäviä, etteivät tarvitse kouluaikaisia mihinkään. Jos olet yksin, näitä nimittäin on Suomessakin, suosittelen katsomaan nettitarjontaa. Olen aiemminkin tästä kirjoittanut, että yksikin hyvä ystävä on parempi, kuin kymmenen huonoa. Kaikki ihmiset netissä eivät ole vaikuttavia ja osa suorastaan ilkeitä. Voit kuitenkin löytää sellaisen kivan kaverin.

Aina kuitenkin kannattaa yrittää myös oikeassa elämässä, vaikka itsekin totesin, netistä voi löytää elämäsi ystäviä. Usko pois, ystävyys netissä ja muualla tällä vuosituhannella ei ole edes hankalaa. Onhan meillä Facebookit, Hangoutsit, Skypet, WhatsApit, Viberit ja mitä muuta. On niin yksinkertaista jutella ja pitää ystävyyttä yllä ilmaiseksi verkkopalveluilla. Luulen, että tässä on syy, miksi nettiystävyydet kestävät pitkään. Löydät helposti sinunlaisen ihmisen!

8. Nettiystävä hyväksyy sinut sellaisenaan

Kun löydät oikeanlaisen ystävän, se hyväksyy sinut sellaisenaan. Monet kouluystävät eivät ole minua koskaan hyväksyneet. koska en kuulu valtavirtaan. Sen sijaan nettikaverit ovat hyväksyneet paremmin, koska sen kertoo jo aikakin. Vanhimmat nettiystävät ovat kanssani lähes kymmenen vuotta nyt. Koulukavereiden kanssa on mennyt hyvin vain koulun ajan. Jos siis olet erilainen, ehkä sinunkin on lopetettava toiveajattelu, nyt! Tai yritä vaihtoehtoja.

Etsi kaltaisiasi netistä, se on oikeasti helppoa, hauskaakin. Kuten totesin itse, jos tykkäät elektronisesta tanssimusiikista, seuraa Facebookissa musiikin artisteja tai levy-yhtiöitä. Mitä valtavirrasta poikkeavampi tyylilaji on, sitä vähemmän porukkaa yhteisöissä on, sitä paremmin löydät ystäväsi! Ei ole mitään syytä pelätä, että "En laita tuntemattomalle kaveripyyntöä" tai "Ei se kumminkaan lue viestejäni". Okei, joku ei tee näin, mutta toinen tekee!

Ei se sinulta pois ole ainakaan yrittää! Oman kaverini taisin löytää muuten levy-yhtiön sivuilta, joka julkaisee Dancecore-musiikkia, mutta en ole koskaan uskaltautunut laittamaan kaveripyyntöä. Vaikka oikeasti tiesin jo meidän julkisista keskusteluista sen, että meidät on luotu kaveeraamaan paljon, toistaiseksi kaikki on toiminut jo kahden vuoden ajan. Nettiystävyys ei ole siis vain sanahelinää, koska se oikeasti toimii. Löydä itsekin elämäsi ystävä täältä netistä!

9. Puheenaiheet eivät lopu kesken

Koulukavereiden kanssa olin aina ongelmissa. Minua kiinnostaa ihan muu kuin valtavirran anti. En halua jutella sarjoista, leffoista, radio-ohjemista tai shoppailun ilosta. Totta puhuen en saa mitään iloa shoppailusta. Kun juttelin koulussa asioista, tunsin itseni täysin ulkopuoliseksi, koska en tiennyt mistä puhua. Jos mielipiteet eroavat hiukankin, vaikuttaa se puheenaiheisiin. Toki jos joku alkaa puhua asiasta, josta olen epätietoinen tai jota en seuraa, en toki hiljaa ole.

Se on kuitenkin syy, miksi minun on hankalaa keksiä aiheita tuollaisten ihmisten kanssa, jälleen kerran tässäkin asiassa nettiystävyys on parempi. Kun löydät kaltaisesi, alkaen musiikkimausta ja loppuen ajatusmaailmaan, voit istua viisi tuntia putkeen Hangouts-videossa miettien että eivät ne aiheet taida ikinä loppua kunnes tulee yö ja silloin on aika nukkua. Olen jutellut monille ihmisille ja tehnyt ulkomaanmatkoja monien kanssa, mutta totuus on erikoinen.

Yksikään keskustelu tai ulkomaanmatka ei ollut vielä edes puoliksi lähellä niitä, jollaisia nettiystäväni kanssa koin vuosien varrella. Se on vaan jotenkin niin parempaa mennä ulkomaille sellaisen kaverin kanssa, joka ymmärtää sinua ja jonka kanssa voit rupatella putkeen vaikka koko päivän kierrellen paikkoja kohdemaassa, musiikkia kuunnellen. Ehkä kaikkien mielipide ei ole niin positiivinen nettiystävyydestä, mutta toivoisin asian vielä muuttuvan.

10. Aikaeron takia ongelmia ja hyötyjä

Kaukaisin nettiystäväni asuu Singaporessa. Aikaerot tulevat siis kuvioon. Jos joskus olet uneton, kotimaan ystävät voivat olla jo nukkumassa. No kenen kanssa sitten jatketaan? Onneksi tämä kaveri on juuri tullut koulusta kotiin ja on aikaa jutella mukavia! Toki se ei ole pelkästään plussa, koska aikaerot myös joskus vaikeuttavat reaaliaikaista jutustelua. Onneksi ihan sellaisia nettikavereita minulla ei ole, vaikka toivoisin joskus omistavani sellaisia ainakin muutaman.

Mieti, että kun sinulla olisi yö, muilla olisi päivä vastaavaan aikaan. Et käytännössä juuri koskaan pääsisi juttelemaan heidän kanssa. Se olisi kuitenkin mielestäni niin hauskaa, kun keskustelu toimisi pätkissä. Onko sinulla kenties tällaisesta kaverisuhteesta netissä kokemuksia? Miten pidätte yhteyttä, kun aikaero on niin iso? Voiko tällainen kaukoystävyys toimia? Vaikka haluaisin tästä saada omakohtaista kokemusta, niin ei ole mahdollisuutta juuri nyt.

Ehkä joku muu tietää tästä jotain. Luulen, että keskustelu olisi ainakin hankalaa, kun joutuisi kommunikoimaan viiveellä. Ehkä silloin jonkinlainen videoiden vaihto toimisi paremmin kertomaan millainen arki kummallakin on? Olisi tosiaan aika mielenkiintoista tietää tästä lisää, jos vain sellaisia ihmisiä täällä on. Hirveän suosittu blogihan tämä ei ole, mutta aina kannattaa yrittää kysyä! Jos siis sinulla on joku kaveri nukkumassa, kun sinä elät päivääsi, kerro siitä!

Loppusanat

Ystävyys toimii aina, mutta minulle vain nettiystävyys on ollut mielekkäintä. Voisi sanoa, että minulla on enemmän nettiystäviä kuin oikeita ystäviä ja jos totta puhutaan oikeat ystävät ovat pikkuhiljaa hävinneet lähes kokonaan kuviosta. Ehkä en ole enemmistön mielestä mielenkiintoinen, mutta minä olen minä, en halua hukkua massaan. On parempi omistaa vähemmän ystäviä kuin olla väärä rokkitähti! Loppupeleissä opin elämään näin vallan mainiosti ja arki pelaa.

Kun pakostakin joudut hyväksymään tilanteesi, että sinulla ei olekaan kavereita joka kadunkulmalla, opit hyväksymään maailmaa sellaisenaan ja arvostamaan seuraa itsesi kanssa. Voit tehdä kaikkea sitä, mistä itse tykkäät. Sinun ei tarvitse tekeytyä joksikin muuksi, jotta saat kavereita, ole itsesi ja nauti siitä! Aina parempi, jos netistä löydät elämäsi ystävän. Toki tällaisia ystäviä voi löytyä ihan kotimaastakin - ei siis kannata luovuttaa helposti. Mieti sitä ja yritä löytää tie pois.

Mietin myös itse, monella on lukuisia paikallisia kavereita. Mahtavatko sellaiset ihmiset olla tyytyväisiä elämäänsä? Tuoko kavereiden paljous onnea? Facebookissa vähintään jokaisella on 500 kaveria ja näistä pidetään ystävinä vain kymmentä. Vai tuleeko ihminen alas, kun ei ehdikään pitää illanistujaisia kaikkien kanssa tasapuolisesti? Minulle tärkeintä on tämä: vaikka muutaman ystävän omistan, minulla on aikaa pitää niistä kiinni, jolloin kaikki ovat tyytyväisiä.

En olisi nimittäin onnellinen, jos joku heistä joutuisi olemaan yksin, koska minulla ei ole aikaa.

Kommentit