Kaksi vuotta jumissa tanssilattialla

Lisää vuosia
Perustin tämän Jumissa tanssilattialla -blogin Bloggeriin tasan kaksi vuotta sitten ajatuksena kirjoittaa elämästäni. Nyt tästä on jo aikaa, eikä loppua ainakaan lähiaikoina näy, hyvä niin. Kahden vuoden aikana blogissa on tapahtunut monenlaista, vaikka kävijöitä ei ole ruuhkaksi.

Blogissa on tällä hetkellä noin 150 merkintää tämä mukaan luettuna, muutama sata valokuvaa, 18 kommenttia ja reilut 15 000 näyttökertaa. Ei paljoa, mutta ottaen huomioon blogin suppean markkinoinnin, on kuitenkin jonkun verran ihmisiä täällä käynyt. En tee tätä blogia massalle, vaan tarkoituksena on bloggauksen kautta löytää itsestäni uusia puolia ja kehittää kirjoitustaitoja. Olen muutenkin huomannut, että bloggaus parantaa mielialaa reippaasti.

Bloggaa sinäkin

Parempi elämä on tarpeeksi hyvä syy aloittaa blogi. En olisi uskonut, että säännöllinen kirjoittaminen parantaisi elämääni näin paljon. Paitsi että opin tuntemaan itseäni paremmin, avautuminen on vapauttavaa. En nyt tarkoita, että sinun pitäisi purkaa kaikki viha ja tyytymättömyys blogissa, mutta positiivinenkin kirjoittaminen tekee sitä. Siinä sivussa voi sitten reklamoida asioista. Olen paljon tyytyväisempi elämääni blogin avulla ja voin palata hetkiin uudelleen.

Jos elin viime kesänä hienon hetken, kuvien ja tekstien avulla helposti palaan ajassa taaksepäin, tämä on kuin päiväkirja minulle. Tietysti hienoa, jos sitä samalla joku muukin lukee. Etenkin kun blogin pitäminen on nykyään jopa ilmaista Bloggerissa, ei ole mitään syytä jäädä ilman sellaista. Aiheita ei aina ole, joskus on hiljaisempaa, mutta tähän en ole koskaan lannistunut. Aiheita tulee silloin, kun on oikea hetki sellaisille. Nyt oli, juhlapäivä nimittäin ja kohta tulee juttuja lisää.

Bloggaaminen myös parantaa kirjoitustaitoja. Kirjoitan tämän mittaisen jutun nykyään noin puolessa tunnissa ja tähän kuuluu myös kuvien editointi, merkinnän otsikointi, kuvaus, kategorisointi ja hakukuvauksen tekeminen. Yleensä kuuntelen musiikkia samalla. Bloggaaminen ei siis ole mitenkään tylsää mielestäni, vaan siitä voi hyötyä, se on kuin jonkinlaista terapiaa aivoillesi. Vapauttamalla ajatukset helpottuu jokainen ilman kalliita terapiakäyntejä lääkäreillä.

Loppusanat

Ehkä tänään ei ole sinun päivä blogata, mutta entä jos vuoden päästä tänään sinullakin olisi vuoden täyttävä blogi? Harkitse vielä. Jos ainoa pelkosi on kirjoitustaitojen puute, bloggaus kyllä kehittää niitä. En minäkään mikään huippukirjailija sentään ole. Chromebook on ollut taloudessa jo kuukauden ja tähän en ole vieläkään kyllästynyt. Kirjoittaminen blogiin on ollut paljon Windowsia hauskempaa ilman turhia sovelluksia, koska tietokone avautuu nopeammin suoraan asiaan.

Vuoden päästä kirjoitan taas samasta aiheesta, silloin blogini täyttää kolme vuotta. Jos aika menee niin nopeasti kuin nyt, se tapahtuu hyvin pian! Pysy siis kuulolla ja jätä kommentti, jos yhtään kiinnostaa. Niitä ei kyllä nykyään jostain syystä jätetä entiseen malliin. Missä tahansa blogissa olenkin, niin kommentteja tulee ani harvoin. Ehkäpä ihmiset haluavat nykyään vain lukea. Se sopii toki meille bloggaajille nykyään. Sosiaalinen media on toisaalta vienyt keskustelun.

Kommentit