Weekend Festival 2k16

DJane J7

Da Tweekaz
Jos musiikkimakusi ei vastaa normeja, voi olla hankalaa löytää mielenkiintoisia festivaaleja Suomesta, nyt kävi tuuri. Digital Stage tarjoilli läjäpäin Hardstyle-artisteja viiden voimin ja kolme muuta edustivat sitten vielä nopeatempoisempaa Hardcore-musiikkia.

Mainittavimpina, joiden takia kalliit perjantain liput edes tilasin, olivat alankomaalainen Frontliner (Hardstyle), suomalainen tyttö Helsingistä eli DJ Jane J7 (Hardstyle), norjalainen Da Tweekaz (Hardstyle) ja belgialainen Coone (Hardstyle). Viides artisti edusti myös hardstylen kategoriaa ja kolme muuta saivat viimeistään jalat kipeiksi Hardcore-seteillään.

Tapahtuma oli myös hyvin järjestetty, koska jonottaa ei tarvinnut pitkään.

Paljon väkeä, vähän jonotusta

Tapahtumaan menin tietenkin Onnibussilla, koska sattui olemaan halvin vaihtoehto myös poistumispäivänä. Sukulaisia ei asu, joten piti ottaa hotelli, johon saavuin kyllä vasta keskiyöllä. Helka-hotellissa oli mukavat huoneet ja hyvä palvelu. Aamiainen oli todella maittava, mutta kylpyhuoneen pesuaineannostimet olivat rikki. Onneksi tilalla oli sitten käsiannostelijoita kuitenkin, joten sai sinänsä kaiken tarvittavan hoidettua kyseisessä paikassa. Selvisin siitä.

Ei kuitenkaan ole tarkoitus jutella hotellista enempää, joka muuten Kampissa ollen oli mielestäni aika edullinen, vain 120 euroa päivälle. Isossa yläkuvassa suomalainen hardstyle-dj Djane J7 ja vieressä sivussa Da Tweekaz. Alempana tulee Frontliner. Jonoista puheen ollen, odottaa ei juurikaan tarvinnut, alueelle pääsi nopeasti porttien avauduttua. Vielä paremmin eturiviin pääsi, kun meni valtavirrasta poikkeavalle lavalle, mutta tämä tuskin on kenellekään täysin yllättävää?

Alussa Digital Stage oli lähes tyhjä ja täyttyi vasta ennen Coonea ja Da Tweekazia. Hardstyle- ja Hardcore-musiikki ei siis kiinnosta massaa. Suurin osa viihtyi päälavalla, siellä väkeä riitti tungokseen asti jo alkuminuuteista. Sellaisen virheen tein, että menetin paikkani edessä, koska vesi loppui. Sen sai toki ilmaiseksi täyttää tullessa, mutta puoli litraa ei kahdeksi tunniksi riitä. Ideaaleinta olisi ollut ottaa tyhjä lisäpullo. Tiedän sitten tuon jatkossa, jos ensi vuonna lähden mukaan.

Frontliner

Da Tweekazin jälkeen porukkaa väheni ja Frontliner veti entistä harvemmille korville. Näytti siltä, että suurin osa on tullut katsomaan lähinnä Da Tweekazia, joka mielestäni veti kyseisen lavan parhaimman setin ilman minkäänlaisia kysymyksiä. Itsekin hypin hänen oppitunnilla niin paljon, että jaloissa tuntui ja kädet olivat voimattomia bileliikkeistä. Eniten vointi huononi vasta iltapimeällä, kun mahtava Hardcore-artisti Angerfist lisäsi hommaan reilusti BPM:ää.

Olen todella paljon tykännyt festivaaleista, vaikken Digital Stagea pidemmälle päässytkään - koska kuuntelen tuollaista musiikkia kokopäiväisesti. Toivon mukaan vastaavia festivaaleja tulee Suomeen jatkossakin, koska muuten täytyy lähteä Saksaan. Toteutukseltaan tuo oli mielestäni parempi kuin Saksassa. Saksan Dancecore-festivaaleilla sai samaan hintaan toki VIP-liput, mutta rajattomissa juomissa ei ollut vettä. Vesi on paras bilejuoma kuitenkin, nyt ja aina.

Weekend-festivaaleilla vettä sai ilmaiseksi pulloonsa ja pulloja on voinut olla useampiakin. Lisäksi nykyisellään kuuntelen muutenkin aiempaa enemmän raskaampaa elektronista tanssimusiikkia. Nälkä kasvaa siis syödessä ja Dancecoren bassot eivät enää riitä. Täysin lopettanut en ole, kuuntelen sitä edelleen, joskin annoin myös tilaa hardstylelle. Hardstyle on minusta myös paremmin tuotettua ja melodiat eroavat artistilla toisistaan toisin kuin vanhemmassa Dancecoressa.

Loppusanat

Viime aikoina on ruvennut hieman ärsyttämään, kun esimerkiksi Dancecoren huippuartisti Megastylez tekee kaikki biisinsä samalla kaavalla. Ne eivät eroa juuri mitenkään toisistaan. Vain vokaalit vaihtuu ja muutama muutos melodiaan sekä tehosteisiin. Jos taas kuuntelet Da Tweekazin biisejä, niissä jokaisessa on täysin erilainen melodia muuttuvine tehosteineen. Biisit eivät siis kuulosta samanlaisilta ja on mielekkäämpää kuunnella, vaikka bassolinja olisi samantapainen.

Toki melodiat ovat kaikki jo keksitty, mutta vähän enemmän pitäisi hommaansa panostaa, koska muuten katoavat viimeisetkin fanit. Vähän sama kuin tekisi leffoja tai sarjoja samoilla videopätkillä yhteen liimattuna, mutta eri repliikeillä. Tylsää olisi katsella sellaisia. Dancecore on ollut jo pitkään ns. kuoleva lajityyppi, joten ehkä artistit eivät jaksa siihen enää kauheasti panostaa. Hardstyle onkin nykyään todella paljon suositumpi. Moni fani on siirtynyt elämässä eteenpäin.

Osa haluaa vaihtelua, toiset etsivät jatkoa edelliselle lajityypille. Ehkä muutama vaihtaa myös, kun nälkä kasvaa syödessä. Itse en täysin lopettanut ole aiemman lajityypin kanssa, mutta nyt kuuntelen usein sekä Dancecorea että Hardstyleä fiiliksen mukaan. Tämä on entisestään vaikuttanut päiviini, koska musiikin kuuntelu on aina ollut mielestäni hauskaa. Lisäksi aion kuunnella enemmän hardcoren tyylilajeja ja myös raskas edm kiinnostaa muutenkin aiheesta riippumatta.

Nyt on vähän enemmän valinnanvaraa ja ajattelin laajentaa sitä entisestään Hardcore-musiikilla lähitulevaisuudessa. Ehkä musiikin kuuntelu on sitten vieläkin kivempaa.

Lopuksi video Da Tweekazilta, samanlainen meno oli Helsingissäkin eilen.

Kommentit

  1. Oletko menossa tämän vuoden Weekendiin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, samalle Digital Stagelle kahtena päivänä, mutta hotellikuluissa meni kyllä paljon tämän takia - 300 euroa kahdelle yölle. Viimeksi 2k16 maksoi 80 euroa yksi yö. Jostain syystä tänä vuonna Hotelli Helka päätti ottaa enemmän kahdesta yöstä ja tuokin summa 15 prosentin alennuksen jälkeen. Muutkin hotellit Helsingissä olivat kalliita tuona viikonloppuna, no kestettävä on, kun ei muuta paikkaa ole. Liput olivat kaiketi 140 euroa sisältäen festarit ja jatkot kahdelle päivälle.

      Poista

Lähetä kommentti

Herättikö keskustelu ajatuksia? Kommentoi lisää alle