Hetkinen, pian laitetaan Suomi kuntoon

Äänestä luontoa, käytä sitä
Suomessa matkailu voi tuoda eteen mitä oudointa asiaa. Yksi lupaa parantaa hoivaa, toinen on valmis taistelemaan paremman terveydenhuollon puolesta. Kolmas sanoo, että työpaikkoja lisää, ja enemmän rahaa koulutukseen. Niin on helppo tehdä, kun on ensin leikannut hieman pois.

Väinö Paunun paikallisbussin ikkunasta lähikauppaan näin liudan ehdokkaita, jotka lupaavat paljon. Ajattelin, että mitä nämä ehdokkaat ovat tehneet sitten tällä vaalikaudella, jos yhtäkkiä Suomessa onkin paljon korjattavaa. Joukossa oli myös uusia nimiä, joiden teoista ei voi vielä sanoa mitään, mutta pahalta näyttää. Vaalien alla Suomi on taas epäkunnossa.

Vaikka olen vasta 28-vuotias, uskoni politiikkaan horjuu, enkä aio äänestää näissäkään vaaleissa. Klovnit riittävät, enkä enää saa iloa edes vihreistä vaali-ihmisistä, vaikka aiemmin rakastin heitä. Heräsin ajattelemaan, että miksi juuri vaalien alla Suomessa on paljon korjattavaa. Ota vaikka edelliset vaalit, joiden jälkeen Juha Sipilä pääsi pääministeriksi. Samoja lupauksia paremmasta, mutta toisin kävi. Hallituskausi tukehtui soteen ja pikaisesti käsiteltyyn alkoholikauppaan.

Mitä saivat eläkeläiset, työläiset tai työttömät? Vapaus ei tule äänestämällä koskaan. En ymmärrä miksi vapaan ihmisen täytyisi äänestää jotakuta, jota hän ei edes tunne, edustamaan häntä. Jos politiikko tuleekin valituksi, hän ei edes tiedä, ketkä häntä ovat äänestäneet. Miten hän voi sitten päättää jonkun kansalaisen asioista? Ongelmallinen juttu. Yksi ääni on olematon vaikuttavuudeltaan. En usko, että minun nollaa hipova huuto muuttaisi tässä yhteiskunnassa mitään.

Monta tapaa olla vapaa

Siksi päätin elämässäni olla vapaa ja kuulun tässä huhtikuussa nukkuviin. Minulla ei ole minkäänlaista ideaa ketä äänestäisin, sillä kukaan näistä ihmisistä ei voi olla toinen minä. Siksi epäilen, että kukaan heistä ajaisi arvomaailmaani eteenpäin, minun täytyy tehdä se itse. Jos haluan säilyttää lähiluonnon, vierailen puiden luona tanssimusiikin kanssa. Jos haluan parempaa ruokaa kauppaan, ostan sitä ja vaadin lompakollani lisää. Jos haluan olla vapaa, en äänestä toisia ihmisiä valtaan.

1. Asu vuokralla. Vuokra on yksi parhaimmista tavoista nauttia vapaudesta. Voit asua 420 euron hinnalla vuosikausia ilman että talossa täytyy tehdä itse mitään. Huoltoyhtiö ja isännöitsijä ovat palveluksessasi, samalla voit nauttia lähiluonnosta ilman minkäänlaista ongelmaa. Kenellä on haluja asua puutarhassa, jos voi asua metsässä? Vuokralla maksaa tutkitusti vähemmän laskuissa ja laajakaistakin saattaa kuulua ilmaisena mukaan. Mikä parasta, voit aina muuttaa pois.

2. Käytä busseja. Autottomana en voisi olla tyytyväisempi elämääni. Autoiluun vaadittavat vakuutukset ja verot ovat poissa, en ole koskaan käyttänyt aikaani tankkaukseen, enkä maksa kalliita varaosia katsastuksineen. Bussit Paunuista Länsilinjoihin ovat tulleet tutuiksi ja kunto on kasvanut pyöräilijänä runsaasti. Väitän, että joukkoliikennettä käyttävä ihminen on tällaista autoilijaa keskimäärin paremmassa kunnossa, sillä pysäkeille täytyy kävellä, verrattuna lähimpään parkkipaikkaan.

3. Ole minimalisti. Minimalismi vähentää niin kulutusta kuin laskutusta. Elämässäni on vain muutama lasku: vuokra, kotivakuutus, sähkö ja puheliittymä. Laajakaista, jätehuolto ja korjaukset huoneistossa kuuluvat pieneen vuokraan. Vähentämällä tavaraa voin asua pienemmässä asunnossa ja sitä kautta olen voinut halventaa vuokraan valuvia menoja. Minimalismi vapauttaa myös matkalla, matkalla Amsterdamiin et tarvitse enää matkalaukkuja, ainoastaan pieni reppu ja kangaskassi riittää.

Rakas lemmikki nukkui lähes 13-vuotiaana pois

4. Älä hanki lemmikkiä. Lemmikin poistumisen jälkeen on hyvä miettiä aikaa ilman lemmikkiä. Ei ollut pakollista mikään: sain lähteä matkaan koska tahansa. Lemmikki paitsi on investointi vuosiksi, myös eräänlainen kuluerä, ja vaatii todella paljon hoitoa. Pidän lemmikeistä ja nautin kaikista hetkistä edellisen kanssa, mutta uutta en aio hankkia. Haluan olla vapaa, niin vapaa, että voin lähteä heti tänään päiviksi maailmalle. Aiemmin lemmikille on täytynyt keksiä väliaikainen koti.

5. Älä hanki parisuhteita ja lapsia. Pidän rakastamisesta, mutta minusta tähän ei tarvita suhteita. Suhteet johtavat yleensä lapsiin, omakotitaloon ja kauheaan hässäkkään. Hässäkään, jossa on itse puhki, eikä näe vapautta pientä lomaa pidemmälle. En halua olla parisuhteiden orja. Lemmikin tavoin lapsi on kallis investointi, enkä halua keskittyä elämässäni lapseen, vaan itseeni. Lapsi sitoo liikaa omakotitaloon, vaikka pohjimmiltaan nautin matkailusta polkupyörällä, bussilla tai jalan.

6. Älä äänestä vihreitä. Lopettamalla lehtien lukemisen vuosia sitten päädyin lopettamaan samalla äänestämisen. Montaakaan vaalitapahtumaa ei ole takana, mutta naapurini on samaa mieltä. Hän on äänestänyt kaiken aikaa yli 50-vuotiaaksi asti, mutta nyt oli hänen vuoro lopettaa. Äänestämisestä ei ole ollut hänelle mitään hyöyä. Vihreä liitto saa lähes ilmaisia ääniä ihmisiltä, jotka vaativat vihreiltä parempaa luontoa, mutta todellisuudessa vihreät ovat vihreämpi versio kokoomuksesta.

Vaalipäivänä aion istua kotona. Syön vaikka sipsejä ja juon limsaa. Ajattelin myös lukea jotain. Uskon, että tämä kaikki on hyödyllisempää kuin äänen antaminen ihmiselle, jota en tunne. Ihmiselle, joka ei ole koskaan puhunut kanssani. Totuus on, että sinäkään et anna vastuuta ihmiselle, johon et luota. Ystävän paikka on ansaittava toimilla ja taistelulla. Miksi luottaisin randomin vaalilupaukseen sen enempää kuin ystävyyttä hakevaan bussipysäkillä odottelijaan? Luottamus syntyy ajan kanssa.

Loppusanat

Tänään nukkuvia kohdellaan huonommin kuin vaaliuurnilla käyviä. Nukkuvat ovat jopa naurun aihe. Sanotaan, että jokainen ääni merkkaa. Mutta mitä kävikään, kun Sipilä lupasi ettei koulutuksesta leikata? Mitä kävikään, kun vihreiden Haavisto myi sähkön ulkomaille? Pitäisikö aina äänestää jotakuta toista ja pettyä uudemman kerran katteettomiin vaalilupauksiin? Jotain rajaa. Jos en äänestä, äänestän silti, paremman politiikan puolesta. Mielestäni meillä on varaa parempaan.

Poliitikot ehkä luottavat Suomeen, mutta Suomi ei luota heihin. Kysyn mitä menetät, jos jäät seuraavana vaalipäivänä kotiin? Pakottaako joku äänestämään? Miksi äänestää pettymisen vuoksi? Entä jos ehdokas ei pääsekään läpi, äänesi on hukassa. Entä jos ehdokkaasi pettää vaalilupauksensa, äänesi muuttaa merkityksensä. Tulos tai ulos sopisi tähän nollakerhoon paremmin. Jos en tee mitä työsopimuksessa lukee työpaikalla, lennän sieltä ulos. Mutta lentääkö kansanedustaja?

Politiikka on vain loputonta jännityssarjaa. Joka kerta saa pelätä henkensä edestä mistä rikas ottaa köyhimmiltään. Joka ikinen kauppareissu saa miettiä mikä kallistui seuraavaksi. Jokaisen vaalikauden jälkeen saa pelätä miten joukkoliikennettä käyttämätön kokoomuslainen katsoo äänestyksessään joukkoliikenteen käyttäjien parhaaksi. Olen kyllästynyt, enkä usko olevani ainoa, joka ei äänestä näissäkään vaaleissa. Jos äänestämällä voisi vaikuttaa, se olisi todennäköisesti laitonta.

Mikä saa ihmiset uskomaan, että vapaus saadaan äänestämällä jotakuta toista? Mikä saa ihmisiä ajattelemaan, että vain äänestämällä voi huolehtia omasta lähiluonnosta ilmastonmuutoksessa? Miksi ihmiset eivät tajua, että hallitus ei aja kotimaisia etuja, vaikka joukossa olisi tyylikästä vasemmistoa ja vihreitä edustajia? Silloin vähemmistö saa räksyttää, kokoomuksesta kristillisdemokraatteihin, ihan samalla tavalla kuin vihreät, vasemmistoliitto ja sosiaalidemokraatit joskus aikoinaan.

Kerro minulle lopuksi, tulisiko Suomi vihdoin seuraavien vaalien jälkeen kuntoon. Vastaukseni on ei, koska muuten tyhjät vaalilupaukset olisivat menneisyyttä, ja sitä porvarit eivät halua.

Kertoisin ihmisille herätkää, mutta en tiedä tajuavatko he olevansa unessa.

Kommentit