Ostolakkoni on kapitalistin painajainen
Onko yksittäisen kuluttajan nollakulutus vuonna 2022 pelkkä pisara meressä? Onpa, mutta minun on pakko tehdä jotakin samalla kun kapitalistisi johtavat tehtaitaan improvisoimaan lisää kulutustavaraa maailmalle. Verrattuna tehtaiden tuottamiin tavaroiden vuoriin, täällä ei ole enää mitään turhaa. Olen luopunut viimeksi miltei kaikesta turhasta, ja seuraavina kuukausina on kapitalistin painajainen. Aion nimittäin lopettaa tarpeettoman kuluttamisen. Unelmasi on nollakulutus, nyt jatkossa sekä ikuisesti.
Rikoit oman lupauksen heti tammikuussa, koska menin ostamaan tarjouksesta valonauhan pihalleni näin joulun jälkeisistä alennuksista, tulin kuitenkin nopeasti järkiin ja palautin ostoksen Väinö Paunu Oy:n autossa Clas Ohlsonin myymälään. Samalla vein aiemman valonauhan vastaavasta alennuksesta, joka ei ole kestänyt aikaani, vaan meni rikki kolmessa kuukaudessa. Sain rahat samalla kertaa siitäkin. Enkä lakkaa kuluttamasta, sillä tammikuussa jouduin vaihtamaan rikkinäisen lumilapion Fiskarsiin.
Sääntö on, että tavaraa saa vaihtaa silloin, kun se on käyttökelvoton. Lisäksi puntaroin onko tavaralle tarvetta ylipäätään. Lumilapio palveli yhdeksän talvea, joten en nähnyt syytä olla kuluttamatta uuteen, yksinkertaisesti. Ennen kulutusjuhlaa huomioin kaikki kotimaiset vaihtoehdot, mutta lopulta päädyin eurooppalaiseen tuotteeseen, koska tuo oli Rustassa halvin. Tarjouksessa: vain 23,99 euroa. Naapurini kertoi omasta Fiskarsin lumilapiosta nyt vuosien jälkeen, ja on kovasti ollut tyytyväinen hankintaan.
Samana päivänä meni talvikenkäni rikki, mikä epäonni sitä minulla onkaan, joten jouduin ostamaan uudet Kärkkäisen verkkokaupoista, jälleen kerran kapitalisti sai rahaa. Talvikenkäni ostin tällä kertaa aiempaa viisaampana, enkä ostanut sitä enää Budget Sporteista, mutta muistin reklamoida vanhoista liikkeeseen. Pian tulikin rahaa tilille, jolla sain ostettua uudet 40 prosentin alennuksesta. Tällä kertaa valitsin Virossa tehdyn, koska tuo oli laadukkaampi kuin jotkut muut sitä halvemmat talven kengät.
Näin kapitalisti sai rahaa, mutta minkä teet? Ei sitä voi paljailla jaloilla kävellä. Sen sijaan tämä Powerin myyjä ei ole saanut kotiteatterisettiä myytyä nuukalle vaikka miten yritti. Nuukalla on päällään nollakulutus.
Suosittelen reklamoimaan ostoksia, vaikka takuuta niissä ei olisi. Ei olekaan nimittäin ensimmäinen kerta kun Budget Sport palauttaa tuotteiden hinnat posteineen tapauksessa, jossa kenkä rikkoutuu.
Tämän lisäksi meni siivouksessa turva-allas rikki jääkaappipakastimen alta. Hain uuden kaupasta.
Saako antaa tilaa ihmisille, maailmalle, eikä tavaralle
Aina kysytään sitä, että mistä saisi aikaa. Kaikilla on kuitenkin saman verran aikaa päivissä. Vaikka se fakta on, että kuukaudessa on rajallinen määrä päiviä, ne priorisoidaan ihmisille. Jos et uskaltaisi pitää varaasi, tavara nielee tunnit, päivät, kuukaudet ja vuodet pois. Mikäli sinulla on vain vähän aikaa, yritä löytää ainoa kapitalisti, jolla tavara syö tunnit. Tuskin löydät yhtäkään, ja siksi usein vähemmän aikaa riittää tähän toteamukseen. Rikkaat kapitalistisi eivät ostele tavaroita, he ostavat sijoituksia ja aikaa.
Tavaroista luopuminen tavarakirjanpidon avulla on ollut itselleni eräänlainen näytön paikka. Halusin selvittää mitä omistan, ja mitä en ole käyttänyt kuukausiin, jotta tulisi selväksi mitä en osta enää ikinä. Kapitalisti myy joka päivä erilaisia keittiöni gadgeteja, joita on helppo ostaa, mutta vaikea heittää pois. Joka kerta ajattelit tuhlattuja rahojasi, ennen kuin edes harkitsit tavaroista luopumista, mutta rahat on jo tuhlattu. Antaa mennä vain. Vähensin tavaroitani jo yli 100 kappaleella muutamassa kuukaudessa.
Tämä on ollut helppoa, sillä olen ostanut itselleni aikaa sapattivapaalla. Olipa aikaa inventaarioon. Oli aikaa jutella paunulaiselle Marjalle, jolta sain kysyä kaksi kertaa sanoitko jotakin nuukasta? Kyllä, olen nuuka ihminen. En halua kuluttaa tavaroihin, vaan tallini hevoseen. Hieno nainen. En ole ikinä jutellut toiselle nuukalle kasvotusten. Tunsin olevani melkein kotona keskustellessa nuukan seurassa monista asioista, kuten nuukailusta, kapitalismista ja ihan liian pitkistä työpäivistä Nysseissä niin ja muualla.
Kapitalismin painajainen, minimalismi |
Minimalismin parasta antia ovat juuri ne kysymykset, jotka kysyvät olennaiset. Nämä auttavat tänään oivaltamaan sitä, että tavara ei rakastuta elämää, vaan pikemminkin tukahduttaa sitä. Mainitsen erään jutun loma-ajoiltasi joita olet itsekin aikoinaan kokenut, olit niin vapautettu ja kevyt. Matkustit joskus kauas hotelliin ilman tavarataakkaa, mutta ikävästi harmitus saapui, kun palasit minimalismista arjen maksimalismiin. Siihen kotiisi, jossa ei pienintäkään tilaa joogaan loputtoman tavaravuoresi seassa.
Pärjäät kevyillä matkatavaroilla ja olet ehkä siksi onnellinen. Siitä huolimatta kun kotiin palaa hankit lisävelkaa, uusinta iPhonea, isompaa älytelevisiota, niitä Facebook-näyttävimpiä sisustuselementtejä. Käyt kaupassa ja ostelet uutta remonttitavaraa, vaikka parisuhde kaipaisi remonttia sitäkin enemmän. En tiedä, kerro sinä enemmän niistä parisuhteista. Kuvittele niin leppoista elämää, joka ei ole koskaan kapitalistin mieleen, johon ei tarvitse remonttia, lomaa tai pankin lainaa. Voit elää sitä nyt, hienosti.
Vaikka hukut kapitalistin myymään tavaraan, ostat kapitalismin tarjoaman aina entistä kätevämmän säilytysratkaisun, vaikka tiedät aika hyvin ettei kapitalismi tyydy edes siihen. Pian kuulisit ihan uuden mainoksen, joka käskee ostamaan minimalistisemman säilytysratkaisun, ja rahoja palaa taas. Se jokin tuputtaa kasvua, ja rahalliset menot eivät koskaan lakkaa, eivätkä ne kaapistot meinaa sulkeutua ikinä. Kapitalismi on syy numero yksi miksi koti on täynnä tavaroita, koskisi myös kirppislöytöjä muuten!
Minimalisti ostaa laatua, mutta aina se ei ole helppoa!
Toisaalta voi ajatella, että minimalistin koko suhde kulutusjuhlaani muuttuu. Järjestelmä jatkaa niitä isoja tarjouspommituksia ja kestämätöntä ylös nousua, mikäli et AdGuardiin tai vastaavaan lisäosaani koske, muuten yksilön rooliksi jää oppia purjehtimaan siinä. Säästäväisenä nuukana koen ainakin itse eläväni mielekkäämpää elämää, jossa löydän itselleni aikaa ja rahoja, kuluttamisen mahdollisuuksieni sijasta. Silloin kun enää kulutan, pyrin ostamaan laadukkainta tavaraa, joka kestää aikaa ja kolhujasi.
Muutin tänne Pirkkalaan 1. huhtikuuta 2012 ja talveksi piti ostaa lumilapio. Ostin 13,99 eurolla halvan lumilapion, jolla teki hommansa niin omassa kuin naapurin pihassa, kaunistelematta yhdeksän talvea. Kysyt, miksi lapioin naapurini pihoja? Naapurin rouva ei siihen itse kykene, ja omaiset asuvat kaukana. He eivät aina ehdi tulla lapioimaan. Minulle auttaminen ei ole ongelma, vaikka en siitä saisikaan rahaa. Saisi hyvää mieltä, ja on minulla todella loistava naapuri, joka ei biletä joka perjantai musiikit soiden.
Huomasit jo viime vuonna lapiosta, että loppua kohti mennään. Tänä talvena lapiosta halkesi kuuppa kahtia. Piti heittää koko lumilapio sekajätteisiini. Moni sitä on ihmetellyt, että miksi heitin lumilapion jäteastiaani? Eikö sille löytynyt muualta käyttöä? Jostakin syystä moni ajattelee, että ihmiset heittävät jotakin käypää sinne, mutta nuuka heittää sinne jotakin toimimatonta. Jotain sellaista, joka on aikojasi palvellut, joutaa eläkkeelle. Toivottavasti uudempi Fiskars-lumilapioni kestää vähintään yhtä paljon.
Reklamoin laadusta, rahat takaisin |
Yle kysyi artikkelissa, joka on kirjoitettu kylläkin jo aikaa sitten, että yritätkö kuluttaa vähemmän? En oikein tiedä mitä sanoisi. En mieti yhtään tuloveroja, kun siirryn nollakulutukseni linjalle. Tiedän, että en tällä hetkellä verorahoista pääse edes nauttimaan, koska kaikki kylpylät sekä uimahallit ovat kiinni. Mielestäni jutun Mika puhuu potaskaa, koska vaikka en esimerkiksi autoa omista, en todellakaan yritä lentää enemmän. Kuluttamalla vähemmän en kuluta ilmastoja yhtään aiempaa enemmän, selkeintä.
Jos jotakin on pakko ostaa, on laatua. Laatu, toivottavasti, kestää aikaa. En myöskään ymmärrä miten kuluttamattomuus kippaa seteleitäs kiinalaisille tehtaille, joten Ylen uutisessa ei ole päätä eikä häntää. Ylen jutussa pohditaan, että kuluttamattomuus mahdollistaisi rahan kertymisen pankkitileille. Kysyn, onko tuo huono asia aikana, jona suomalaiset eivät säästä? Taloustutkijan mukaan pitää kuluttaa, jotta laiska raha ei mene väliaikaisesti Kiinaan töihin. Miksi kiinalainen joku hakisi lainoja S-pankistanne?
Pantzarin mukaan vähemmän kuluttava ilmiö voisi tehdä vähemmän töitäsi tai jättäytyä pidemmälle vapaalle. Taloustutkija on sitä mieltä, että se johtaisi joutilaisuuteen ja laiskaan yhteiskuntaan. Vaikka olen sapattivapaalla, työn tekemisestä ei ole ollut pulaa, on kotitöitä, pihatöitä, bloggaamista, kävelyä ja ennen kaikkea naapurini auttamista. Joskus pitää käydä kaupassa, että on ruokaa lautasella. Ai niin, ruoanlaitto itsessään on työ. Mitä on joutilaisuus? En mieti tuloveroja, vaan rahalla hankittua aikaa.
Näin tavoittelen sitä nollakulutusta ja helppoa elämää
Tammikuussa oli kaikkiaan kulujen vuori. Pöytätabletit menivät rikki, joten ostit uudet. Kauan en ole etsinyt, sillä Jyskissä oli tarjouksessa euron tabletti puoleen hintaan, joten sain kahdet yhdellä. Uskon, en voi olla uskomatta, että nämä kestävät aikaa Ikean kalliimpiin verrattuna. Moni kilpailija ei haluaisi kohdata yllättäviä menoja, koska heillä ei ole varaa kohdata edes pieni laiterikko, kodin leivänpaahdin. En oikeastaan hämmästy, koska S-pankin uutisien mukaan suomalaiset ovat aktiivisia kuluttamaan.
En kotimaan matkailua täysin vastusta, mutta jos elää laskusta laskuun, sitäkin pitäisi vähentää. Elän jo kuukausia 200,85 euron budjetilla vuokran jälkeen, niin tulee olemaan myös tänä vuonna. Edellisen vuoden kesäkuusta joulukuuhun säästin kyseisestä budjetista 168,85 euroa. Vaikka moni yllättävä kulu yllätti minut, kaikki kulut menivät tyylikkäästi Pennon säästöosuudesta, enkä nähnyt niitä painajaisia. Onpa tyylikästä, koska tammikuun menoja olivat muun muassa passikuva, henkilökortti ja lumilapio.
Autottomuus on paras tie vapauteen. Ei ole varoja, että pelti kolisee pääkallokeleillä, sillä se aiheuttaa menoja arjen vakuutuksista huolimatta. Jos minulla ei ole edes ajokorttia, voin nukkua rauhassa. Ei ole pelkoa siitä, että bensiinin nousu tulee kukkarolle, tai naapuri alueeltasi kolaroi perään. Niin on paljon paremmin, ei tarvitse stressata mistään, ja budjetti on matalana joka päivä. Nollakulutus on kokemus, koska sen ylläpitäminen olisi helppoa, sinun täytyy unohtaa kapitalisti ja hallituksen suuret puheet.
Kapitalismin painajainen, velattomuus |
Nuuka ei lähde kahvilaani aamiaisille. Nuuka tekee aamiaisen itse ja nauttii siitä rauhassa kotona. En voi kuin nautiskella. Itse tehty aamiainen kutistuu jo murto-osaan verrattuna kapitalistien aamiaisiin. Nollakulutus säästää maailmaa, koska vaikka MaRa ei minusta pidäkään, teen kotiruokia itse. Säästän rahaa, sillä minun ei tarvitse matkustaa kokille, eikä Foodoran lähetti ole minulle tuttu. En kuitenkaan voi olla näkemättä sitä, kuinka Woltit sekä Kotipizzat pörräävät kotikadullani, mille nauran nyt lujaa.
Jos ihmisillä on liikaa rahaa tai liian vähän aikaa. Vinkki, sillä rahalla voit ostaa aikaa. Silloin ei pitäisi ulkoistaa siivoukset robotti-imureille tai ruoat pizzan vääntäjille. Silloin niitä jaksaa tehdä itse, ja olisi sitä aikaa sekä energiaa. Miten tämä voi olla niin vaikea pala ymmärtää taloustutkijoille, joista puhuit? Arkesi on täynnä töitä, vaikka et töissä olisikaan. Asun lisäksi edullisesti vuokralla, joten täällä asustaa velaton mies. En ole hyvä asiakas S-pankille, koska tilillä on vähän, siksi siirrän tarvittaessa lisääkin.
Laskuihin minulta menee kuukausittain keskimäärin 50 euroa. Noin 200 euron budjetista muuhun jäi noin 140 euroa. Ruokabudjettia on 100, joten 50 euroa voi käyttää mihin tahansa muuhun. Mikäli ei ole tarvetta millekään, 40 euroa voi vielä säästää, joten kaikenlainen kuluttamattomuus näkyy säästöissä. Voin kuvitella mitä tapahtuu siellä teillä, jos yhtäkkiä tilillä on paljon joutilasta rahaa. Sen voisi pistää vaikka töihin säästötilille tai laskeville osakemarkkinoille niitä tulevia voittoja tässä silmällä pitäen.
Elelen rennosti, matkustan edullisesti tai vietän aikaa
Kapitalismi ei koskaan tyydy sisäiseen riittävyyteesi. Tällä tarkoitan sitä, että jos olet itsevarma, olen kapitalismille uhka. Itsevarma ihminen ei lankea mainontaan, jonka mukaan tämä, tämä, tämä taikka tämä tuote tätä tarkemmin kertomatta parantaa sinua. Voisin olla melko varma, että osaat nimetä itse kaikki ne tuotteet, joita olet kuullut mainoskatkoilla. Niistä on sanotaan sinulle hyötyä. Eikä mainonta valehtele, ei ainakaan minulle, sillä minua ei viedä kuin pässiä narusta että tartun valmismatkaanne.
Viiton paikalliselle Nysselle ja lähden 2,10 euron maksavaan reissuun. Pian olen Hervannassa. Täällä venähtää tovi, ja halutessasi voit kävellä Hervantajärven tienoilla tunteja, jotta paluu 2,10 eurolla olisi täällä taas. Lähes ilmaisia iloja, enkä enää kaipaa Finnairia, Norwegiania tai upeita tilausmatkoja. Enkä edes tarvitse kulutusluottoa, koska elämäni on niin täynnä nuukailua ja rahaa, että miltei työtä tekevät kyselevät pennosia lainaan. Enpä ole mikään Otto-automaatti, joten teille tuntemattomille en lainaa.
Kyse on asenteesta. Haluatko juosta loputonta kasvua tähtäävässä rottarallissa? Haluatko kenties sitä, että voisit pysähtyä, nautiskella hetkistäsi siinä ja nyt. Jos haluat lisää, parempaa, tulet vaatimaan aina lisää ja enemmän. Mikäli kapitalisti julkaisee ratkaisunsa vähäisiin iPhone-pulmiisi, tartuit koukkuun. Näin saat harteille kokonaan uuden, heti korottoman ja kuluttoman 999 euron maksuaikasopimuksen. Entä minä? Enkä osta 999 euron puhelimia osamaksulla, ostelen 169 euron tarjouksia kertamaksulla.
Paunun #148 tullaan myymään pian |
Elämää ei tarvitse suorittaa. Joskus ihmettelet mitä ihmettä muut ajattelevat, kun joutuvat raapimaan autojensa tuulilaseja talvipakkasessa, vain päästäkseen töihin tienaamaan lisärahaa rottarallisi pitoon. Eivätkö ihmiset haluaisi nauttia lämpimästä teestä, nauttia aamiaisesta rauhassa, ja lähteä vasta sitten jos mieli haluaisi. Eikä aina tarvitse töihisi lähteä, sillä kuten jo aiemmin todettua, paljon tekemätöntä työtä olisi teillä kotona. Jos vain saat tarvittavaa energiaa tai ekstra-aikaa, mikäli työpäivältäsi ehdit.
Vaikka en pidä kapitalismista, en pidä myöskään sosialismista. Molemmat järjestelmät ovat huonoja. Ne unohtavat köyhät kokonaan. Pohjois-Korea on malliesimerkki huonosta sosialismista. Jos palataan Suomeen, niin kapitalismi ruokkii rikkaita, samalla kun tuloerot kasvanevat. Kulutusyhteiskunta ei voi toimia kestävästi, sillä samaan aikaan kun rikkaisiin ei inflaatiot vaikuta mitenkään, köyhät kuluttajat joutuvat kamppailemaan talouden viimeisimmästä ruisleivästä perheissä tämän päivän Suomessani.
En tarjoa ratkaisuja, mutta annan vaihtoehtoisia tapoja elää. Lopeta turha kuluttaminen. Kapitalisti ei ole ansainnut veroeurojasi, joten ostele vain jos on aivan pakko ostaa, ja tietysti alennuksistasi. En näe mitään hyvää kulutusjuhlassa. Päin vastoin, voin niin paljon paremmin vähemmällä määrällä tavaraa, ja sen lisäksi talon sähkönkulutus on ollut aina maltillisella tasollaan. Jos ei kapitalisti myy tätä kaiken maailman elektroniikkaa, niin kummasti sähkölaskut miellyttävät. Niitä olisi kerrankin iloja maksaa.
Yhteenveto: kapitalistin painajaiset, tullut jäädäkseen
Ostolakko on minulle osa minua. Se on sisäänrakennettu minuun. Tilanne kotona on tänään niin, että nyt lähti kaikki turha uuteen kotiin, mutta samalla uutta ei ole tarve hankkia. Minulla on kaikki. Mikäli jokin menee rikki, saan tosiaan hankkia uuden, mieluiten tarjouksesta (jos ei ole kovin kiire). Joillekin toisille ostolakko voi olla itseään haastamista, toisille tilaisuus säästää enemmän. Näiden lisäksi koen, että omalla ostolakollani haluan lisäksi osoittaa mieltä kapitalismia kohti. Se on liian suurta ilmiötä.
Kapitalismissa on toki paljon hyvää, se esimerkiksi luo työpaikkoja ja antaa kuluttajille vaihtoehtoja. Jos pitää ostaa leivänpaahdin tänään, näitä on kaupoissa useita erilaisia ja monia erihintaisia laitteita. Kapitalismi antaa mahdollisuuden innovoida, jotta kuluttajilla olisi aina tehokkaampia sekä parempia ratkaisuja. Kapitalismi katselee vapaata yhteiskuntaa kohti, jossa kenellä tahansa on mahdollisuuksia. Kapitalismi itse asiassa auttanee yhteiskuntia, sillä he tarjoavat ratkaisujaan arjen erilaisiin pulmiin.
Kiitos kapitalismin, koti on kodikas. Kiitos kapitalismin, pääset autoillasi töihin. Koin kuitenkin, että kun olet saavuttanut elämässä sinua tyydyttävän elintason, ekstrakuluttaminen ei ole enää tarpeen. Se kapitalismi on muuten pahasta näistä syistä: kapitalismi on huono ilmastolle ja koko maapallolle. Tuo muun muassa suosii ylikuluttamista. Se olisi kaiken lisäksi kestämätön. Kapitalismi johtaa tuloeroihin. Toisilla menee leikiten, kun toiset elävät köyhyydessään. Työ varastaisi työntekijän terveyden ja ajan.
Joskus tuntuu, ettei kapitalismille mikään riitä. Kuluta lisää, mutta pitäisi vähäsen enemmän. Kenelle voisin suositella ostolakkoa ja onko se järkevää? Jos elät koko ajan uudesta laskusta laskuun, tarvinnet todennäköisesti mahdollisimman nopeasti perusteellisen remontin elintavoissa ja kulutusjuhlassa. On totta, että talous romahtaa, jos et kuluta. Toisaalta, tulet iloitsemaan siitä, että vakavaraisuus on teillä. Tulet ostelemaan välillä, kun vihdoin ostettavaa on kertynyt, samalla kun naapurisi kokeilee lottoaan.
Tavaran ja Facebook-ystävien haaliminen ei nyt ole vain tekniikkalaji vaan filosofinen kysymys. Ajan ratkaisu ei ole kätevämpi säilytysratkaisu tai uudempi Facebook-päivitys, koska kapitalismi ei tuohon tyydy ikinä. Se tuputtaa kasvua, ja siksi kaapistot ja kaverilistat ovat aina täpötäynnä omaksi kiusaksi.
Kuinka taistelet arjen kapitalismia vastaan omassa elämässä? Jaa parhaat vinkit kommenteissa.
Kommentit
Tulin todella iloiseksi siitä, kun kirjoitit tekeväsi naapurin lumityöt. Tämä on sellaista arvokasta kiltteyttä mille ei ole rahallista hintaa. Vaikka naapurisi maksaisi jollekin tuosta, niin sinun tekemänäsi pyyteettömänä tekona se on moninkertaisesti arvokkaampaa. Tälläistä jaksaa ja voi tehdä kun ei tee likaa työtä ja jää voimia osoittaa lähimmäisenrakkautta. Uskon että pohjimmiltaan elämässä on kyse tälläisistä asioista, kuten toisen auttaminen ilmaiseksi.
Ilman muuta päivittelen asiasta, valitettavasti meinasi heti tulla ongelmia, kun täytyi kuitenkin kuluttaa satasella. Henkilökortti oli tosin kauan sitten tiedetty meno, mutta lumilapion rikkoontumista en voinut ennustaa, no sellaiset pakolliset tietysti hankitaan. Passikuvan löysin onneksi alennuksesta, nettihinta oli 12 euroa, kun normaalisti olisi ollut 14,90 euroa. Rahan jahtaaminen, nimenomaan hyvin oivallettu sinulta, vaatii loputonta konttori-koti-kauppa-kierrettä. Loputon työ vaatii enemmän sairaslomia työterveydestä, eli kuten me bussikuskin kanssa juteltiin, niin olisiko tullut kapitalisteille halvemmaksi antaa aikaa halukkaille? Silloin kaikki ne halukkaat hoitaisivat terveyttään tapaamalla omaisia, luontoa ja ulkoiluttamalla kissoja ja koiria, jotka jäävät näiden töiden takia kokonaan yksin tuntikausiksi. Olet ihan hyvin oivaltanut tuon auttamisen halun, se on juurikin sellaista minulle ja monille, ettei siitä tarvitse palkkaa saada. Kun elämän perusedellytykset täyttyvät kaikki muu raha on ylimääräistä tai menee juurikin esim. diakonialahjoituksiin. Se työmäärä mitä me Suomessa tehdään on oikeasti aika järjetöntä, ja sitten meillä on vielä niin lyhyt se elämäkin että mä ainakin valitsen mieluummin elämisen kuin loputtomat urapolut. Ne lähinnä masentaa ja stressaa, ja aina tulee niissä jahdatuksi lisää rahaa. Palataan asiaan viimeistään helmikuussa, nyt lisäksi ostelen paljon varastoon pieniä asioita inflaation takia, esim. Tokmannilta lähtee edullisia siivousaineita alennuksesta varastoon. Ostamisessa tärkeintä on huomioida myös hintakehitys, eli mikä oikeasti tulee käyttöön, niin sitä ostetaan alennuksesta AINA varastoon päiväykset huomioiden. Ajattomia tuotteita, kuten hammasharjan päitä voi ostaa useita, itse ostin Saksasta 2 kpl 10 kappaleen pakettia Oral-B:n harjaksia 40 eurolla sis. postit, joiden arvo Suomessa on 75 euroa. Jos kotivarastoa on vuosiksi, niin noita ei tarvitse kalliimmalla ostaa hetkeen :) Minusta oli hienoa kuulla, että jotkut työlliset epäilevät systeemiä.
Se vaatii suuria asenne- ja elintapamuutoksia, mutta se kannattaa lopulta. Voi tiedätkö jo alkaa elää siten, miten on unelmoinut elävänsä jo vuosia, mutta jäänyt lähinnä lomille...
Kiitos kuitenkin heille, jotka eivät rottarallia pidä hyvin elettynä elämänä.
Minusta joskus tuntuu, että meille pitäisi olla oma planeetta tässä maailmassa... Jossa olisi vähemmän oravanpyörää ja enemmän elämää heh. Minusta on tuntunut jo pitkään, että olisin kaiken ulkopuolella. Ei sinun tavoin kiinnosta kuluttaminen, ja sen tajuaa vasta kun karsii turhan kuluttamisen, että hei ilmankin pärjää. Nyt kun hallitus laittoi vielä uimahallit kiinni, niin mä pärjään oikein hyvin ilman niitäkin. Vaikka tulevat aukeamaan joskus, niin en usko meneväni hetkeen niihin, ehkä joskus kerran vuodessa vaihtelun vuoksi. Olen elänyt jo aiemmin niukilla ostoksilla, mutta en ollut varsinaisessa ostolakossa, joten tulikin välillä ostettua tavaraa jota katuu. Esimerkiksi kadun sitä, että uusin Ikean pyyhkeet uusiin viiden vuoden jälkeen, vaikka ei niissä vanhoissakaan ollut mitään vikaa. Siinä meni 35 euroa hukkaan, mutta kun työllistyi vihdoin ja sai enemmän rahaa, halusi uusia kaikkea...tuohon moni sortuu itse asiassa kun sitä rahaa tulee. Onneksi kun vanhenee, niin järkeä tulee lisää, ja nykyään en voisi tehdä samoin mistään hinnasta. Ennen kuluttaminen oli ihanaa, ja kaipa siinä lankesi siihen hyvän olon tunteeseen joka kerta, nykyään nautiskelemme varmaan siitä kun ei kuluta. On sitä rahaa järkevämpään. Itse ainakin ihan oikeasti haluan tehdä vähemmän elämässä, jotta voisin sinun tavoin kokea enemmän.
Jos sinulla on blogi, niin olisi mukava lukea ajatuksia nollakulutuksesta. Se on jotenkin niin samaistuttavaa, että ei ole yksin mielipiteineen ja lisää tulee.
Olen aina niin iloinen, että on muitakin samantapaisia herroja tai rouvia.
Kiitos sinullekin erilaisuudesta, nautitaan elämän hetkistä!
Taisit juuri säästää rahojani, kiitos siitä. Olen jo vuosia miettinyt matkaa Valamoon (olen entinen ortodoksi) ja kerroit juuri sen mitä halusin matkasta kuulla. Onko hintansa väärtti. Vielä kun menisin sinne Soisalon liikenteellä, sekä OnniBus.com alussa, niin pelkästään siihen kaikkeen uppaisi satanen. Kaiken lisäksi en todennäköisesti lähtisi vain viikonlopuksi, eli jos jo viikonloppu maksaa siellä Valamon luostarissa 290, niin kesäviikko voisi olla tonnin luokkaa. Sen tiedän, että siellä on eritasoisia huoneita, mutta lounas tuli minulle järkytyksenä. Missä muualla lounas maksaa 14,50? Ei ole todellakaan hintansa väärtti, jos joutuu nuudeleita syömään yhteiskeittiössä. Taidan jättää kyseisen reissun väliin, kun mietin tosiaan samalla tavalla kuin sinä nykyään, että ostoksen jälkeen ei pitäisi katua kuitenkaan. Ruokakaupassa saa sentään vastinetta rahoille, ja aika kattavan buffetin koko perheelle muutamalla kympillä (sekä tietenkin mukavaa yhteistekemistä). Kaikesta päätellen et todennäköisesti menisi sinne Valamolle uudestaan, ainakaan niin kauan, kuin tarjoavat ylihintaista majoitusta ja buffettia. Suomessa on paljon köyhyyttä, ja varsinkin hotellien taso on täällä hintavaa, ei ole kivaa jos reissulla joutuu valitsemaan ottaako buffetin, sytyttääkö kynttilän vai syökö sittenkin K-menu nuudelia kun muut menevät vain ruokailemaan vaikka siellä Valamon luostarissa.
Täytyykin muistaa tuon viestisi, koska olen tosiaan lupautunut minimoimaan ostoksia. Jatkossa ei niihin lomatkaan kuulu sattuneesta syystä.
Ellei löydy sellaista lomaa, jota ei tarvitse katua lopuksi. Päiväreissut on jees.
Kaikkea hyvää talveen sinulle ja Valtteri-myrskyn verran terveyttä!