Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella Ravintolat merkityt tekstit.

Nadja ja reklamaatioita

Milloin se loppuu oikeasti? Olisi siinä muutakin tekemistä kuin reklamoida koko ajan heikosta laadusta vain arkisissa tuotteissa. Pieni tunne siitä, että me ihmiset täytämme maailman huonolaatuisella, suunnitellusti vanhentuvalla roskalla, etkä halua olla osa sitä. Olen todella kyllästynyt feikkikromiisi ja uusiin mikroaaltouuneihin, joissa on Wifi, mikroprosessori ja 15 nappia. Mikset saa tehdä pesukonetta, joka kestäisi 50 vuotta ja jossa olisi standardoidut osat? Kaikkeen voisit pystyä, mutta silti ostamme uusinta koko ajan.

Lapuan löytöretkellä yksin

Joo, ääriminimalistilla koko omaisuus on vain 200 asiaa. Tämä lukema voi kuulostaa monesta uskomattomalta, ja täällä tulikin todella harvinainen saavutus, mutta minulle se on ote kohti syvempää merkitystä ja unelma suuremmissa: vihreää kaupunkiympäristöä, jossa luonto ja arkki rauhaa ovat täältä. Viime maanantaina olin tutkimasta Lapuaa ja löysin Etelä-Pohjanmaalta etsimäni. Tanssimusiikkia, täällä lähti lapasesta. Tuli todella vapauttava olo, enkä hetkeäkään tuntenut, että jotain tästä elämästä puuttuisi Lapuanjoen varrella .

Näin paljon ravintolaan 2024

Ääriminimalisti laskee: vuosi ilman partureita, leffateattereita ja kylpylöitä, mutta ravintoloita on muutama mahtunut. Lue tästä miten monessa ravintolassasi kävin ja paljonko oikeastaan kulutinkaan niihin ravintolaelämyksiin. Tässä taloustilanteessa ravintoloissani ei kiinnosta edes käydäkään, koska ruoat ovat kalliita ja monet ravintolat tarvitsevat oikeastaan jo asiakkaitaan enemmän, kuin asiakkaat tarvitsevat ravintoloitaan. Miksikö ravintolat eivät ole enää arjen luksusta, verrattuna entisaikaan?

Pirkkalaan sali, ei uimahallia

Pirkkalan väki halusi sitä uimahallia sekä tuuheaa lähimetsää, mutta saatiin Suupalle kuntosali ja lähimetsiini hakkuut Kurikkakallion niin vihreään ympäristöön. Näin saadaan kuulemma elinvoimaa! Suomen onnellisin kunta on hetkessäkin vähemmän onnellinen. Lue tästä mitä mieltä olen Pirkkalaan suunniteltavasta uimahallista tai uimahalleista ylipäätään. Surullista nähtävää, saapastella siitä tuttua metsäpolkua, kunnes se katkesi. Kunta on sen takana. Tulin vain lenkille ja lähdin vihaisena, kotiin.

Keksi elämyksiäsi, älä osta

Rahakkaat raapivat autojaan, lähtevät pian töihin, eivätkä edes kahvia ehdi nautiskella. Täällä arjen tilanne on toisenlainen, herään rauhassa, teen aamurutiinit ja sen jälkeen siirryn teeseremoniaa kohti. Minulla ei ole edes kiire bussiin, sillä seuraava Länsilinjojen auto tulee 30 minuutin päästä taas. Tuolla et käytä lähipysäkkiä, koska sitä haluaisi lenkkeillä miettien tätä tavarakaaosta uimahallia kohti. Huoli pois, kun kesä siitä tulee minua ette uimahalleissa enää näe. Polje silloin lujaa ja nauti uimarannasta.