Jumissa tanssilattialla

Jotakin tapahtuu. Kävelen 50 kilometriä Valkeakoskelta Pirkkalaan. Pystynkö vaikka kuvaamaan asiaa sanoin? Uskon, että tämäkin matka ja sen herättämät ajatuksesi ovat seurausta ympärilläni virtaavasta elämästä. Olenhan noussut – tai paremminkin paennut – lähes kuolleesta yhteiskunnallisesta ekosysteemistä. Parempaa kohti: yhteyttä luontooni ja maailmaani, ilman autoja tai sitä ajokorttia, juhannus ilmassa. Autot ohittivat taukoamatta, ja kaikilla oli pistävä kiire mökille. Otin rauhallisesti ja jatkoin vain kävelyä vuokrakotiin.

Bussifani on juuri nyt pitämässä sapattivuottaan ja aikaa on kokeilla jotain uuttakin. Juuri tuossa koit uusia tuulia bussissa Tampereelta tuonne Valkeakoskelle. Linjan uusi numerosi on 60 ja vanhaa reittiä liikennöi pääasiassa Vekka Liikenne Oy tai muutamia kertoja päivässä tuttu Valkeakosken Liikenne Oy. Kerron lisää. Ilmeisesti kesäksi reittiä on kilpailutettu, eikä Valkeakosken Liikenne enää voittanut sitä. Heidän kautta Valkeakoskellesi pääsi normaalisti 7,90 eurolla, mutta nyt Nysse-taksa on voimassa.

Vuosi sitten tänään tilaan illan viimeisen nettilipun kotiin Pirkkalaan, pääsen Paunun pikavuorolla pikavapauteen. Jollaksessa asunut miesystävä sai miettimään vaihtoehtojani. Se on kuin lomaa, joka ei pääty koskaan. Näin saatat tuntea siellä itsekin, kunhan olet ilman narsistia hetken. Pian hyväkin hetki muuttuu kuukaudeksi ja kuukausi vuodeksi. Nyt hyvä on niin, sillä minusta et todennäköisesti tarvitse elämääsi suhdeväkivaltaa taikka taloudellisia hyväksikäyttöjä. Uskon, että voit nauttia rahasta itse.