Jumissa tanssilattialla

Miksi ihmeessä ihmiset eivät voi jatkaa Pirkkalan maisemastasi, kun linja-autoon astuvat? Toisaalla yksi pälkäneläinen sekatavaraliike houkuttelee vieläkin. Juuresi sananlasku menee kuulemma niin, että jos sitä ei Hippeläiseltä löydy, et sitä tarvitse. Aamu alkaa kotoa. Kävelysi aikana intuitio kertoo jotakin sellaista, että nyt voi olla edessä Paunun auto, jonka totuuden kuulen Suupantorin pysäkiltä jo ennen kuin näen vielä mitään. Autisti tunnistaa Paunun auton sellaisesta pauhusta! Kasvomaski pois silmiltä ja sittenpä sisään.

Elämä diagnosoitiin masennuksena ja ahdistuksena todellisuudesta, mutta minulla on autistinen uupumus? Jos poikkeavasti käyttäytyvä ongelma pyritään työntämään pois, eräs kyllä yleensä tunnistaa sen ja alkaa piilotella käyttäytymistään eli maskata, jolloin yhteys omiin tarpeisiin ja minäkuvaan alkaa heikentyä! Missä terveydenhuoltosi ei tunnista sellaista sairautta kuin autistinen loppuunpalaminen ? Toinen asia on taas se, että autistiset ihmiset pitää ylipäätään ottaa paremmin huomioon. Näin mekin kiinnitymme paremmin.

Jossain päin aina harmaata internetiä olen nähnyt tämänkin ilmiön, mutta en muista yhtään, mistä kyltti löytyy ja missä juttu sijaitsi. Se oli yhdeksän vuotta nuorempi kuin tämä omani? Lähden sitten täältä hikikomerosta reissuun Kokemäelle, ja siellähän se bingo ihan sattumalta löytyi rautatieaseman takaa. Kun tukea on aina leikattu ja toimeentulotuen hakeminen on aiempaa kuluttavampaa, en olisi päässyt metriäkään ilman sitä vaarihahmon apua. Haluaisin kiittää häntä vielä 600 euron matka-avusta, joka antaa arvokkaita hetkiä!

Ollaan varsin erilaisia hyväksyttäväksi… Minuakin on kiusattu ja hakattu koulusta. Olen miettinyt viime aikoina aika paljon sitä, miten julkaisijat nimittelevät itseään. Bloggaajiksi? Kirjailijoiksi? Taiteilijoiksi? Toisaalla luoviksi? Digitaalisiksi sisällöntuottajiksi? Tarinankertojiksi? Runoilijoiksi? Mutta nimike, joka pätee kuvissa jokaiseen, on nähdäkseni perinteinen kirjoittaja… Oletko yksi meistä? On selvää, että sinussa muhii visio, kun talojasi rakennetaan juttu kerrallaan. Kävin lääkärillä, ja niin autismikirjon diagnosointi kai alkaa .

Johan tässä, 2020 paunulaisesta #142 Sirpan kyydissä vasta unelmoin ja 2021 Marjan kyydissä autossa #141 kuuntelen biisiä uudelleen "I just want to go back to those days when I was just a girl…" ja rohkea unelma toteutui. Seisotin pyörää turhaan ulkovarastossa! Juokse miellyttääksesi, älä elääksesi: elämästä puuttui jotain. Se tuntui samalta kuin aamun leipä ilman voita tai juustoja. Töissä siitä ei ymmärtänyt kukaan, eikä lähisuvussa… Onneksi bussikuski kannusti Paunulla ja tässä sitä ollaan vielä. Viiden vuoden sapattivapaa on ohi.

Pitkästä aikaa Helsinkiin, tosin ongelmitta ei. Olet niin autistinen, että perillä oleva ilmanlaatu aiheutti tunteja kestävän päänsäryn ? Seteleitä ei ole varaa pitää mukana. Paikallinen parturi olisi halunnut minut asiakkaaksi – muuten joutuis kuulemma pistämään laput luukulle loppuvuodesta. Voisin siksi lukea köyhyydestä. Miten hallituksen leikkaukset todellisuudessa eristävät vähävaraiset koteihinsa? Ovatko leikkaukset siinä välttämättömiä, jos köyhälistö ei asioi? Ei ole varaa edes oopperaan, mutta mies soittaa täällä trumpettia.

Annan lisää käteistä Ratina-kauppakeskuksen liikkeen myyjälle, mutta kassa katsoi minua kuin olisin hullu ja sanoi: "Onko teillä korttia?" Tosin ostin siltikin käteisellä… Seuraavaksi minulla oli vielä 20 euroa viiden euron seteleinä jäljellä. Ajattelin poistua kotoa pitkästä aikaa hetkelle? Oletan, että seteli kiihottaa edelleen laajasti ja alan poimia kaikesta tarjottimelle, kunnes barista katselee seteleistä sekä huokaa: "Melkein onnistunut suoritus. Vaihdetaanko setelit korttiin, niin saadaan homma maaliin?" Käänny ympäri ja lähde, joo.

Lukijani oli pohtinut siinä, että minun pitää käydä ruokajonossa. Tämä on jo toinen kerta, kun menen vapun aikana ilmaiseen kirkon ruokajakeluun. Viime vuonna sinua nauratti, kun upporikas vaarihahmo kävisi myös syömässä! Ajattele sieltä, hänellä on Telian ja Elisan osakkeita sekä vuokrattavia asuntoja, mutta kyllä ilmainen ruoka maistui vain. Nyt teekkareita oli perinteisesti paljon liikkeellä, mutta loppuiko ruoka? Tarjoiluni alkoi kello 18 maissa, ja ruokaa oli hyvin kello 22 jälkeen? Lopuksi ostin jo eläkeläisen sukat kaupastasi .

Ruokakauppa vaihtuu nyt, tällä kertaa voimassa olevan lihassairauteni takia. Tulipa myös asumistukea tarkasteltua, kuten kesäsi tienoilla yleensä, ja Kela kysyy lopuksi: montako euroa minulla niin on pankista… Tässähän on todella surullista se, että työttömän jokaista euroa kytätään ? Käteisestäni eivät olleet siellä sentään kovin kiinnostuneita, mutta sitäkin löytyy muun muassa kirjekuorissa matkalta Citymarketiini. Linjalla 12 voi matkustaa Partolan ytimeen, mutta Prismaan kävely tuotti ylimääräistä vaivaa ja kulutti aitoa aikaa?

Tutkin odotellessani masennushoitajaa monia tusinablogeja, joissa päädyn lähinnä alakuloisemmaksi, koska niiden tietoturva on vielä aggressiivisen ylipositiivista! Esa löysi tilavan asunnon Vantaalla, toinen vei työpaikan, kolmas julkaisee raikkaat postauksesi sieltä palmun alta… ja minä istun edelleen sote-asemalla? Rikkinäisenä, anhedonistisena ja väsyneenä hakemassa itselleni apua masennukseen . Huone on 10, mutta hoitajaa ei kuulu… Onko hänkin masentunut? Ajan piti alkaa jo, mutta ketään ei näy. En ole siellä huvikseni?

Työvoimavirkailija, ei sapattivapaata: "Onko vielä palon kipinää uusiin haasteisiin?" Vastaan, että ainoin kipinä on se, kun maastopyöräsi levyjarrut lyövät yhtäkkiä tulta viimeisestä alamäessä! Tajusin lopulta, ettei minun anhedonia tunne edes kuolemanpelkoa. Myin pelin pois, ettei tarvitse enää teeskennellä harrastavansa sitä. Tästä se tavallaan alkoi. Nyt kun minulla on 290 euroa, ruokani maistuu kädestä ihan tavalliselle. Mihin kaikki maku on minun elämässä kadonnut? Sapattivapaa oli kerrasta ohi, kun toimistoon tulin kylään.

Onpa niin kallista, että ei ole enää varaa edes alkoholia tai tupakkaa hankkia. Mitä ihmettä sanoin juuri? Joku tipaton on jatkunut tässä lähes viisi vuotta jo, tupakkaa kartan pitempään. Markkinoilla on ainakin hulluja päiviä, mutta todellisuudessa elämäni on täyteläisempi sekoitus vielä hullumpia hintoja. Kuulkaa nyt, lopetan säästämisen kokonaan. Köyhällä työttömällä ei ole Pirkkalassa enää sitä varaa säästää 50 euroa 857 euron siivuissa. Nekin rahat vien ruokaan ja kaikkeen muuhun! Kurnii, mutta vaarihahmo maksaa bussin .

Kerroin vain haukottelevani aamusta iltaan vuosiisi, ja lääkäri keksi heti uniapnean päästään. Ei huvittaisi maksaa yli 70 euroa jostain tutkimuksesta, joka voi olla myös negatiivinen… Työvoimavirkailija soitti aamusta 1.4. Sanon puhelussa Jukalle, että terveyttä selvitetään vielä pitkään! Työnhakuvelvoite on siirtynyt eteenpäin heinäkuun alkuun. Paras kello toimii kolmen kuukauden sykleissä. Ei halua kiusata osatyökykyisiä, ja kokonaiskuvien edetessä saatan eläköityä. Eihän mummo turhaan sanonut minua laiskaksi perunamaalla.

Näin 35-vuotiaana suurin suunta taitaa olla työkyvyttömyyseläkkeenä? Masentaa, kovin monet lihakset menevät edelleen maitohapoille ja on todettu ainakin jossain määrin myopaattisia oireita ENMG-testissä. Sanoin terveyskeskuslääkärilleni, siinä Irinalle, ettei enää jaksa näiden motoristen ja neurologisten oireiden kanssa! Tohtori passittaa siitä suoriltaan TAYSiin saatesanoin käsiesi ENMG. Pian selvitetään jatkuvaa haukottelua, jolloin unipolygrafia on tarpeen. Folaatti- tai B12-kuuri nyt ei korjaa olemassa olevaa lihaskatoa .

Jos jokaisesta tykätystä tanssibiisistä saisi tilille euron, olisit rikas! Kuule, Länsilinjan bussista numero #116 täyttyi aiemmin helmikuussa jo 20 000. biisi . Kirjoitushetkelläsi niitä on 20 155 kappaletta. Samaan aikaan tarvitsen rollaattorii kauppareissulle ja tueksi. S-pankkiin jäi hätätilini, suljettu? Linjalla eläkettä kohti. Ehkä pyöräilyn alasajo oli ainoa oikea teko, joka pyörii mielessäsi varmasti vieläkin. Unipolygrafian lasku tulee jo: 71 euroa, jota et voi maksaa vain musiikista tykkäämällä. Hätätili hupenee heti, kokeile olla stressaamatta.

Tähän piti tulla reklamaatioita, mutta onpa onnellinen olo? Maastopyörä meni 290 eurolla. Kuulkaa maailma, vaihdat samalla hengenvedolla kulkuneuvosi vain tuttuun ja turvalliseen Länsilinjaan, mutta missä bussikuski on?! Taidan leipoa jatkoina jalkamiehen hommia, kun pyörä tuli ajoina aivan liian kalliiksi. Tuleva huoltokin olisi ollut noin 300–400 euroa syksyllä. Masennuksen takia ei huvita edes pesulle tai renkaiden vaihtoon. Kehosi on pelkkää kipua, joka paikassa. Nykyään taitaa verenpaine polkea enemmän kuin minä itse!

Lääkäri kysyi, onko minulla niin itsetuhoisia ajatuksia – vastasin, että 22 kilometrin pyöräily Tampereelta työmaiden läpi kramppaavilla jaloilla on jo sitä. Pyöräily täytyy lopettaa, mutta tähän samaan aikaan Pirkkalasta tapahtuu kummia: kuntahan on istuttanut reilusti puuta parkkipaikkojeni kylkeen uudella koulukampuksella, eikä tänään mennytkään kuin ehkä vuosi. Aktivisti kantoi hedelmiä, sillä Pirkkala on suojellut myös  Saunaojan alueet Lempäälän ja Pirkkalan välisessä metsässä . Myös moottoritietä koskeva linjaus puhuttaa!

Pyöräilijänä olen nähnyt tämän kaiken. Pandemian aikana kaupoista ei saanut edes pyörääsi, kaikki mallit ja koot menivät kuin kuumille kiville? Myös jääkaappipakastin rikki. Köyhä työtön laittaa ruokaa roskiisi. Inflaatio, uhka irtisanomisissa ja suurtyöttömyys Suomessa ovat syöneet kansalaisten ostovoimia… Olethan lukenut pyöräilyssä aiemminkin, mutta nyt on tulossa jatkona syksyltä. Ei ole mikään leikin asia tämäkään, juuri eilen haettu ruokakassi ja muona voi olla pilalla. Onneksi vuokranantajasi nauroi, laitetaan eläkkeelle!

Tipaton tammikuu on suomalainen perinne, jolloin rakkaat vähentävät tai välttävät alkoholin käyttöään kuukauden ajan. Minulla tämä perinne on jatkunut tuosta lähes viisi vuotta! Mietin, että sokeriton tammikuu voisi tehdä sitä hyvää tälle kokonaisvaltaiselle päivittäiselle herkkulakolle. Valitettavasti lisätyn sokerin välttäminen on tässä mahdotonta, sillä esimerkiksi Citymarket Pirkkala uudisti karkkiosastonsa vastikään. Olen yrittänyt silti ? Lähetät tutkimuksesi tulokset tästä kauppiaalle: postimerkki on jo maksettu, Petri Putila.

Mikä on maailman nopein asia? Erään juopon käsi, kun kauppa-autolla sanotaan: "Kuule, viimeinen pullo" , ja 90-luvun Venäjällä raskaan lamasi keskellä. "Jura, yksi mummo kuittaili, että hyvinä aikoina säästetään ja huonoina kulutetaan! Mä oon tehny sitä viikon tätä hetkeä varten – on ehkä sata ruplaa ja jano, tässä on se säästö",  Ljona sanoo heti kaimalle. Eläkeläismies vastaa kauppa on tulossa, mutta juopon sekunti tuntuisi minuutissa ja minuuttini tunnilta. Se toinen Jyri kuuli, hän taisi puhua Liia-mummosta ja votkaa tuli!