Jumissa tanssilattialla

Miksi ihmiset täällä ostavat kahvinsa yhä Espresso Housessa, vaikka nykyään on pilvin pimein upeita, itsenäisiä baristakahviloita joka puolella? Vähän samaa voisi sanoa täällä Google Chromesta, joka tuntuu olevan ainoa internetselain maailmassa, vaikka on parempiakin navigaattoreita nettiini. Chromen markkinaosuus maailmanlaajuisesti tänä aikana on 72 %. Se on selvästi pidetty, ja sen suosio on ollut kiistaton vuosikymmenen ajan. Ihmiset ovat tyytyväisiä, eivätkä siedä hyviä vaihtoehtoja, mutta minä vaihdoin toisaalle.

Kesäkuun 1. päivänä 2014 oli perustamassa blogia, koska tarvitsin ajatuksille kanavan. Perustin sen klassisen sillisalaattiblogin, jonka aiheet pyörisivät siinä maan ja taivaan väliltä. Minimalismia, vähän aktivismia, vain nuukailua ja edullista matkailua pyörän satulastakin. Tästä hetkestä on nyt tarkalleen kymmenen vuotta, eikä loppua vieläkään näy, vaikka myös lopettamista olen laajasti pohtinut. En vain tee sitä, koska bloggaaminen on harrastus ja täyttää vapaa-ajan sopivalla tavalla ja ihmistä auttaen.

Nuukille ei tule enää edes laskuja, kapitalistin painajainen! Kirjaudut tänne S-pankkiin nyt ja listaat ylös kaikki säännöllisesti saapuvat laskut. Näitä on enää toki vuokra, sähkölaskut ja kotivakuutus. Olen luopunut arjen puhelinlaskuista vaihtamalla Latausliittymä-korttiin. Lataa sitä etukäteen kymmenellä eurolla, ja saldo kestää käyttöjä nyt ikuisuuden, Laitenetti 0.5 Mbps veloittuu sen sijaan pankkikortilta. Saa kokonaisvaltaisen liittymäpalvelun alle 4,50 eurolla kuukaudessa. Usein jää vain neljään euroon.

Ostolakko alkoi tammikuussa, mutta nyt meni kaikenlaista rikkinäistä uusintaan lumilapiosta alkaen. Ei tämä riitä, että kauniina päivänä katsoin kotitiellä kännykästä Mapsia, seuraavaa bussia keskustaan. Olit tulossa TKL, joten päätin kävellä Suupantorille, ehkä Pirkanmaan Tilausliikenteessä olisin mennyt sinne. Toreilla odotin arjen Paunua, ja yhtäkkiä laite tippui kädestä asfaltille. Näyttö meni halkeamalle. En tiedä miksi, mutta niin tippuu kaikki kädestä. Maustepurkeista alkaen, sekä pikariisistä purkissa.

Istun linja-autoasemalla varsin mukavallakin penkillä ja odotan seuraavaa linja-autoa Helsinkiin lämpimässä ilman huolia maanantaisesta pikku pakkasesta ulkona. Vieressä on toki monia muitakin yhdistyneitä yksinäisiä katselemassa huippusarjojaan Netflixistä tai uutisia, Aamulehdeltä. He tekevät juuri sen, minkä ovat tottuneet puhelimellaan tekemään. Puhelimella, jossa on hieman älyjä. Älyä olisi nykyajan puhelimessa niin paljon, että kukaan muu ei enää älyä laskea tästä penkille 6"-näyttö alas.

Jokaisella on tyylikäs älypuhelin. Jokaisella on näin hieman mobiililaajakaistaa. Kunnan tukiasemasta tulee rajaton data. Suomessa 4G-mobiililiittymiäsi myydään rajattoman kovilla supernopeuksilla. Saat alesta 19,90 eurolla kattavan liittymän rajattomalla 150 megan nopeudella. Jos olet pirkkalalainen Jyri, niin hän ei maksa aina sitäkään, sillä Jyri pistää vuosittain numeronsiirron käyntiin puristaen DNA:lta parhaimman liittymätarjouksen vuodella eteenpäin. Se nyt vaan on tyhmää maksaa normaalihintaa.

WhatsApp ei houkuttele sinua edes maksuttomuudellaan, vaikka olet elänyt tällä planeetalla jo lähes 28 vuotta, mutta yksi asia on täysin varma: en ole koskaan asentanut WhatsAppia omaan puhelimeeni. Muutama henkilö on pyytänyt lisäystä WhatsAppiin, mutta olen joutunut kertomaan, ettei minulla ole sellaista WhatsAppia. Mitä ihmettä edes on WhatsApp? Onko tämä jälleen kerran Play Kaupan sovellus puhelimeen, joka pyytää lupaa mikrofoniin, kameraan, yhteystietoihin ja kaikkeen muuhun? Miksi?

On jälleen kuuluisa aika vuodesta kun omenasato on vihdoinkin kypsynyt. Ihmiset ympäri maailmaa yrittävät ottaa selvää kuinka tuhlata lisää rahaa, jota heillä ei juuri ole, vain pikkaisen ylihinnoiteltuun iPhone-puhelimeen korottomasti ja aina ilmaisella pikatoimituksella. Onhan se niin, ettei näin kalliin puhelimen toimituksesta voi maksaa senttiäkään! Kaikki tänne heti nyt, adapterit, pikalaturit, johdot, kuulokkeet ja muut piuhat. Älyttömin, mutta vuosien lainakierteellä niin saatavilla olevin iHinnoin.

Kirjoitin joskus aiemmin valokuvaamisen vähentämisistä matkalla , missä kaikki ne seitsemän syytä ovat edelleen hyvin ajankohtaisia. Tämänkertaisessa päivän risteilyssä Viroon en ole ottanut yhtäkään valokuvaa. Kävimmekin siellä ystäväni kanssa, sillä hän sai ilmaisia lauttalippuja Viking Lineen. Koska olen ainoa ystävä — hän tiesi kenet pyytää mukaan. Meillä oli hauskaa, mutta valokuvauslaitteet olivat tiukasti poissa käsistämme. Nyt tuossa on kuitenkin kuvia, koska blogini teema menee "rikki" ilman.

Poistin palvelun, jota saatat edelleen selailla, "pysyvästi". Nimesi on Facebook. Ehkä olet ystävä sille. Täällä en, ainakaan enää. Haluan olla tässä asiassa varovainen ja kirjoittaa mainion sanani "pysyvästi" lainausmerkeissä. Enpä nimittäin tiedä poistaako Facebook oikeasti yhtään mitään tuossa yllättävässä tilanteessa. Kerron asiallisesti maukkaan asiakastilin poistamisesta kokonaan, en pelkästään käytöstä poistamisesta, jota Facebook tarjoaa janoisille aivan ensimmäisenä. Käytöstä poistoa, ihan oikeasti?

Olin 90-luvun lapsi, oletko sinä? Tarkemmin miettien emme ole enää lapsia, vaan 90-luvun lastenne ikä tänään voisi olla vaikkapa 28 vuotta. Ennen oli joka tapauksessa kaikki paremmin. Saimme käyttää kunnollista lankapuhelinta ja toisaalta meillä ei ollut tiedon valtatietä — internetiä. Lapsuudessani en vaatinut, enkä osannut ajatella Facebookeja, tai edes sitä Ethernet-piuhaa. Elelin ilman tietokoneitani, älypuhelimia tai Deezeriä. Ajatella, että nykyisin voisin kuunnella Spotifystasi yli 73 miljoonaa rallia.

Perjantaina jätin niin kotoisaan yksiöön palan älyä latautumaan kannettavan kanssa samaan aikaan. Älypuhelimeni J5 2016 on minulle niin musiikkia, kello kuin kirjojen lukulaite. Se on hyödyllinen osa teknologiaa arjessa, mutta nyt päätin siitä huolimatta jättää sen kotiin. Edes ainoan kerran vuodessa. Aluksi epäilin, että eläisin tylsyydestä, ja ennen muuta olisin katunut valintaani ulko-ovesta lähtiessä. En yksinkertaisesti ole tehnyt mitään tällaista koskaan ennen, paitsi juuri tunnin puhelinsapatissa.

Olen kirjoittanut aiemmin siitä, että Facebook kerää meistä kaikista todella paljon kaikkea lisätietoa. Tämäkään tietoni, joka on käyttäjän ladattavissa, ei ole todellakaan ihan kaikki tieto meistä. Aiemmin poistin Twitterini ja SoundCloudini. Tässä elämäntilanteessa haluan panostaa paljosti näihin oikeisiin ihmissuhteisiin. Haluaisin edetä eteenpäin aidossa elämässä. Minulla on yksi ystävä, mutta hänestä en usko pitäväni kiinni enää kauaa. Hän on vähän outo ihminen, valittaa usein kaikesta ja on apaattinen.

Olen DNA-liittymien onnellinen asiakas kohta kaksi vuotta, mutta tuo yllättävä knoppitieto tuli kyllä kuitenkin yllätyksenä, minun liittymässä on todella tarkasti määritellyt käyttöehdot. Mikäli sinulla on pinkki DNA:n liittymä, saatat tietämättäsi alistaa rakkaan palvelusi sen välittömälle sulkeutumisellesi. Miksi tämä tieto on todella kaukana asiakkaastasi? Tiedon mukaan liittymissäni on rajoituksia, joiden ylittämisistä voi seurata sulku, jos asiakas ei huomaa seurata rajattoman nettiliittymänsä datarajaa.

Spotifyn tanssimusiikin kokoelmieni suoratoisto ei vaadi noin 21 megabittiä sekunneissa – eikä itse asiassa uudempia 4G LTE -verkkojanikaan. Pitkään taistelin Elisan kapasiteettipulaa vastaan – ensin vaihtui nettitikku kiinteään laajakaistaan, sitten jäi riesaksi enää tämä puheliittymäsi Elisalta. Mukana en todellakaan vietä aikojani YouTubessa, joten tarkemmin miettien, mihin edes tarvitsisin 21 megaa? Spotifyn tukisivuilla sanotaan, että Spotify toimii parhaalla laadulla jo 512 kbps -laajakaistalla. Vautsi vau, kivaa.