Jumissa tanssilattialla

Pirkkala lukuina ei näytä loppunevan Soukonlahteeni, sillä myös Partola muuttuu tulevaisuudessa asuinalueeksesi . Vihaan sitä Partolaa, se on niin ruuhkainen aamusta iltaan. Ääriminimalisti luopuu jo sohvastakin, mutta muutanko ikinä. Kauppareissuhan sinne Nokialle ei ole edes hassumpi, koska tulen vehreään Nokian kaupunkiin täynnä lintuja, puuta ja jatkuvaa luontokuvattavaa teillekin. Samalla saan kuntokuurin, hiki valui Prismallesikin otsasta, tauotta. Testaa jarrut, sorsaperhe ylittää pyörätiellä!

14. heinäkuuta 2019 lähdin Helsingin betoniviidakoista, eikä kaipuuta takaisin ollut. Otit muutaman nettilipunkin Valkeakoskelle, mutta työväen kaupunki ei vain säväyttänyt. Sitten löysin Loimaan, jossa viihdyn erinomaisesti sinunlaisella maaseudullani , ilman ihmismassaa. Lähtö on usein kaduttanutkin, mutta raha on S-tilillä. Loimaan reissulla numero kysymysmerkki ei ollut nytkään valittajaa. Kaikki oli kerrankin erinomaisesti. Masentunutta seuraa en vain oikeasti jaksa, puhumattakaan rahattomasta.

Kesäkuun 1. päivänä 2014 oli perustamassa blogia, koska tarvitsin ajatuksille kanavan. Perustin sen klassisen sillisalaattiblogin, jonka aiheet pyörisivät siinä maan ja taivaan väliltä. Minimalismia, vähän aktivismia, vain nuukailua ja edullista matkailua pyörän satulastakin. Tästä hetkestä on nyt tarkalleen kymmenen vuotta, eikä loppua vieläkään näy, vaikka myös lopettamista olen laajasti pohtinut. En vain tee sitä, koska bloggaaminen on harrastus ja täyttää vapaa-ajan sopivalla tavalla ja ihmistä auttaen.