Jumissa tanssilattialla

Viimeksi kaaos, maanantaiksi rauhallista ajelua Hämeenkyröösi. Pitihän se arvata, että arki alkaa Nokialta. Ei työmaita kilometrikaupalla eikä muutakaan turhaa. Tänä vuonna moniin juniin on käytetty jo 52,4 euroa, ja siihen se jäi. Myöskään ensimmäistäkään bussilippua pikavuoroille en ole hankkinut. Tämä johtuu siitä, että pääsen hoitamaan hyvää matkailua omalla menopelilläkin. Kulutus on ollut kivaa, mutta pyöräsi vuosihuolto odottaa loppuvuodesta. Nyt mietin mistä saan rahat kasaan, sillä säästötilillä on enää 250 euroa .

Lapuan-matkalla kohtasin 14. heinäkuuta jälleen kerran esteen kasvuseudulla. Alle kaksi vuotta sitten valmiiksi asfaltoitu autotie ja pyörätie jyrättiin jälleen kerran. Piti siis kiertää, ja aikamoiset kierrokset siinä kieltämättä teinkin ehtien linja-autoon. Kunnasta ei tähän saa vastausta, mutta paljonko rahaa haihtuu numeroina oikeasti turhaan? Paikkoja tehdään, sitten joku päättää tehdä uutta alueella, ja taas pintoja rikotaan sekä asfaltoidaan. Tässä jutussa peräänkuulutan kasvuseutuni numeroita ja vaadin kunnalta säästökuuria .

Vuokranantaja lähetti toukokuun alusta tiedotteet: saunakielto jatkuisi ja pitkään. Purkutöiden edetessä ilmeni, että kolmekin vuotta sitten suoritettu saunaremontti joudutaan purkamaan. Työmiehen mukaan se kosteus on siirtynyt niin syvälle rakenteisiin, että mitään ei voida jättää ennalleen. Taas mietin, olisiko vuokranantaja säästynyt tältä, jos hän olisi vain kuunnellut asukkaita tai isännöitsijää aiemmin! Remontti kestää siitä pitkään, mutta saan veikata kaiken olevan valmista kesän edetessä. Olet enää todella harmissasi.

Ratikkatyömaa selviää seudulla vieläkin, mikä edelleen häiritsee tavallista ihmistä. Juuri kun vasta rakennetun kerrostalon viihtyisä piha oli saatu jonkinlaiseen olooni, kaikki on revitty ratikan tieltä. Asukkaista on varmaan varsin mukavaa, kun lainat juoksevat kuukaudesta toiseen, mutta asuntoni arvo putoaa taukoamatta – liian ylistetyn Tampereen ratikan virallisen liikennöinnin alkuun saakka. Työmaasta on haittaa myös muille; lähden jo testaamaan, kuinka linja-autolla pääsee raiteilleni yli tunti ennen lähijunien lähtöaikoja.

Yhdysvaltalainen aktivisti, Robin Greenfield, olisit 2 575 kilometrin tyytyväisyyden kävelylläsi edennyt Kanadan rajalta aina Los Angelesiin asti. Seuraat aktivistin aikaa vievää kävelyä suurella mielenkiinnolla ja pystyn enää jakamaan monille kiintoisia ajatuksia henkilön tammikuussa päättyneistä seikkailuista kohti tavarattomuutta. Sitähän voit sanoa jopa muutokseksi, ainakin elämän uudelleen käynnistämiseksi, resetoinneiksi. Heinäkuussa 2024 alkanut kävely oli Greenfieldin välietappina hitaampaan elämään ja kiitollisuuteen.

Aktivisteina olemiset voisi olla erittäin palkitseva itsehoidon muoto. Riippumatta siitä, mikä tekee sinusta intohimoisen kansalaisen, voit käyttää tätä intohimoa hyvän tekemiseen. Se on lopulta erittäin voimaannuttavaa. Hän kysyi, mitä minun aktivismi on? Aika monipuolisia toimintoja, joissa käytetään paikoin voimakastakin kampanjointia poliittisen tai sosiaalisen muutokseni aikaansaamiseksi. Kevään tempauksessa pyöräilin Forssaan ja näytin Pirkkalan päättäjille parempaa toria. Saapuiko tännekin.

Kesäkuun 1. päivänä 2014 oli perustamassa blogia, koska tarvitsin ajatuksille kanavan. Perustin sen klassisen sillisalaattiblogin, jonka aiheet pyörisivät siinä maan ja taivaan väliltä. Minimalismia, vähän aktivismia, vain nuukailua ja edullista matkailua pyörän satulastakin. Tästä hetkestä on nyt tarkalleen kymmenen vuotta, eikä loppua vieläkään näy, vaikka myös lopettamista olen laajasti pohtinut. En vain tee sitä, koska bloggaaminen on harrastus ja täyttää vapaa-ajan sopivalla tavalla ja ihmistä auttaen.

Tämä on unelmia, eikö vain? Heräät aamulla täysin uuteen päivään ja laitat rakkaat kahvit tippumaan. Samaan aikaan mietit sitä kauneinta aihetta blogiisi ja kupin ollessa jo pöydälläsi aloitat kirjoittamisen pyjamassa. Olet ammattibloggaajaa, joten voisi tehdä sen valitsemissasi asuissa. Tai ilman niitä, alasti. Vaihtoehtoisesti voisi aloittaa sen kahviloissa niin, että AdSense maksaa sinulle kahvit ja pullat. Aloitat päiväsi paremmin kuin monet kiireiset lääkärit tai työhönsä uupuneet rakennusmiehet työmaillansa.

Televisioton elämä jatkuu onnistuneesti ja uutista ilostuttaa arki ilman Netflix-tiliä. Tietokoneella en olekaan katsellut edes ilmaisia palveluita. Sarjani jäivät kokonaan kuviostani. Nyt keskityn niin täysillä vain elektroniseen tanssimusiikkiin muutamillakin vuokraleffoilla. Asia toimisi oikein hyvin, kaikkeen tottuu. Vaan miltä tuntuu olla television ääressä vain kolmen kuukauden jälkeen kaukosäädin kädessä? Helvetin ahdistavalta. Koe vartissa mainoksia ja muistuta itseäsi jo kuluttamisen mahdollisuuksista.

Jostain on aloitettava ja tässä sekin olisi: avataan tanssilattia uuden blogin muodossa! Mitään tätä parempaa tapaa enpä olekaan löytänyt kuin ikuistamalla suosikkini täysin uudella digitaalikameralla kotimaisissa maisemissa keskellä maaseutuja. Ideani blogille syntyi ihan lempääläläisessä metsässä! Täällä on kelpo maisemat nauttia ilman häiriötekijöitä, muut ovat varmaan töissä, kun ei ketään näy. Ei ketään, vaikka kuinka kävelen ja katselen näitä ihania maisemia Suomessa, lähellä kotikulmiani.