Jumissa tanssilattialla

Jotakin tapahtuu. Kävelen 50 kilometriä Valkeakoskelta Pirkkalaan. Pystynkö vaikka kuvaamaan asiaa sanoin? Uskon, että tämäkin matka ja sen herättämät ajatuksesi ovat seurausta ympärilläni virtaavasta elämästä. Olenhan noussut – tai paremminkin paennut – lähes kuolleesta yhteiskunnallisesta ekosysteemistä. Parempaa kohti: yhteyttä luontooni ja maailmaani, ilman autoja tai sitä ajokorttia, juhannus ilmassa. Autot ohittivat taukoamatta, ja kaikilla oli pistävä kiire mökille. Otin rauhallisesti ja jatkoin vain kävelyä vuokrakotiin.

Hintaralli on tänään arkipäivää, ja silti mieli haluaa matkustaa. Tämänkertaisessa tempauksessani pyöräilet viiden kunnan alueella käyttäen tähän kaikkeen hauskat 2,93 euroa. Matkakilometrejä on vain 65. Kun viestini on "nuukailu" ja kulutusyhteiskunnan kyseenalaistaminen, ylenpalttisen pröystäilevä tai monimutkainen WordPress-sivusto voisi olla ristiriidassa sen kanssa. Teeman puhtaus ja viesti korostavat, että tärkeintä ovat sisältö ja sanoma, eivät ulkokuori tai CMS . Täällä on tavallaan "digitaalista nuukailua" itsessään.

Perjantaiaamun kiire alkoi näkyä Pirkkalan monilla bussipysäkeillä. Matkalaukkuja raahaavat odottivat siinä linja-autoa kohti Tampereen rautatieasemaa ja vähemmän onnekkaat kohti keskustojen työpaikkoja tai muita aamun askareita. Heidän olemuksissaan oli aistittavissa se perjantainen vakirutiini ja ehkä pieni aamuinen kiire. Samalla kun heidän matka oli vasta alkamassa ruuhkalinjoista, olin jo valmiina oman viikonlopun seikkailuun: ei ruuhkaa , ei aikataulua, ei työmaita – vain polkupyöräsi ja linjoilla, suuntana Häijään Äijä.

Yhdysvaltalainen aktivisti, Robin Greenfield, olisit 2 575 kilometrin tyytyväisyyden kävelylläsi edennyt Kanadan rajalta aina Los Angelesiin asti. Seuraat aktivistin aikaa vievää kävelyä suurella mielenkiinnolla ja pystyn enää jakamaan monille kiintoisia ajatuksia henkilön tammikuussa päättyneistä seikkailuista kohti tavarattomuutta. Sitähän voit sanoa jopa muutokseksi, ainakin elämän uudelleen käynnistämiseksi, resetoinneiksi. Heinäkuussa 2024 alkanut kävely oli Greenfieldin välietappina hitaampaan elämään ja kiitollisuuteen.

Moni kamppailee nousevien kulujensa kanssa, mutta aktivisteilla voi olla ratkaisu. Minusta tuntuu, että hukumme logoihin, brändeihin, tavaroihin sekä lopultakin velkaan. Robin Greenfield kävelee tällä hetkellä Kanadan rajalta Los Angelesiin, matkan ollessa vain 2 575 kilometriä. Materian ja loputtomien unelmien haaliminen voi tarkoittaa siinä stressiä, maksuhäiriömerkintöjä ja tulehtuneita parisuhteita. On järkevää puuttua talouden epäkohtiin paljon ennen näiden syventymistä, korjauskelvottomiksi.

Aktivisteina olemiset voisi olla erittäin palkitseva itsehoidon muoto. Riippumatta siitä, mikä tekee sinusta intohimoisen kansalaisen, voit käyttää tätä intohimoa hyvän tekemiseen. Se on lopulta erittäin voimaannuttavaa. Hän kysyi, mitä minun aktivismi on? Aika monipuolisia toimintoja, joissa käytetään paikoin voimakastakin kampanjointia poliittisen tai sosiaalisen muutokseni aikaansaamiseksi. Kevään tempauksessa pyöräilin Forssaan ja näytin Pirkkalan päättäjille parempaa toria. Saapuiko tännekin.

Hallitusta vastustava opiskelija, tai vielä jotakin pahempaa, autoilua estävä Elokapina! On sanottu, että matkailukin on Suomessa kallista, mutta eipä ollut. Nuuka tyytyi kahden tähden hotelliini ja säästi bussilipuissakin jopa 50 euroa polkemalla Forssaan fillarilla. Siinä hotelliyö. Hotelli ei nyt ollut mikään kaikkien aikojen elämys, mutta se oli: Antin konditoriaasi vain tyylikäs kivenheitto ja niin, Vesihelmen saunalauteille pääsi aina yhtä nopeasti. Se on päähänpisto InterCity-junilla, mutta perille päästiin.

Halpa pyörä on huono sijoitus, kirjoittaa Yle uutissivustollaan seitsemän vuotta sitten . Aktiivisten pyöräharrastajien mukaan luotettavaa menopeliä ei saa alle 700 euroon. Ääriminimalistina ostit hetki sitten Prisma Pirkkalan tarjouksesta 399 euron Tunturin, tuossa kokeillaan pääseekö markettipyörällä Loimaan Prismalle saakka. Matkakilometrejä päivään on 250, ja lukemalla loppuun todetaan pääseekö halvalla kotiin asti. Kyllä tämä autoilun voittaa, ja Prisma Pirkkalan kassa toivottaa pyöräilykelejä.

Autottomana ihmisenä haluaisin elää mahdollisimman yksinkertaistakin elämää. Haluaisi olla kuin vapaa sielu, rentoutua fillarimatkalla Nokialle, unohtaa polttonesteiden hintavertailut koko elämäksi. Vanhasta pyörästä ei pitänyt luopua ihan heti, mutta sattui sopiva tarjous uudesta kohdalle. Myös nuo rahat olivat kasassa, joten ei ollut tarkoitus nyt viivytellä. Toisin kuin moni autoilija, omasta lehmästä ei tullut ikäviä velkoja lainkaan. Pyörä on valmiiksi maksettu, etkä maksanut siitä. Kunnia, panteille.