Tutkin odotellessani masennushoitajaa monia tusinablogeja, joissa päädyn lähinnä alakuloisemmaksi, koska niiden tietoturva on vielä aggressiivisen ylipositiivista! Esa löysi tilavan asunnon Vantaalla, toinen vei työpaikan, kolmas julkaisee raikkaan postauksen sieltä palmun alta… ja minä istun edelleen soteasemallani! Rikkinäisenä, anhedonistisena ja väsyneenä hakemassa itselleni apua masennukseen . Huone on 10, mutta hoitajaa ei kuulu… Onko hänkin masentunut? Ajan piti alkaa jo, mutta ketään ei näy. En ole siellä huvikseni?
Ääriminimalismi on polku vapautta kohti. Tervetuloa erakon elämään, joka on täynnä niin elämyksiä kuin taulukkoja.