Jumissa tanssilattialla

Työvoimavirkailija, ei sapattivapaata: "Onko vielä palon kipinää uusiin haasteisiin?" Vastaan, että ainoin kipinä on se, kun maastopyöräsi levyjarrut lyövät yhtäkkiä tulta viimeisestä alamäessä! Tajusin lopulta, ettei minun anhedonia tunne edes kuolemanpelkoa. Myin pelin pois, ettei tarvitse enää teeskennellä harrastavansa sitä. Tästä se tavallaan alkoi. Nyt kun minulla on 290 euroa, ruokani maistuu kädestä ihan tavalliselle. Mihin kaikki maku on minun elämässä kadonnut? Sapattivapaa oli kerrasta ohi, kun toimistoon tulin kylään.

Hallitusta vastustava opiskelija, tai vielä jotakin pahempaa, autoilua estävä Elokapina! On sanottu, että matkailukin on Suomessa kallista, mutta eipä ollut. Nuuka tyytyi kahden tähden hotelliini ja säästi bussilipuissakin jopa 50 euroa polkemalla Forssaan fillarilla. Siinä hotelliyö. Hotelli ei nyt ollut mikään kaikkien aikojen elämys, mutta se oli: Antin konditoriaasi vain tyylikäs kivenheitto ja niin, Vesihelmen saunalauteille pääsi aina yhtä nopeasti. Se on päähänpisto InterCity-junilla, mutta perille päästiin.

Nyt viides vuosi meneillään ulkomaan matkailulakkoa , koskaan himo ulkomaille. Malediivit, Norja, Etelä-Korea taikka Kanariansaaret, eikä voisi vähempää kiinnostaa! Viimeisin päiväreissu kustansi 22 euroa, mutta ei ollut yhtään hassumpaa. Ulkomaanmatkani hinnalla teen useitakin reissuja Suomessa, fillarillani taikka nykyään junalla. Mastercard on suljettu, joten kokemuksia miten S-pankki suoriutuu hupirahasta, toisella tilillä ja kortilla. Mikä minua vaivaa, kun eivät edes arjen Malediivit kiinnosta?