Jumissa tanssilattialla

Moi kaikki, vaikka maailmalla soditaan, on arjessa nyt paljon hyvää. Voi olla samalla aallonpituudella. Huomaan tölkkejäsi kerätessäni mummon, joka rollaattorin kanssa kerää niitä myös. Enkä voinut enää vastustaa ja ostin mummolle kymmenen euron Lidl-lahjakortin. "Eläkkeet, ne eivät enää kanna!" , hän tuumi itkien onnesta. No hyvä, tulee ainakin tarpeeseen, eikä hän edes juo alkoholeja. Hän tekee pieniä ostoksia, jotta eläkkeet riittävät loppukuun. Lidlissä hän asioi siksi, koska kauemmaksi ei enää jaksa.

Rakkaat kilpailijat raapivat autojaan, sitä lähtevät töihin, eivätkä edes kahvia ehdi nautiskella. Täällä arjen tilanne on toinen, herään rauhassa, teen aamurutiinit ja sen jälkeen siirryn teeseremoniaa kohti. Minulla ei ole edes kiire bussiin, sillä seuraava Länsilinjojen auto tulee 30 minuutin päästä taas. Tuolla et käytä lähipysäkkiä, koska sitä haluaisi lenkkeillä miettien tätä tavarakaaosta uimahallia kohti. Huoli pois, kun kesä siitä tulee minua ette uimahalleissa enää näe. Polje silloin lujaa ja nauti uimarannoista.

Kirjoitin tammikuussa 2022, että aloitin arjen ostolakon. Se on toiminut hyvin, koska olen todellakin lopettanut turhan ostamisen. Muutamia turhia hankintojani olet jopa palauttanut palautusajan sisällä. Tänä vuonna voi sanoa niin, että ostolakko jatkuu, olkoon sitten kuinka väärin sosiaalidemokraateista. Voisin kertoa, että kaikkea mitä tarvitsen on jo, ja ostamastani tavarasta haluan nauttia pitkään. Turha vaihtaa uuteen. Pengoin kaiken Pennosta ja S-tileiltä, jotta näkisit mitä ihmettä oikein ostin ja miksi.