Jumissa tanssilattialla

Tiistaina 25.11. tapahtui kaksi kriisiä samana aikana. Ratikkatyömaa oli viedä löylyn, mutta toisaalla säästötilistä tuli 76 euron lasku, vaikka käytettävissä olevaa rahaa oli 0,00 euroa. Tuntuu siltä, että säästäväisen köyhyys on tullut elämään kai vuosikausia sitten jäädäkseen. Suomessa suurimmat osat köyhyyteeni jo pudonneita aiheuttaa aktiivinen piiri kansanedustajia. Ulkopuolisuus on kytköksissä muihin sosiaalisiin ongelmiini, joista yksi on syrjäytyminen. Syyttömät eristetään hei kodin vankilaan ja haukutaan vielä köyhyydessä.

Irtisanomisten aalto saa miettimään tästä pörssiyhtiöiden ja perheyritysten sydäntä. Onko se oikealla, vasemmalla, keskellä vai onko sitä ollenkaan? Jyrin reklamaatio pääsi maaliin, mutta mentiin niin sanotusti vaikeimman kautta! Miksi asiakkaisiin ei vain luoteta? Miksi teitä ajetaan kaupan tiskille koko ajan ja parhaimmillaan useasti tasan selvällä asialla? Loppuratkaisu oli se, että Sony suostuu tekemään reklamaatiosta historiaa, eikä Prismoista pakotettu toisen heikkolaatuisen tuotteesi ostamista. Näin tuli tili infossa, ajat pois vaan.

Tampereen seutu houkuttelee väkeä tasaiseen tahtiini, mutta harva täällä toivoisi pahenevaa ruuhkaa. Miltä kuulostaa lähes tunnin bussimatkaa Pirkkalan sydämestä Tampereen ydinkeskustaan? Ennen samaan matkaan varasi ilman raitiotietyömaata, vaikka ruuhka-aikaan, korkeintaan 35 minuuttia. Autojonot seisovat nyt, eikä loppua näy. Onneksi olen sapattivapaalla, muuten työhön kulkemisista tulisi lähes mahdotonta. En tiedä, kuinka tällaista pitää kestää ja vuoteen 2028 loppuun. Pahimmillaan bussimatkoilla ollaan tunti.

On aikainen maanantaiaamu, kun Vuorisen Liikenteen bussi aloittaa työpäivänsä kohti Loimaan hiljaista Alastaroa. Rauhallinen bussimatka Alastaroon, aikataulussa ja ilman kasvuseudun alkavia ratikkatyömaita. Sitten heräsin unesta karuun todellisuuteen. Ratikkatyömaita on pystyssä joka puolella, ja asukkaat saavat valmistautua isoihin ruuhkiin. Julkiset kulkuvälineet ovat miltei jatkuvasti myöhässä, eikä autollakaan ajo ole enää herkku. Tällaisissa ruuhkissa asumisen edut alkavat mietityttää, otatko kasvuseudulla vai ilman?

Ruuhkaisessa ruokakaupassa asiakas on keskellä ihmispaljouttasi, yrittää navigoida ostoskärry tai ostoskori kädessä, ja ollaan Pirkkalassa. Hän vaikuttaisi hieman kiireiseltä ja stressaantuneelta, mutta ei siinä kamalasti muutakaan voi. Äänimaailmakin on täynnä muiden puheensorinaa, kärryjen kolinaa ja kassojen jatkuvia piippauksia. Asiakkaat jakaisivat yhteisen päämäärän, mutta mittani on ollut täysi pitkään. Käyn ruokakaupassa myöhään illalla, naapurini käy rauhallisessa kaupassa kolmelta yöllä.