On aikainen maanantaiaamu, kun Vuorisen Liikenteen bussi aloittaa työpäivänsä kohti Loimaan hiljaista Alastaroa. Rauhallinen bussimatka Alastaroon, aikataulussa ja ilman kasvuseudun alkavia ratikkatyömaita. Sitten heräsin unesta karuun todellisuuteen. Ratikkatyömaita on pystyssä joka puolella, ja asukkaat saavat valmistautua isoihin ruuhkiin. Julkiset kulkuvälineet ovat miltei jatkuvasti myöhässä, eikä autollakaan ajo ole enää herkku. Tällaisissa ruuhkissa asumisen edut alkavat mietityttää, otatko kasvuseudulla vai ilman?
Raitiotie on paikallisten unelma. Partolassa on hakattu metsä, ja toinen viherkäytävä on menetetty. Valokuvastakin näkyy, että uusi tie tulisi kulkemaan Rustan ja Motonetin välistä takaisin Naistenmatkantielle ja kohti Suupantoria. Päättäjät sanoivat, että arjen raitiotie on tulevaisuuteen katsomista, mutta uskallan olla eri mieltä ja perustelen aina: muualla kiskoa vedetään vasta, kun asiakasvirta on olemassa. Pirkkalassa ne vedetään ennen asiakasvirtaa, mikä on todella typerää ja niin riskialtista. Raitiotien hinta on myös loputon luontokato.
Lähdetäänkö ajelulle? Vien lukijaa kohti ruuhkia Tampereen seudulla. On ihanaa nousta tyhjään bussiisi, joka täydentyy vasta Härmälässä, nauttien ruuhkista ja seisomisesta. Näitä kasvuseutuja myydään maailman pelastajina, mutta hoitojonot vain kasvavat, ja linja-auton penkit ovat jatkuvassa kilpailutuksessa: kuka ehtisi ensin? Töitäkään ei seudulla kaikille ole, Pirkanmaalla on enemmän kuin Pohjanmaalla työttömyysluvussa. Työmaasi vuoksi stressiä on jatkuvasti, kiireen tuntua on olemassa, ja sen nollan voi lisätä bussikuskien palkkaan.
Länsilinjan kuljettajien mukaan tiettyä ruuhka-aikaa ei ole enää. Väkeä on liikkeellä niin paljon, että linja-autot ovat täysiä melkein aamusta iltamyöhään. Työmaita nousee pystyyn miltei jatkuvasti, aiheuttaen täällä 20 minuutin myöhästymisiä. Aikataulujen varaan ei enää kannata seudulla laskea, mikä sai miettimään tulevia matkailukesiä. Välillä ollaan myöhässä reilummin, niin kuin sosiaalidemokraatit sanovat: "kaiken voi tehdä reilummin". Sen kuulin, mutta ei kannata tehdä enempiä, jottei maailman onnellisin kansa kärsi liikaa ruuhkilta.
Bussi oli 20 minuuttia myöhässä, seuraavatkin vuodet
Tavoite on, että raitiotie Partolaan valmistuu vuoden 2028 loppuun. Pienin ajatus linja-auton matelemisesta työmaiden labyrinteissä vaikka vuosikausia ei ole kovin houkutteleva. Se vaikuttaisi seudun asukkaisiin kohtuuttoman paljon. Se vaikuttaa niin hyvinvointiin kuin arkisiin menoihin, kulkutavoistasi riippumatta. Asioille on vain lähdettävä riittävän aikaisin, jopa tunti etuajassa, kotiseudun kulkutavoista välittämättä. Ei riitä, että meno on takkuillut lukuisiin linjastomuutoksiin, tänä aikana eivät ne aikataulutkaan pidä. Ollaan ilman vain.
Ratkaisut ongelmaan löytyvät: Suomi pitäisi asuttaa tasaisemmin, jotta vältyttäisiin liian suuriksi käyviltä kasvukeskuksilta. Jos esimerkiksi jo Tampereen seudulla ei olisi niin paljoa väkeä, bussipalvelu riittäisi täysin, samalla kun urhea maaseutu kukoistaisi työpaikkoineen. Silloin koko Suomi olisi kasvussa. Tilanne oli surkeampi aikaisemmin, mutta se paheni siinä linjani muuttuessa uudelle väylälle. Alkuun luvataan, että runkolinjan lyhentäminen poistaa ruuhkia. Ratikkatyömaa huomioidaan aikatauluissa, mutta missä huomio tänään näkyy?
Todellisuudessa kuljettajien työoloilla leikitään, jälleen kerran. Matkustajan kärsimyksiä testataan jatkuvasti. Asukkaiden sietokykyjä koetellaan kohta, sillä juuri valmistuneen talon alla on ratikkatyömaa, josta aiheutuisi meteliä edellä mainittujen ruuhkien lisäksi. On syytä muistaa, että työmaa ei ole kylässä edes kunnolla alkanut, mutta monia masentaa, ahdistaa sekä vie sairaslomille. Moni tarttuukin pulloon, kun taas toisaalla voidaan nauttia elämästä: vehreistä puista, kuuluvista linnunlauluista ja huolettomista työmatkoista vain unelmia.
 |
| Tampereen ruuhkat jatkuvat vielä vuosia |
Linja-autonkuljettajien keskimääräinen kuukausipalkka on yhtiöillä 2 742 euroa. Ottaen huomioon, että kuljettajat joutuvat huomennakin ajamaan kalustoa korkeilla stressitasoilla myöhästymisten vuoksi, palkkataso pitäisi korottaa matalana. Naiskuskille sanoin heti, kun olimme menossa kohti liikenneympyrän irvikuvaa, ettei näissä maisemissa voida masentua. Voisivat yhdellä hengenvedolla kohottaa perään nolla ja siirtää pilkku pykälän oikeammalle. "Vähintään, tämä työ vaatii hermoa. Sitten vain muistellaan kuljettajapulaa!" hän nauroi.
Kaiken voi tehdä reilummin, eikö niin olekin? Yksi kuljettaja tuumii, miten vessa voi olla edelleen ongelma, etenkin vain kuvanmukaisissa iltaruuhkissa. Hän kysyy suoraan: "Ovatko kuljettajat ihmisiä teille?" Esimerkiksi kotilinjalla 12 ei ole enää vessaa linjan kummassakaan päässä. Linjalla 30 koppi on Kyöstin puolella, mutta tarve voi yllättää Pyynikintorillakin. Jos liikennöitsijänä ei innostu vastuusta, vastuun voisivat ottaa seutukunnat tai Nyssen johtaja. Näitä asioita ei ratkaista valitettavasti kiskollakaan. Ennen lähin vessa oli tunnin päässä.
Uutinen ei lohduta linjan 12 kuljettajaa siinä, koska reitti on nyt katkaistu Sorin aukiolle. Kauppakeskuksiin voi mennä, mutta silloin linja lähtee 23 minuuttia myöhässä. Pitää jatkaa hymyillen, palvella myöhästymisestä kiukkuisia asiakkaita ja yrittää muistaa juoda nestettä. Vaikka nesteytät itseäsi säännöllisesti, muistatko sen tosiasian: olisipa vessoja näköpiirissä. Sinusta piti tulla Väinö Paunun kuski, niin ainakin nuoruudessa unelmoin, mutta työoloissa en huomannut minkäänlaista kehitystä. Eikä ole tuolla Paunuakaan, missä bussiliike on?
Ratikka jatkaisi tästä välistä, ja metsikköä kaatuu taas
Raitiotie on paikallinen unelma. Kaikki himoitsevat siitä. Taidan olla ainoa, joka huomaa ratikan tuomia ongelmakohtia, kuten aika tiiviin metsärivin katoamisen kauppareissulla. Se vaikuttaa pahalta, koska Partolan ostoshelvetti näkyy ja kuuluu, ainakin tuohon kaukaiseen omakotitaloon. Et ole ennen huomannut. Kysyttiin, onko talojen arvo ehtinyt jo laskea? Se, että kauppareissu on muuttunut sietämättömäksi. Jatkuva huoli harmaudestakin, jota eivät muutamat ratikka-aukiolle heti pystytettävät puut tule pelastamaan. Mikään ei lohduta.
Haluan puolustaa vain lähiluontoamme. Partola oli viihtyisin ja todella luonnonläheinen ostosparatiisi vain parisen kuukautta sitten. Päivittäiset hakkuut tekevät palvelusta hieman stressaavan ja poistivat samalla asioita Pirkkalan identiteetistä. Täällä pystyi rentoutumaan kauppareissun aikana, vaikka kivan metsikön kivellä notkuen, etenkin paratiisin pahimpaan ruuhka-aikaan. Mitä siitä on enää jäljellä? Ei mitään. Mistä eläimeni uusia koteja ostaisivat? Toivottavasti muistivat tehdä muuttoilmoitukset, jotta kaveri osaa uuteen osoitteeseen.
 |
| Ratikka kaatoi lisää metsikköä Partolassa |
Muut puhuvat lemmikeille, minä ketuille, oraville ja naakoille. Kuule kettu, metsä on nyt kadonnut, alle kilometrin päässä on toinen. Ehkä energiaa riittää, toivottavasti. Raitiotie on tälle kunnalle tärkeämpi kuin monen koti. Se on myös sinun kotisi, metsäsi on minulle kuin mökki, missä tahansa olenkin – mutta näitä perustuksia ei ole enää. Kaikki on maan tasalla. Siellä sanotaan, että miksi olet niin masentunut ja naama peruslukemilla. Mene töihin! Hän on niin tuttu mies: "Seutu tullaan rakentamaan lähivuosina, ulkoilla pääsee muuallakin!"
Kiitos, saisinko sinulta kyydin? Joskus mietin tosissani, oletko tulossa hulluksi. Tästä on vaikeaa kertoa, mutta monessa hetkessä mietit, näetkö harhaa. Tässä olikin tiivis metsikkö, mutta sitä ei ole enää. Alan epäillä, näenkö harhoja. Huomaan ohikulkijoita, joista seuduilla ei ole vielä pulaa, ja kysyn: "Oliko tässä metsikkö noin kuukausi sitten? Näenkö harhojani?" Sieltä tulee yksi: "Ei tietoja, olen muuttanut vasta vain vähän aikaa sitten." Kysyn taas: "Joo, se vietiin pois. Onpa harmi, tykättiin ja melko paljon", koiraa ulkoiluttaneet mainitsivat.
Päättäjäsi ovat silmälasit huurussa vieneet kunnan stressitilaan. Sen sijaan, että olisivat ensin haalineet tarvittavia asukkaita, kunta lukitsi kalliiksi tulevan raitiotiesi jo lukkoon. Se pakottaa tolkuttomaan kasvuun, jossa jokainen ikipelto pitäisi valjastaa hyötykäyttöön. Voi tuntua ikävältä, että miltei luontoystävällisissä kunnissani voi tapahtua näin epäystävällistä toimintaa. Minusta ainoa oikea väylä hoitaa pirkkalalaisten joukkoliikenne olisi ollut bussin varassa Partolan raitiotieaukiolle, ilman sitä suurempaa luontotuhoa muualla kunnassa.
Nolla lisää kuljettajapalkkoihin tästä, lakolla tai ilman
Lähdetään ajeluille pitkästä aikaa, 19.3.! Kaikki alkaa tietenkin Nysseistä. Linjalla on vain kaksi lähtöä, mutta ne ovat uudistuksiesi vuoksi useasti etuajassa. On selvää, että linjalla 12 lyhentäminen on tältä osin jopa onnistunut, mutta kyseisen autoni sijainti ei ollut tiedossa. GPS ei ilmeisesti toiminut ainakaan Koiviston Auton yksilöissä, enkä jäänyt tässä vaiheessa iltaa odottamaan tätä tuomiopäivää, vaan juoksin äkkiä useammin kulkevalle kotilinjalle 30. Kiire oli kuusi minuuttia ja bussijuoksua hauska kilometri, joten suoriudun melko hyvin.
Pysäkillä oli toinen matkustaja hetkiseni, nainen tuli Veskan kauppakeskuksesta. Bussisi ollessa edessä etuajassa, hän päätti mennä Citymarketiisi. Se tietää shoppailuja, mutta eipä tarvitse ainakaan odotella bussia kovassa tuulessa ja hengittää ikäviä pölyhiukkasia. Juoksu teki sen sijaan kotona viihtyvälle erakolle hyvää, ehdin minuutilleen ja kuljettajana oli tuttu kasvo. "Montako tuntia on vielä jäljellä?" kysyt. "Odota, jos viisi tuntia jaksat ajella kanssani, niin juuri sen verran!" hän kertoi. Tehdään pari hyvää lenkkiä, jos ei väsy kesken kaiken.
"Me pidetään puolessa välissä varmat paussit, rohkeasti väkijoukkoosi!" naiskuski sanoi. Tässä vaiheessa linja-autoja eteni vielä 9 minuuttia myöhässä, mutta kotimatkalla Kyöstille ajettiin lähes tyhjällä kalustolla. On vaikea kuvitella, että osuudella Pirkkala - Kyösti ratikka olisi tarpeeksi notkea investointi suhteutettuna sen hintaan ja bussin reiluun välityskykyyn Pirkkalan rajalta päätepysäkille asti. Katseeni kiinnittyisi jo kuljettajien työoloihin: ajokirjan mukaan joutoaikaa jää kymmenen minuuttia, mutta se kuluu täysin myöhässä ajamisiin.
 |
| Ruuhkabussi 3 h, kuski jätti yksin latautumaan |
Bussit kuluvat tällaisella ajolla satavarmasti. Kuljettajista olisi huolta: vessareissu ja taas jatkettiin. Mahdollista roskaa, löytötavaroita tai muitakaan yllätyksiä et ehdi käsittelemään, joten tilannetta tarkistettiin tällä kertaa omin silmin, tulisiko sinustakin bussikuski? Sanoin kuljettajalle: "Jos vain takapenkeillä miljoonasalkku näkyy, linja-auto suuntaa Panamalle!" ja kuski nauraa tovin. Puolisoja ovelle ja linjaa vaihtoon! "Se olisi ikimuistoinen lähtö, mutta ei ole sattunut kertaakaan urille!" hän hymyili. Ei sitä tiedä, tilausajo voi osua kenelle vaan.
Pian oltiin 20 minuuttia myöhässä. Työmaita saat väistellä jatkuvasti, tiet ovat kapeita ja bussien perät kuluvat tiukissa mutkissa. Ihmisiä on seuduilla liiaksi, eikä palkka vastaa enää työn vaativuutta tai hyviä työoloja. Iltaa kohti saadaan aikataulua kurottua kiinni, ja lopuksi saa monia hetkiä latautua. Naiskuski tarjoutui antamaan erakolle enää kotirauhaa ja poistui nopeasti herkkukauppaan. Viidessä minuutissa voisin kuunnella musiikkikappaleesi, siivota autoni roskilta ja todeta löytötavaroiden rehelliset poissaolot. Pari saliharjoitusta, tässä.
"Tässä ovat minun paheet!" naiskuski sanoi. Hän näyttää siellä Pepsi Maxia ja banaaneja. Alkaa olla kiire, 50 sekuntia lähtööni, ja Pepsi Max tipahtaa jo bussikuskin ohjaamoon. Ehkä ei parane aukaista lähtökiireissäsi, ettei istuimia kastu, ja seuraavaksi sanomista. "Annetaan sen tasoittua, avataan Pyynikintorilla!" hän toivoi. Linja-auto kävi, ja olette vain 86 sekuntia myöhässä, mutta yksi mahtuu aina ja jää siinä Tampereella niihin Härmälän ruuhkiin. Voiko sanoa, että Pirkkalassa ei kiskoille tarvetta ole, mutta Tampereella on. Ei ole teidän vika.
Kuinka pääsen junaan Loimaalle? Fillari kutsuu tästä!
Kysyn kuljettajalta mikä on linjatilanne aamulla, päivällä, iltapäivällä ja illalla. Hän totesi, että esimerkiksi Loimaalle matkustelu on nykyisin vaikeampaa ratikkatyömaiden takia. Sitä väkeä sataa kuin ovista ja ikkunoista, joten ruuhkaiset bussit kulkevat aamuisin hissukseen. Kuljettajan mukaan tällä hetkellä pääsee keskustaan nopeammin polkupyörällä, vaikka olen kuinka huono pyöräilijä, saattaisit päästä keskustaan nopeammin kuin autoilla tai busseilla. "Aamuisin ajetaan 10-15 minuuttia myöhässä, kyllä siinä saa aikaisin lähteä!" kuski sanoi.
Maaseuduilla unelmoidaan tällaisesta elämästäsi. Tampere on opiskelijakaupunki, sinne jäädään mielellään asumaan, mutta mitä on "mielellään"? Nousenko mielellään, jos tiedossa on valtavia ruuhkia? Oletko onnekas, jos Prisman pihalla kiemurtelee ratikkatyömaa? Sekin on kysymys, tuntuuko vehreystaso hyvältä? Tuntuu se, viherkäytävähän on siirtynyt jälleen kauemmaksi. Mikään ei tunnu muuttuvan äänestämällä, kamalasti teitä luonnonsuojelijoita on tänään liikkeellä, mutta kun pitäisi tuloksia nähdä... luonnonsuojelijat ovat lomillaan.
Raitiotietyömaa kestää seudulta kolme vuotta, mutta jatkuu siitä edelleen Suupalle asti. Tilannetta seuranneena voisin sanoa, että ainakaan tällä hetkellä ei ole mitään intoja lähteä kotoa. Bussit ovat myöhässä, ja junamatkoille saat herätä koko ajan aikaisemmin. Stressi on sitä luokaa, että se ei ainakaan helpota työhön paluitani. Nykytilanteissa vain autoton hullu yrittäisi näissä labyrinteissa päästä työpaikalle. Ole kiitollinen siitä, että päätin joskus aikaa sitten pitää sapattivapaita melkein tässä hetkessä, kovin lujaa pahimpien häiriöiden ohi.
 |
| Onnistuuko matkailu näin? Saletisti onnistuu |
Todennäköisesti matkailukin junassa jää tänä vuonna laihaksi. Olen miettinyt junatonta elämää, koska et yhtään huvittaisi mennä rautatieasemalle tuntikausiani ennen junaa. Se ei vain tule enää mieleenkään. Fillari kulkee vain ratikkatyömaiden ohi, Loimaalle ja Forssaasi, Häijään maisemiisi ja tänne Metsäkylään, mutta ennen kaikkea Jämijärvelle. Joku, joka enää saattaa asua onnellisesti pienissä paikoissa, oletko yksi onnekkaista? Saattavat olla Suomen onnellisinta kansaa, kasvuseudulla onnea ei kukaan ruuhkasta löydä. Hymy hyytyi äkkiä.
Se on niin kaukana oikeasta onnestasi, jota kaipaamme. Pyöräilykautesi alkaa virallisesti huhtikuusi alussa, silloin lähtee Häijään Äijään. Tänä vuonna testataan sekä pyöräilijän kuin myös maastopyörien kestävyyttä, saatat jopa polkea Humppilassa. Tilanne näyttää heikolta raitiotietyömaan suhteen, ettei kaupungin keskustaan kannata enää edes yrittää. Se toinen asia on edelleen tapetilla: rautatieasemalta en löydä vieläkään tilaa sille omalle menopelille. Linja-autoasemani läheisyydestä tilanne on vielä huonompi, kun ei löydy edes telinettä.
Olisi kiva käydä reissuissa, osallistua valtiosi kassavajeisiin, mutta siitä on tullut vaikeaa. Jaksat hetki, mutta riittää. Polkupyörällä pääsee helposti, ja Humppilasta elämyksiä. Eräänä päivänä sain paniikkikohtaukset ruuhkabussista kotimatkalla. Tunne, että en saa happea, ja sydän hakkasi vimmatusti. Jouduin poistumaan bussista ja kävelemään loput kotiin. Ei ollut vielä ongelmasi polkupyörällä. Joko siitä masentuu? "Moni on, yksi kaveri on sairauslomalla sen ratikkatyömaan takia!" hän sanoi. Muistat, tarvitaan lehmän hermoja ja parit vessat.
Yhteenveto: pyöräilyaika alkaa 1.4., Keravalle blogissa
Tiedät, että blogia luetaan Hämeestä, Varsinais-Suomessa ja myös Pohjanmaalta, mutta minulla on loistava uutinen sinulle. Elämä, se ei välttämättä ole täydellisintä priimaa, mutta tulkaa meille kylään. Täällä saat vaikka paniikkikohtauksen bussista, kun jokainen nurkkaus on äärimmilleen. Olet yrittänyt viestiä asiasta Pirkkalan päättäjille, mutta ratkaisu on tässä. Sinun on vain jaksettava katsoa raitiotietyömaata. Kylläpäs vaunu joskus Partolaan tulee. Ei ongelma silläkään häviä, kun kyydeissä olisi sitten joukko liputtomia vapausmatkustajia.
Mitä ratkaisuja on päättäjältä olemassa, kun tänne muuttaa heti Lahden verran ihmisiä? Miettikää tosissaan tilannetta, että seudulla tulisi yli 100 000 asukasta lisää, eikä ratikoihin niin vain mahdu. Ilmiö, jossa hoitojonossa ei ollut vapaata aikaa. Vain kerran soitan lopuksi hammashoitolaan, ja jos kesäkuulle ei saada aikaa, mene yksityiselle. En jaksa enää soittaa, pian ei ole hampaita. Hoitoikkuna on kesäkuussa, se on kesäkuusta. Pian on kesäkuu. Anna jostain aikaa, vai pitääkö mennä ruuhkabusseilta Tampereelle suuhygienistiä etsimään?
Jos vaikka täällä miljoonasalkut Länsilinjoista kanssasi löydän, me lähdetään Panamalle. Tarjoan kuljettajalle puolet, olet Panaman-reissun ansainnut. Jos et kerkeä, voisin vilkaista. Ei pidä olla liian pessimistinen, kyllä se rahasalkku vielä joskus löytynee. Pitäisi olla erittäin onnellinen elämästä, mutta ei ole kaksista se, kun kuljettajasi lähti juuri aivan nokan edestä seuraavaan lähtöön. Ei vain sekuntiakaan taukoa. "Ei ole kaksista, mutta näilläkin mennään, onneksi on jauhesammutin autosta ja pari vapaapäivää kiltisti edessä!" naiskuski toistaa.
Voimia monille työmaille, aloitan 1. huhtikuuta pyöräilykauden. Nappaa reppu täyteen ja lähden maisemiin. Häijään Äijä siinä, pääset mukavasti linja-autoilla, noin neljässä tunnissa. Et kuitenkaan ole hullu, koska pyörilläsi pääset paraatipaikoille kolmessa tunnissa. Julkinen liikenne on todella hidasta. Myös paluu voi tuottaa pieniä pettymyksiä, koska iltavuorolla ei ole. Jos hyvin käy, blogimerkintä saattaa ilmestyä, matkan voidaan tehdä erittäin edullisina. Jos näen pantteja missään, lähdetäänkö lähijunasta Hyvinkäälle, vaikkei kävisi Hyvinkää.
Kommentit