Tietoja
Jyri Väätäinen (s. 1990) on pirkkalalainen nuuka, bussifani, nörtti ja sen elektronisen tanssimusiikin addikti, joka haaveilee 90-luvun vapaudestasi, hyvästä teestä, optimaalisista soundeista ja luonnosta. Kaveri, joka ei kaipaa kulutusluottoja, hybridiautojani taikka loputtomia kauppakeskuksia elämäänsä. Olen vähän erilainen, minua ei kiinnosta lapsien hommaaminen, seurusteluni taikka parisuhteet, eikä nappaa juuri mikään muukaan normaali asia. En halua ystäviä tai kavereita, erakkona olen ikuisesti.
Ulkopuolisen silmin saatat olla hiljainen, huomaamaton ja vain sivustaseuraaja. Ajatuksia minulla on, mutta sanat eivät aina pursua loputtomana virtanani suustani, vaan enemmänkin harkitsevasti oikean käden kautta kirjoittaen. Olen introverttisi henkeen ja vereen, joten jään odottamaan yhteydenottojasi! Minulle on kerrottu lapsesta asti sitä, että voisit edes joskus puhua! Ekstroverttinä et ymmärrä, että on olemassa myös meitä introvertteja, jotka eivät jaksa puhua paljoa. Minusta et puheliasta saa millään.
Minua on pidetty useasti outouksena, koska ei toimi samalla tavalla kuin ne muut. Minua ei voisi enää vähempää kiinnostaa shoppailu, mutta elektroniselle tanssimusiikille pyhitän kaiken elämäni. Useasti tuntuisi, että olen ulkopuolella vähän kaikesta, kulkemassa omaa onnellisuuden tietäni kiistatta yksin. Olen ostolakossa, läpi vuoden ja elämän, enkä enää osta jotain turhaa tai ylimääräistä. Koen, että ostos ei tuo onnea, mutta rahan ostos kyllä osaa viedä. Ostolakolla haluan vaikuttaa asioihin omalla tavalla.
Elelet erakkona, enkä kaipaa siihen minkäänlaista muutosta. Minulle sopii parhaiten, että mä asustan yksin ja säästelen rahaa. Parisuhteet ja lapset ovat kuluja, joita en halua. Periaatteitani ovat myös arjen autottomuus, ihmisten kohtelu parhaalla mahdollisella tavalla sekä turhasta tavarastani luopumiseni. Tänään turhaa tavaraa ei löydy juuri mistään, ja tehtyjen virheostoksieni kanssa pystyn elämään, niitä on muutamia. Moni on ihmetellyt vaikkapa kenkätelinettäni, mutta se sai muualta paremman kodin.
Olen kaupunkilainen erakko. En pyri syrjäytymään yhteiskunnasta, tai asumaan keskellä ei mitään yksin omakotitalossa, mutta en vain pidä nykyaikaisesta kiireestä ja valtavasta melusta arjen yhteiskunnassasi.
Kannan usein mielipiteitä, jotka eivät edusta valtavirtaa. Tiedän kuitenkin, että minunlaisia nuukia on. He ovat kaupunkilaisia erakoita, minimalisteja ja ennen kaikkea muuta hitaasti eläviä nautiskelijoita.
Tämä blogi ei mainosta mitään (enkä tee edes yhteistyöartikkeleita). En, vaikka saisin niistä rahaakin.
Olen täällä kertoakseni, että vaihtoehtoja oravanpyörälle on aina
Persoonallisuuteni on INFJ. Minut on tosi vaikea suututtaa, mutta jos onnistuisi, sanon kyllä suoraan. Muutin 11-vuotiaana Venäjältä Suomeen ja minulla on jyrkkä mielipide kotimaani hallintoa vastaan. Ei tarvitse sitä tässä kauaa pitää sisällään. Onkin hyvä, että pääsin tänne Suomeen, jossa voisi sanoa ihan suoraan mitä on mieltä Putinista ilman, että siitä tulee pidätystapahtumaa. Olen kaiketi liian erilainen Venäjälle, sillä tykkään myös miehistä ;) Täältä voisit saada uutta näkökulmaa elämääsi, sitäpä saat.
Juuri nyt nautiskelet kuulokkeissa Happy hardcore -musiikkia, sillä tämä on tehnyt omasta elämästä onnellisen. Kuuntelen myös muuta hard dancea, kuten hardstyle ja dancecore, miltei jatkuvasti. Tässä maailmassa on vaikka minkälaista huumettasi, mutta minulle parasta huumetta on elektroninen, aina. En käytä alkoholeja, vaikka tanssimusiikissa lauletaan jopa juomisesta ja bilettämisestä. En edes käytä huumeita. Toivon, että minulle ei naurettaisi mikäli kerron olevani aitoja absolutisteja, tämä on okei.
Elektroninen tanssimusiikki on asia, jolle olen valmis pyhittämään kokonaisen elämäni, epäröimättä. Sosiaalidemokraatit voisivat viedä meiltä uimahallit, kylpylät, kuntosalit tai ihan leffateatterit, kaiken. Konemusiikkisi on ensiluokkaista sisältöä elämääni, että edes pahin koronasulku ei saisi tylsistymään! Ainakin olet säästänyt rahoja, sillä juot vettä ja kerran viikossa kokiksen. Minua ei enää kiinnosta edes uimahalleissasi ravaaminen viikoittain, tai edes kerran kuukaudessa, leffoissa en ole käynyt vuosiin.
Säästökeinoja ja pienempi 250,00 budjetti |
Jyrin kuukausittainen budjetti vuokran jälkeen on 250,00 euroa, mutta aika harvoin kulutan edes sitä kokonaan, joten hyvin usein budjeteista jää säästöön. Suosittelen nuukailua kaikille, vähällä pärjää! Se on oikeasti melko huvittavaa miten vähällä Suomessani pärjää kun et osta kokonaista kauppakeskusta. Minulla olisi mahdollisuus elää nykyistä leveämmin, mutta en koe sitä tarpeelliseksi. Ennen muuta en nauti rahan kuluttamisesta, vaan rahan säästämisestä. Vaikka en kuluttaisi viikkoon, elämä maistuu.
Blogini itse tehdyissä videoissa saattaa olla tekijänoikeudella suojattua elektronista tanssimusiikkia. En silti tee mainoksettomalla blogilla rahoja, joten tanssibiisien ainoa tarkoitus on piristää videoitani. Artistien, biisin ja levy-yhtiön nimi on aina mainittuna kyseisen videon kohdalla, jos haluat sen ostaa. Videoita teen omaksi iloksi, ja niistä pitäisi välittyä sekin viestini, että kuluttamalla vähemmän voi olla todellisuudessa enemmän elämää. Voit irtautua oravanpyörästä, sukeltaa metsään ikiajoiksesi ja elää.
En koskaan pakota ketään nuukailemaan, säästämään tai näkemään elämässä muutakin kuin työtään. Jos kuluttaminen, urapoluilla edistyminen tuottaa sinulle valtaisaa iloa, jatkat sitä. Jos haluaisit lapsia, teet niitä. Älä kuitenkaan sano, etten ollut varoittanut, sillä lapset ovat menoerä samoin kuin lemmikit ja autot, joita et halua taloudelliseen vapauteesi. Vain 250 euroa kuukaudessa vuokran jälkeen riittävät minulle täysin, sillä tässä ei ole lapsia, henkilöautoja, kissoja, koiria, aarteita tai töitä juoksumatolla.
Ostolakko on tehokkain tapa tulla rikkaaksi, jää aikaa musiikille
Suosikkiartistejani löytyy aina: Tamerax, Refuzion, Al Storm, Eufeion, Scott Brown ja DJ THT 🕪 Äläkä naura, mutta en oikeasti tiedä mitä musiikkia radiossa soitetaan. En olekaan perillä siitä, en niin sitten yhtään. Musiikkimaku asuu muualla, ja vaikka Spotifyssa on hittilistojasi, et ole näihin koskenut ikinä. Sanon kuitenkin heti, että vaikka rakastan musiikkia, en mene kuuntelemaan sitä livenä. Nuuka tietää, että se maksaa. Jotta voin säästää, sijoitan kunnollisiin kuulokkeisiini, ja EDM on siten kanssani aina.
Ollessani vain 20-vuotias, kävin ensimmäistä kertaa sisäisen keskustelun kanssani, koska olin täysin kyllästynyt rahattomuuteen. Opintotuki tuli ja meni, asumistuki tuli ja meni. Olikin muutoksen paikka. Ostolakko tuntui siinä vaiheessa kovin kätevältä, sillä se pakotti oikeasti miettimään mikä oli kaikkein tärkeintä. Vaikka aiemmat rahani oli jo tuhlattu, pian tulisi lisää ja juuri silloin pinnalla oli hetki. Hetki toimia. Sanoin, että 69 euron tekopillu oli virhe, mutta seuraavista rahoista ei osteta kuin sitä ruokaa.
Vaikka kyse olisi viimeisimmistä euroista, en mennyt äidille itkemään rahaa, vaan elin sen loppukuun makaroneilla. Tiesin kyllä, että huonoista rahamenoistani ei voinut syyttää Kelaa, äitiä tai muita. Paras oppitunti, pistä itsesi kärsimään, älä ikinä muita. Sitten tajusin, että miksi hommata autoa, jos bussilla pääsee muutamalla eurolla ties minne, sisältäen pitkän vaihtoajan. Aikaa säästyi, kun ei tarvinnutkaan hintoja vertailla, että missä olisi tänään halvinta bensaa. Mielenrauhaani ilman veroja ja vakuutuksia.
![]() |
Paunun #145 myytiin Vekka Groupille |
Nyrkkisääntö taloudelliseen menestykseen on se, että teet melkein kaikki asiasi eri tavalla kuin muut. Et vain siksi, että se on jotenkin erityistä, vaan koska se tuo kaiken mitä tarvitset riippumattomuuteen. Enkä voisi koskaan pärjätä 250 eurolla vuokranne jälkeen, jos toimisin samoin kuin ahkerat kilpailijat, jatkuvissa ravintoloissa, hiussalongeissa sekä kylpylöissä. Ymmärrän tarpeen luksukselle, siksi joskus käyn rajattomassa buffetissa, kylpylöissä, hallissa tai jossain tuolla kertaluontoisesti. Arjen luksusta.
Siinä vaiheessa, kun kylpylöissä, uimahalleissa ja buffeteissa ravataan jatkuvasti, se ei ollut sitä arjen luksustani. Et nuukaile, koska se on ikävää. Nuukaile, koska koen että jatkuva buffetti, kylpylä ja muut väsyttävät minua. Kylpylähaasteessa totesin, että en edes jaksanut käydä joka päivä kylpylässä. Tuo oli oikeasti naurettavaa. Tulin joka päivä kylpylään, vaikka en edes halunnut sitä. Tuntui vastenmieliseltä, pakonomaiselta ja ennen kaikkea muuta suorittamiselta. Se oli myös rahallista hukkaa, niin kuin työ.
Haastaisit lukijoita, mutta en pakota, näkemään elämässä muutakin kuin meihin istutettuja normeja. Jättämällä miltei kaikki sosiaalinen elämä taakse, säästäisit rahoja. Jättämällä ostos kauppaan, säästät vielä enemmän. Korvaamalla autosi polkupyörällä säästät vielä lisää, jos matka on kohtuullinen. Matti Nykänen on joskus laulanut, että elämä on laiffii, ja tuo kaikki on totta. Täytyy kuitenkin löytää elämä. Harvoin olen kuullut puhuttavan siitä, että töitä, lapsia ja velvollisuuksia täynnä oleva laiffi olisi jees.
Aktivismi on eräänlaista mielenrauhaa, kiitoksia tästä esikuvalle
Rob Greenfield on aktivisti, joka elää niin askeettisesti, että hän pärjää vain alle 50 tavaralla. Nuorena ajatteli silloin, että mitä varten oikein omistaisit yli 700 tavaraa. Näin tämän miehen ja aloin vähentää. Ei ole tarkoitus luopua kaikesta, eikä muuttaa metsiin asumaan, mutta vuosissa suli yli 600 tavaraa. Ei tässä vielä kaikki, jos muutan täältä yksiöön, niin pääsen varmasti n. 250 tavaraan helposti. Greenfield vakuutti videoillaan sen olennaisen, että vähemmän onkin enemmän. Lopetti kulutusjuhlat hetkissä.
Ei voi kiittää häntä tarpeeksi. Rob on minimoinut kaikki laskut, eikä hänellä ole edes nettiyhteyttään, paitsi ehkä älypuhelimessa. Hän vastustaa elektroniikkaa, eikä raaski ostaa edes partakonetta, sillä on niitä manuaalisiakin. Hänelle tavarat eivät ole kovinkaan tärkeitä, sillä vaikka niin kaikki ne 50 tavaraa varastettaisiin, hän pääsee hankkimaan samanlaiset tavarat kaupoista käteisrahoilla, niitä hän säästää minimökeissä asumisessa. Mökkinsä hän rakentaisi itse hyödyntäen käytettyjä asioita todella paljon.
Koen samanlaista vapautta, vaikka en halua asua näin pienesti. En raaski luopua ihan viimeisimmistä laskuista, joita elämässä enää on: vuokra, sähkölasku ja kotivakuutus. Robilla ei ole edes autoja, mutta siinä on juju, hän pyöräilee ja on huippukunnossa. Samanlaista tylsää elämääsi itsekin elän. Sitten voit jo valmistautua kuulemaan klassisen. Miten tileilläsi on niin paljon säästöä? Kysy, paljonko älypuhelin maksoi? 499 euroa? Sanotaan suurin piirtein, sitten kerron omastani, maksoi vain 99 euroa. Siinä on.
![]() |
Rob Greenfield on esikuvani nuukailussa |
Auto ei kiinnosta minua, ei vaikka saisin tuon ilmaiseksi. Haluat puntaroida valintoja jatkuvasti. Sitä, että kannattaako painaa koneistoa ja rikkaita varten, vai voisiko mallia ottaa aktivisteista ja elää tuota unelmaelämää. Saa olla vapaa, eikä tarvitse töissä käydä. Jo teininä päätin, että autoa en hanki, lottoon en laita senttiäkään ja kaikki arvat jätän suosiolla kauppaani pölyttymään. Niin taisi käydä myös noille tavaroilleni, joita ilman ei tilisi tyhjene ja on varaa käydä Loimaalla. Alkoholiinne en koske ollenkaan.
Jos teet elämästä lomaa, et tarvitse alkoholia tai matkailuja ulkomaille. Et tarvitse luksusta arkeen. Et edes autoa, sillä töissä ei tarvitse käydä. Jos se olisi helpompaa, niin muuttaisin kyllä ilomielin noin 20 neliömetrin asuntoon, mutta Suomessa tällaisia koteja ei ole hankkia. Ehkä malli pitää ottaa Japanista, sillä olen ääriäni myöten täynnä kulutusjuhlaa, oravanpyörää ja kertakäyttöisiä bulkkitavaroita. Katso nyt, Rob Greenfield elää onnellisesti vähällä, joten miksi teillä painetaan duunia eläkepäiviin saakka?
Katsellessasi television sijasta YouTubea, saa kivaa inspiraatiota hänestä. Olen katsonut Robin monia videoita aika paljon, ja näistä saat sinäkin varmasti jotakin irti. Juuri hänelle kiitos, vien nykyään noin kuusi roskapussia vuodessa sekajätteisiin sinkkuna. Nauroin naapurille, että eikö tämä noin 25 pussin rulla lopu koskaan. Hankin sen menneinä vuosina ja sitä on vieläkin jäljellä. Ja paljonkin. Lopettamalla kaikki turha laskutuksista aina kauppakeskuksiin, voit elää työksesi ja olla lomalla vaikka joka päivä.
Vapaa-ajalla harrastan pyöräilyä, etsin tanssimusaa ja Loimaata
Ei ole merkintääni, jossa en ylistäisi rakastamiani asioita. Enkä voi sille mitään, että rakastan täysillä monia asioita. Rakastan todella paljon arjen maastopyöräilyjä, elektronista tanssimusiikkia ja Paunun busseja. Sitten minua ei kiinnosta yhtään jotkut muut asiat, kuten rullaluistelu tai hiihto. Jos kuitenkin kysyt vaikka jo hiihtämään, lainaan jostakin sukset ja monot sekä sauvat, niin hiihdetään Lempäälään! Loimaalla ällistyt joka kerta Loimijoesta. Olen ihan varma, että joku päivä asuisi vielä siellä. Helposti.
Jos jää ensimmäistä kertaa pois Paunun bussista Loimaa th -pysäkillä. Huuda, että onpa mun paikka! Niin se on silloin omin paikka. Et kuitenkaan ylistä asiaa kevyin perustein. Moni kysyy, entä ulkomaat? Vapaa-ajalla en enää lennä, koska minusta tuo on hyvin typerää jonkun viikon takia. Olinpa ulkomailla muutenkin viimeisen kertani 2019 sisältäen hotellit ja lennot, enkä odota palaavani tuonne ihan äkkiä. Odotat joka päivä nimittäin sitä, koska voi nousta taas bussiin ja löytää seikkailijan vaikka Loimaalta.
Elämä on pieniä nautintoja, myös vapaa-ajalla. Sitä ei moni ymmärrä, mutta blogini kommentteineen on todistanut sen jo, että näitä erikoisia nuukia on. Kieltäytyvät kaikesta isosta ja nauttivat pienestä. Et voi sanoiksi pukea sitä fiilistä, kun nautit matkasta Loimaalle enemmän kuin matkasta Amsterdamiin. Haluaisit jo muistuttaa, että yksin asuminen on taktinen arvovalintani. Liian moni ei pysty päivääkään olemaan yksin, tai siellä koetaan nyt yksinäisyyttä, täällä en koe olevani ikinä yksin. En, vaikka yksin.
![]() |
Mitä tekee kieseillä, jos voisit pyöräillä? |
Minun mielipidettä on, että jokaisen täytyisi asua vähintään vuoden ja yksin, niin tämä maailma olisi parempi paikka. Opit ymmärtämään itseäsi ja sitten muitakin. Tarjoilijat hei, älkää enää kysykö syötkö yksin, kun tulin valitsemaan kaikista burgereista sen parhaimman, ei kai siellä takana toista ole? Siellä kysytään aina sitä, että voiko joku todellakin tulla yksin syömään. Ihme. Sitten naureskellaan, että sinä et varmaan tarvitse nelipaikkaista pöytää? Taas joutuu miettimään, että jos tilaisin sittenkin mukaan.
Nuuka minimoi kaiken turhan, mutta syömässä voisit käydä silloin tällöin. Päivystit ilta-alessa Salen myymälöissä ja ostin punalaputettuja tuotteita 60 prosentin alennuksella vapaa-ajalla. Elän kunnolla, mutta se vaatii äärimmäistä nuukuutta. Moni on yrittänyt ystävystyä minuun vuosieni varrella, mutta jätän yleensä huomioitta. Ehkä minulla on ollut huonoja kokemuksiasi ihmisistä paljon, joten nykyään torjun miltei jokaisen yrityksen ystävystyä. En koe kaipaavani elämääni mitään, kaikkea on sopivasti.
Moni on sitäkin ihmetellyt, mutta kun nouset linjalla 6 oikeaan autoon, niin siellä tulee juteltua kyllä. Jos on vähänkin tutumpi bussikuski näissä paunulaisissa, niin jutellaan monia lenkkejäsi, tulipa tuosta käytyä Hervannassa! Toisaalta, jos olet itsekin INFJ, niin arkia tyydyttäisi oma mielikuvitusmaailmasi, mieluisa musiikki ja se että olet taas YouTubessa katsomassa muita nuukia minimalisteja. Elämä onkin suuri seikkailu, täällä on tärkeintä, etten tuhlaa enää sekuntiakaan oravanpyörään ja kulutusjuhlaani.
Haluat aloittaa oman blogin ilmaiseksi? Et tarvitse kovin paljoa.
Blogaaminen on minulle elämäntapaa. Se auttaa muistamaan elämää vuosien varrelta, ja samalla koen auttavani lukuisia ihmisiä näkemään elämässä muutakin kuin esimiestä ja urapolkuja, nuukailemalla.
- HP-pelikannettava taustavalaistulla näppäimistöllä ja Bluetooth-hiirellä. Lisäksi työvälineisiin kuuluu Kärkkäiseltä hankittu Deltacon suojataskuni, koska rakastan blogailla välillä esimerkiksi kirjastoista tai Valkeakoskelta. En varsinaisesti pelaa, mutta haen tietokoneeltani tehokkuutta.
- Hyvän arjen historiaa edustavan Samsung A04s -älykapulan kuviini. Budjetti ja minimalistinen elämäntapani ei missään nimessä sallisi hifistellä ja päivittää uuteen! Katsotaan vuosien päästä... Nykyään en juuri valokuvia napsi, vaan käytän ilmaisia Unsplash-palvelusta, koska ei ole mitään halua ostaa laadukkaampaa kameraa. Suositan keskittymään kirjoittamiseen, en kuvaamiseen.
- Maksuttoman taloyhtiölaajakaistan Elisalta 10 Mbps -perusnopeudella. Jippii, sehän ilmainen! Jos joku Elisalta tätä lukee, niin olen todella tyytyväinen perusnopeuteen, ei tarvitse aina soittaa ja myydä nopeampaa, parempaa, seksikkäämpää, toimintavarmempaa lisänopeutta kotinettiin.
- Blogini on Blogger-palvelussa, mutta sen lisäksi maksan itse oman osoitteen Domainhotellille. En näytä mainoksiani blogissa, vaan mieluummin kustannan kulut itse. Joku kuitenkin kysyy. Ne on helppo kustantaa nuukana, ei tarvitse kuin kerätä S-bonuksia, niin saan nämä rahat kasaan.
- Muutaman hyvän lukijani ja inspiroivia kommenttejasi, joita tulee aina välillä mukavasti, kiitos! Bloggaajana suosittelen vastaamaan kommentteihinne, koska se kasvattaa kommenttien määrää. Se voisi kasvattaa tuosta säännöllisesti lukevien tai kommentoivien määrää blogissasi helposti.
Tiedä nyt, miksi blogini nimi on Jumissa tanssilattialla. Jos et tiedä, niin kuuntelemani konemusiikki kertoo kaiken! Tarjoan sinulle erilaisia näkökulmia elämään, nuukailuvinkkejä ja mahdollisuuksia. Se, että sinulla ei ole ikinä rahoja voi pian olla menneen talven lumia, jos jäänet seuraamaan pidemmäksi. Jos tuntuu, että et enää tarvitse neuvojani, voit jättää blogin myös seuraamatta. En pahastu. Teen tätä blogia aidosta rakkaudesta, enkä enää odota suurinta kävijävirtaa. Teet tätä, vaikka kukaan ei lukisi.
Yhteenveto: haluan muuttaa maailmaa, ihan kirjoitus kerrallaan
Voi lähettää julkista palautetta tai kysymyksiä tämän sivun alla olevan kommentoinnin linkin kautta. Haluatko tehdä yhteistyötä? Pahoittelen, mutta tämä blogi ei vajoaisi koskaan niin alas, että rupeaisin kirjoittamaan yhteistyössä tehtyjä artikkeleita tai mainostamaan nettikasinoa saati tavaraa lukijoille. Vastailen yleensä ihan kaikkiin kommentteihin, mutta varaan myös oikeuden olla vastaamatta niihin, jos kommenteissa ei ole järjen hiventäkään tai jopa poistaa vain yksittäisiä kommentteja kokonaan.
Vastaan palautteisiisi ehtiessäni jo samana päivänä, olisikin mukavaa kuulla mistä haluat erityisesti täältä lukevan? Onko jokin tietty osa-alue, josta voisin kirjoittaa enemmän? Mikä sai päättämään sen, että nyt ei hankita autoja, koskaan? Joku haluaa vinkkejä vaikka ja mihin, ja siksi en lopeta blogitusta! Kuulen mielelläni mietteitä siitä, kuinka blogilöytösi on auttanut juuri sinua matkallasi taloudelliseen vapauteen. Kommenteissa aina välillä korostuu kiitos siitä, että sai säästöjäni karttumaan, vapaaksi.
Haluan kiittää jokaista, joka blogiani lukee. Te ja musiikki pidätte intoni korkealla. Jotkut ovat joskus kommentoineet, että ovat lukeneet jokaisen merkinnän, ja se tietysti lämmittää minua aina. Tuskinpa täällä mikään nyt näin mielenkiintoista ole, että tästä kannattaisi vähiä yöuniaan sentään menettää... En tiedä mitä haluan itsekään elämältä. Joskus haluat tehdä sitä, joskus tätä, ja toisinaan jotain muuta. Ollessasi vapaa, jokainen päivä on uusi, ja silloin tehdään mitä halutaan. Älä näe ikinä työtä elämänä.
Sapattivapailla ei ole palkkatöitä, vapaan antama aika elämään on työ itsessään. Aiot olla nautiskellen sapattivapaalla vuoteen 2030 asti, ja suosittelen siihen pyrkimistä muillekin. Elämä on sen arvoista. Et tarvitse suuria säästöjäsi, jos nuukailet itsesi vapauteen. Nuukailu on oikeasti kivaa, joten saa kokeilla! Mikä parasta kirjoitan miltei jatkuvasti säästämisestä: miten voisit säästää vaihtamalla autosi bussiin, lähikauppa Lidliin, hiussalonkisi hiustenleikkuukoneeseen tai ravintola kotikeittiöön. Pelkokerroin!
Turha asustaa töissä samalla kun herrat nauttivat kolmen kuukauden vuosilomista tekemättä mitään. Haluaisitko elää välillä? Unelmoitko säästämisestä ja sijoittamisesta? Näistä kuulet kyllä blogissani. Ei tämä ole vaikeaa, se kulutuksen minimointi, ihmismieli tottuu aina nuukailuun. Sitä haluaisi jo lisää.
Ennen muuta tee itsellesi palvelus, nuukaile ja nautit elämästäsi tuplaten! Tervetuloa seikkailuun.
Tästä seuratuin soittolistani. Tonni rikki, Happy hardcore -musiikkia 90-luvulta tähän päivään!
Kommentit
Jokatapauksessa hyvä ja asiallinen kirjoitus. :)
Minulla ei ole alkuperäistä isää. Hän kuoli Neuvostoliitossa ennen syntymääni.
Ilmeisesti työtapaturmaan, nykyinen isä on äidin suomalainen puoliso.
Sieltä tulee myös sukunimi ja hänen kautta muutettiin tänne aikoinaan.
Jouduin vaihtamaan alkuperäisen sukunimen, koska kiusattiin siitä.
Siihen ei kiusaaminen toki yläasteella päättynyt...
Ajokorttia ei ole, päätin siitä jo teininä, että ajokorttia en hanki.
Suosin kävelyä, joukkoliikennettä ja pyöräilyä.
Jos en ole tarvinnut autoa 31 vuoteen, niin tuskin seuraavatkaan.