Tietoja

Jyri Väätäinen (s. 1990): nyt pirkkalalainen, nuuka, erakko, nörttikin, elektronisen tanssimusiikin addikti, joka haaveilee 90-luvun vapaudestasi, hyvästä teestä, optimaalisista soundeista ja luonnosta. Kaveri, joka ei kaipaa kulutusluottoja, hybridiautojani taikka loputtomia kauppakeskuksia elämäänsä. Tervetuloa blogiini, täällä on 205 kirjoitusta. Ajatuksia yhteiskunnasta, nuukailusta, matkailulakoista, säästämisestä ja budjetoinnista. Blogia lukemalla lopeta isot kulutusjuhlat ja nautit lähimetsistäsi.

Ulkopuolisten silmin saatan olla hiljaista, huomaamaton ja sivustaseuraajaa. Ajatuksia minulla on, mutta sanat eivät aina pursua loputtomana virtanani suustani, vaan enemmänkin harkitsevasti oikean käden kautta kirjoittaen. Olen introverttisi henkeen ja vereen, joten jään odottamaan yhteydenottojasi! Minulle on kerrottu lapsesta asti sitä, että voisit edes joskus puhua! Ekstroverttinä et ymmärrä, että on olemassa myös meitä introvertteja, jotka eivät jaksa puhua paljoa. Juttujani täällä riittää, saa lukea.

Minua on pidetty useasti outouksena, koska en toimi samalla tavalla kuin muut. Sinua ei voisi enää vähempää kiinnostaa shoppailu, mutta elektroniselle tanssimusiikille pyhitän kaiken elämäni. Useasti tuntuisi, että olen ulkopuolella vähän kaikesta, kulkemassa omaa onnellisuuden tietäni kiistatta yksin. Olen ostolakossa, läpi vuoden ja elämän, enkä enää osta jotain turhaa tai ylimääräistä. Koen, että ostos ei tuo onnea, mutta rahat pikajuhla osaa viedä. Ostolakolla haluat vaikuttaa asioihin omalla tavalla.

Elä erakkona, etkä kaipaa siihen minkäänlaista muutosta. Minulle sopii parhaiten, että mä asustan yksin ja säästelen rahaa. Parisuhteet ja lapset ovat kuluja, joita en halua. Periaatteitani ovat myös arjen autottomuus, ihmisten kohtelu parhaalla mahdollisella tavalla sekä turhista tavaroistani luopumiseni. Haluan elää epänormaalia elämää, joka on minusta uusi normaali. Uskon, että parjattu elämä voisi olla hyvinkin onnekasta. Vähemmän euroja, eniten aamuja ilman järjenvastaisia höttöunelmia uralleni.

Mistä bloggaat aktivisti? Selvä.

---

Eläimet ja lähiluonto

Toiset miettivät jo miten tehdä enemmän rahaa, mutta sinä miten suojella pitkospuita, uhanalaisia lajeja tai kokonaisia lähimetsiä Pirkkalassa. Aktivistille lähiluonto on tärkeintä. Uin lammissa ja joissa, en kylpylöissä tai uimahallilla. Rakastan lokkeja ja variksia, juttelen oraville ja halaan työkseni puita.

---

Maastopyöräily ja matkailu

Vaikka nuorempana sai matkailtua paljon Saksassa asti, ja Spotifyn toimistollakin, niin nykyään en enää tee niin. Matkailulakko opetti, että kun on oikea avain, pyöräni vie vaikka Forssaan, Loimaalle tai miksei unelmanani Somerollekin. Edullisesti vaan, niin kuin usein ennenkin, kyllä musiikkia riittää!

---

Erilaisuuden vaaliminen

Erilaisuus, mitä se on? Miltä kuulostaisi lähes 15 vuotta ilman radiokanavien kuuntelua? Entä saiko pistää huonommaksi? Kymmenisen vuotta ilman televisiota tai viisi mikroaaltouunitta. En myöskään suostu käyttämään alkoholia tai muitakaan huumeita. Kavereita minulla on nolla, erakkous parasta.

---

Elektroninen ja tanssimusiikki

Elektronista tanssimusiikkia rakastan yli kaiken, DJ Manianista alkaen. Uskoin todella, että vaikka musiikkityyliä on kuunneltu jo 20 vuotta, kuuntelen sitä myös seuraavat 20 vuotta. Tanssimusiikki on syy elää, jokapäiväinen ilo ja pyöräilyreissujen mahdollistaja. Saa soittaa muistojuhlissa, jos kuolen.

---

Velattomuus ja lapsettomuus

Jo 15-vuotiaana teininä päätät matkalla Tesoman kouluun, että en koskaan hanki ensimmäistäkään lasta koulussa kiusattavaksi, kiusattuna poikana. Muiden teinien mentäessä kuluttamaan viikkorahoja Tesoman marketeille, söin ja juoksin äkkiä lähimetsääni, lainaamatta kolikkojakaan ruokatunneilla.

---

Tietokoneet ja muuta nörttielämää

Vaikka yläasteen jälkeen kiusaaminen tapahtuikin netissä, netistä ei vie minua kukaan. Läppäri on minulle paitsi työkalut, myös samankaltaisuuden löytämisen paras mahdollistaja, YouTubesta käsin. Rakastan älypuhelimia, koneita, laitteita ja miksei kalliita kuulokkeitakin: bassolinjalla tai ilman...

---

Autottomuus elämäntapana

Moposta mopoautoon, ehkä kunnolliseen farmariin, et sinä. Autottomuus on tässä yhteiskunnassa paheksuttavaa, ja suorastaan outoa, mutta elän miettimättä autoa, ajokorttia tai autokoulua vieläkään. Polkupyörällä pääset hyvin, ja juna vie kauemmaksi, mikäli tarvetta on. Nyssekin kulkee kotipihalta.

---

Omistan vain vähän aineellista omaisuutta

Jos vähemmän onkin enemmän, tyylikästä. Vain harva tajusi, mutta vähentämällä meille istutettuja normeja ja unelmia, vähennät kaikenlaista tarvetta tehdä koko ajan aiempaa enemmän rahaa. Omistan vähemmän tavaraa, jotta minun ei tarvitse riippua työelämäni euroista ostaakseni vähän uudempaa.

---

Nauti köyhyydestä elämäntapana

Uskot pois, ruoka maistuu paremmalta, kun on nälkä. Elät varsin pienellä vuosibudjetilla, vaikka ei minun tarvitsisi välttämättä kituutella, satun vain pitämään elämästäni köyhyydessä. Rahaa on joskus viety ulkomaille asti, mutta vähällä eläminen antoi enemmän. Kieltäydytkin tekemästä paljon rahaa.

---

Vain 12 roskapussia vuodessa

Muiden juostessa roska-astialle tai jätepisteille läpi viikon konsumerismia pakoon, aktivisti ottaa lunkisti ja vie vain yhden roskapussin kuukaudessa sekajätteisiin. Se vähä, mitä enää ylipäätään tulee, kierrätetään ensin. Roskapussirullia riittää loppuelämäksi. Millaisen työpaikan tämä kaikki vaatisi?

---

Tärkeimpien missioiden katsaus on päättynyt. Seuraavaksi pääset lukemaan tarinaa vaan!

Ituhippien homma, Loimaalla.

Silloin, kun töissä vielä asui isolla tehtaalla it-asiantuntijana, jotkut työkaverit tulivat työpaikalle matkalaukkuineen tulevaa Paunun kyytiä varten, Sääksjärveltä. Matkallesi piti päästä heti, eikä vasta kodin kautta. Lomaa olisi tiedossa. Ennen omaa lomaa, kokeilin tätä höttöä kerran vain repun kanssa Kööpenhaminaan, ja se jäi viimeiseksi kerraksi. Matkaan upposi niin paljon rahaa, että tuli mietittyä minkä takia töissä edes käy. Rahalla voi ostaa myös aikaa ja tässä sitä ollaan nyt. Ikuisella lomalla.

Ensimmäiseksi matkaa vain Valkeakoskelle, mutta työväen kauppala ei kiinnostanut. Tule sinne Hämeenlinnaan, mutta väkeä oli omaan makuun liikaakin. Helsingissä koin jotain sellaista, että en enää koskaan palaa Helsinkiin, vaadin pienen kaupungin luksusta. Se löytyi, Loimaalta ja Keuruulta, vaikka keuristia minusta ei elinaikanasi tulekaan. Jos muiden toiveissa on perheiden perustaminen, maailman matkailu, se hiuskarvan varassa roikkuva lottovoitto. Jyri, hän tahtoo vielä Vilppulaan.

Vaati rahaa, mutta paljon vähemmän kuin kaikkien jahtaama mainstriimihöttö. Olen reissaillut halvalla vain, koska olen halunnut matkustella paljon. Olenkin kiinnostunut nykyajan irtiotoista ja matkusteluistani elämäntapana, mihin liittyviä kirjoituksia voisit lukea polkupyörien selästä täältä. Hintatason ja kiinnostukseni vuoksi Hämeestä ja Varsinais-Suomesta on juttua monta, mutta myös Pirkanmaata on tutkittu aina Vesilahdelle tai Sastamalaan unohtamatta Lantulan koordinaatteja.

Vaikka moni blogi lopettaa heti alkuun, tätä blogia on pidetty pystyssä jo vuodesta 2014 asti. Usko, blogin menestyksen takana on siis mielenkiintoinen aihesekoitus ja ennen kaikkea muuta bloggaajan näkyminen täällä. Testaa vaikka, kun muissa blogeissa kommentit hukkuvat roskapostin alle, vastaan täällä jokaiselle. Silloin ei ole ihme, jos kommentteja tulisi lisääkin. Tällä hetkellä olen pirkkalalainen, mutta forssalaisuus kiinnostaisi. Olin jo yhteydessä Forssan kiinteistökauppiaisiini, kertoo paljon.

Viesti tai lähetä savumerkkejä.

Onko aktivismi kovin tylsää? Enkö vastaa kysymyksiisi? Ahdistaako elämä, et tiedä mistä aloittaisit, näitäkin blogeja on luettu aamusta iltaan? Vaikka en pysty sinua auttamaan, enkä kavereitakaan etsisi, voidaan vaihtaa muutamia sanoja. Lähetä sähköposti tai vaikka savumerkkejä, en kaupittele mitään!

Vuosi 2024 on vihdoinkin paketissa. Tästä soitetuimmat. All I Need Is One More Track!