Jyri Väätäinen, (s. 1990) on nykyään pirkkalalainen, pihi, nuuka, erakko, nörtti, arjen elektronisen tanssimusiikin bassoaddikti, joka haaveilee usein 90-luvun vapaudestasi. Hyvästä vehreästä teestä sekä puista, optimaalisista soundeista ja luonnostani. Kaveri, joka ei kaipaa Svean kulutusluottojasi, ihmisiä, hybridiautoa taikka loputtomia kauppakeskuksia elämäänsä. Tervetuloa, löydät 237 kirjoitusta. Lopeta lukemalla isoimmatkin juhlat ja nautit lähimetsässä, myös Pirkkalassa. Aihetta on joka asiasta, yhteiskunnasta nuukailuun asti.
Ulkopuolisten silmällä saatan olla hiljainen, huomaamaton ja sivustaseuraajaa. Ajatuksia minulla löytyy, mutta ne eivät koskaan pursua loputtomina virtoina suussa, vaan enemmän blogeilta ja harkitsevasti oikean käden kautta kirjoittaen. Olenhan tylsähkö introvertti, aika lailla henkeen ja vereen, joten älä jää odottamaan yhteydenottoja tai kommentteja! Minulta on kysytty lapsesta asti, enkö tiedä puhua? Ekstrovertti, et vain ymmärrä, että on olemassa introvertteja. Eivät ehkä jaksa puhua paljosti. Juttua täällä riittää; sait ajan kanssa lukea.
Blogin teemat melko nopeasti
Eläimet ja lähiluonto. Toiset miettisivät miten teen enemmän rahaa, muttet sinä. Miten suojella pitkospuita, uhanalaisia lajeja tai kokonaista lähimetsääkin Pirkkalassa. Aktivisteille lähiluonto on tärkeä. Uin lammella ja Loimijoessa, en kylpylöissä tai uimahalleissa. Rakastat paskalokkeja sekä variksia, juttelen oraville ja halaan työkseni puita. Olette vain ystäviä.
Maastopyöräily ja matkailu. Vaikka nuorena ehdin matkailua paljon peräti Saksassa asti, ja Spotifyn toimistollakin, mutta nykyään en enää tekisi niin. Matkailulakko opetti, että kun on oikea avain, polkupyörä vie tuosta Forssaan, Loimaalle tai miksei unelmanasi Somerolle. Edullisesti, niin kuin useasti ennenkin; kyllä tanssimusiikkia matkalle riittää! Menoja on.
Erilaisuuden vaaliminen. Erilaisuus – mistä se on? Miltä kuulostaa lähes 16 vuotta ilman radiokanavien kuuntelua? Entä saanko pistää huonommaksi? Yli 10 vuotta ilman televisiota tai 8 ilman mikroaaltouunia. En myöskään suostu käyttämään alkoholeja tai typerää röökiä, en muitakaan huumeita. Kavereita on enää nolla. Muista, mitä puhut edellisenä päivänä.
Elektroninen ja tanssimusiikki. Elektronista tanssimusiikkia rakastat koko sydämellä, DJ Manianista alkaen. Uskon aina, että vaikka musiikkityylejä on kuunneltu vaivatta 20 vuotta, kuuntelen siinä myös seuraavat 20 vuotta. Tanssimusiikki. On ainoa syy elää, jokapäiväinen ilo ja pyöräilyreissujeni mahdollistajaa. Saat soittaa muistojuhlissa, jos vain ikinä kuolen.
Velattomuus ja lapsettomuus. 15-vuotiaana teininä päätän matkallasi Tesoman kouluun, etten koskaan hanki ensimmäistäkään lasta koulussa kiusattavaksi, nyt kiusattuna poikana. Muiden mentäessä siinä kuluttamaan viikkorahoja Tesoman marketeille, nauroin ja juoksin äkkiä lähimetsään; se tarjosi minulle turvaa kiusaamiselta. Nuoruudessa sen oppii siitä.
Nykyajan erakon arkea. Vaikka yläasteeni jälkeen kiusaaminen tapahtuisi sitten netissä, osasin sulkea senkin ja lähteä yksin menoihin, usein metsään tai vain rantaviivoille. Viihdyn hyvin omassa huoneessa ilman nykykaverien seuraa. Onko sinussa kaupunkilainen erakko? Sielusi lepää vain yksin, älkää lähettäkö minulle kaveriviestejä: tällainen on erakon arki!
Autottomuus elämäntapana. Mopo mopoautoon, joskus kunnolliseen autooni – et sinä. Autottomuus on yhteiskunnassani tässä paheksuttavaa ja useasti suorastaan outoja, mutta elän miettimättä autoa, ajokorttia tai autokoulua vieläkään. Polkupyörällähän pääset hyvin, ja juna vie kauemmaksi, mikäli haluja on. Nysse ottaa kotipihalta, jos reissu on tiedossa.
Omistan siinä vain vähän, aineellista omaisuutta. Jos vähemmän onkin enemmän, se on tyylikästä. Vain harva tämän tajuaa vielä, mutta vähentämällä meihin istutettuja normeja ja unelmia, vähennät kaikenlaista tarvetta tehdä koko ajan aiempaa enemmän rahaa. Omistan vähemmän tavaraa, jotta saa enemmän aikaa, energiaa, metsää ja vähemmän työtunteja.
Nauti köyhyydestä elämäntapana. Uskot pois, ruoka maistuu paremmalta, kun on nälkä. Elä varsin pienellä vuosibudjetillakin, vaikka ei meidän tarvitsisi välttämättä kituutellakaan; satun vain pitämään elämästä köyhyydessä. Rahaa on joskus mennyt vaikka ulkomaille asti, mutta vähällä eläminen antoi enemmän. Kieltäydy lähes aina tekemästä eli paljon rahaa.
Vain kuusi roskapussia vuodessa. Muiden juostessa enää roska-astioille tai jätepisteelle konsumerismia pakoon, aktivisti ottaa lunkisti ja viekin roskapussin kahdessa kuukaudessa sekajätteisiin. Sitä tulee, koska kierrätetään kaiken ensin. Rulla riittää, ehkä loppuelämäksi. Millaisen työpaikan tämä vaatii? Mistä taloyhtiön roska edes tulee, ei minulta ainakaan?
Budjetointi ja raha-asiaa. Budjetointi on blogini luetuin aihe, eikä syyttä. Olen saapunut Pennon avulla pisteeseen, jossa rahavirrat hei riittävät ja riittävät. Ilman tiukkaa budjetissa pysymistä se ei olisi ollut mahdollista. Avaan läpinäkyvästi numeroita ja siitä kulutusjuhlaa, sillä mielestäni rahasta pitää ja saa puhua, vapaammin. Aletaan hommiin ja hilloa riittää.
Teenkö tempauksia. Ne ovat minun tapani elää todeksi sitä aktivismia, josta kirjoittelen. Jokainen tempaus on syväsukellus johonkin päiväni teemaan – oli se sitten hidastaminen ja luontoyhteys Valkeakoskelta Pirkkalaan kävellen tai vain kulutusyhteiskunnan havainnointi kahdeksan tunnin Ikeassa oleskeluilta siis ostamatta mitään. Onko tarpeeksi hullu idea?
Minua on pidetty kiusaamisen arvoisena kouluista, koska en käy samalla tavalla kuin he. Monia ei voisi arjessa vähempää kiinnostaa se sairastuttava shoppailu, mutta elektroniselle tanssimusiikille pyhitän kokonaisen elämän. Useasti tuntuu, että olet ulkopuolella kaikesta, kulkemassa omaa onnellisuuden tietäni yksin. Olet ostolakossa läpi vuoden ja elämän, enkä enää osta jotain turhaa tai ylimääräistä. Tapasinko vielä sen, että ostos ei tuo onnea, mutta vie rahat? S-pankin täti miettisi joka päivä tunti, miksi ei Visa-kortilla ole viikkoon riviä.
Elä erakkona; ei siihen minkäänlaista muutosta kaipaa. Ostolakko sopii, asustan yksin ja säästän rahaa. Parisuhteet ja lapset olisivat kuumaa kulua, siksi en halua. Omia periaatteita ovat ajan autottomuutta, ehkä kohdattujen ihmisten kohtelu parhailla mahdollisilla tavoilla sekä turhista tavaroista eroaminen. Haluat elää epänormaalia elämää, joka on minusta uusi normaali. Uskon pois, annettu elämä voi olla onnekasta ja tyylikästä. Etsi vähemmän euroa, eniten aamua ja ilman järjenvastaisia unelmia yritysten uralle. Mikä sinusta tulee isona?
 |
| Kävelin 50 kilometriä juhannukseen 20.6.25 |
Silloin, kun vielä töissä asuin isolla tehtaalla it-asiantuntijoina, jotkut työkaverisi tulivat työpaikalle enää matkalaukkuineen tulevaa Väinö Paunu Oy:n matkaa varten Sääksjärveltä. Matkoille piti päästä heti, eikä vasta tutun kodin kautta. Vuosilomia oli tiedossa, käytetään. Ennen ensimmäisiä omia lomia, kokeile monen megahittiä sen ainoan kerran repun kanssa Kööpenhaminassa, ja se jää viimeiseksi. Ostin tavaroita ja palveluitakin. En yksinkertaisesti voi järkeillä, että monilla olisi tänään paljon, kun taas niin monilla muilla on enää vähän.
Ensimmäiseksi matkaat minne, Valkeakoskelle, mutta työväen kauppala ei kiinnostanut. Tulisit sitten tuolta Hämeenlinnaan, mutta väkeä olisi omaan makuun liikaakin. Helsingissä koin jotain sellaista, että et enää koskaan ehdi Helsinkiin; vaadi pienen kaupungin luksusta. Tuosta löytyy, Loimaalta ja Keuruultakin, vaikka keuristia sinusta ei elinaikana kai tulekaan. Jos hänen toiveissa on perheiden perustaminen, maailmasi matkailu, se hiuskarvan varassa roikkuva lottovoitto. Jyri, hän tahtoo vielä Vilppulaan ja kirjoittaa maalaisidyllistä jutun.
Vaatiiko rahoja, mutta paljon vähemmän kuin kaikkien jahtaama valtavirran huttu. Olen reissaillut halvalla useasti, koska olen halunnut matkustellakin, paljon. Oletko kiinnostunut nykyajan irtiotoista ja matkusteluissa vaikka elämäntapana, mihin liittyviä kirjoituksia voisi lukea pyörien selästä. Hintatason ja kiinnostuksen vuoksi Varsinais-Suomesta ja Hämeestä on blogijuttua monta, mutta myös Pirkanmaata on tutkittuna Vesilahdelle tai Sastamalaan. Unohtamatta tästä Lantulan koordinaatteja, Valkeakoskea, kyliä ja Ylöjärven maisemaa.
Vaikka moni päiväkirja lopettaakin alkuunsa, tätä blogiani on pidetty pystyssä vuodesta 2014 asti. Uskonko, blogien menestyksien takana on usein mielenkiintoinen aihesekoitus ja ennen kaikkea muuta bloggaajan näkyminen töissään. Testaa alla; muualla lukijakommentit hukkuvat nopeasti roskapostien alle, vastaat jokaiselle. Silloin ei ole ihme, jos kommentteja tulisi lisääkin. Muistelet, olet vain outolintu. En käy kylpylöissä, en viihdy uimarannoilla, en erehdy uimahallille, en edes jaksa ajatella elokuvateattereita. Onko siinä sitä ekologiaa?
Viesti tai lähetä savumerkkejä
Kirjoitat tätä blogia ilman motiivia voiton tavoitteluun mainonnalla tai yhteistyöllä. Elän lähes niin yksinkertaisesti, jotta massat voisivat yksinkertaisesti elää. Kirjoitan ja julkaisen tavallisesti maanantaisin, sillä elän niin kuin saarnaan. Lähetä postia tai alta kommentti.
Isännöitsijä ovelle äkkiä? Tämän hetken soitetuimmat Jyriltä ja puhdasta bassoa riittää!
Kommentit
Jokatapauksessa hyvä ja asiallinen kirjoitus. :)
Minulla ei ole alkuperäistä isää. Hän kuoli Neuvostoliitossa ennen syntymääni.
Ilmeisesti työtapaturmaan, nykyinen isä on äidin suomalainen puoliso.
Sieltä tulee myös sukunimi ja hänen kautta muutettiin tänne aikoinaan.
Jouduin vaihtamaan alkuperäisen sukunimen, koska kiusattiin siitä.
Siihen ei kiusaaminen toki yläasteella päättynyt...
Ajokorttia ei ole, päätin siitä jo teininä, että ajokorttia en hanki.
Suosin kävelyä, joukkoliikennettä ja pyöräilyä.
Jos en ole tarvinnut autoa 31 vuoteen, niin tuskin seuraavatkaan.
Artikkelit sopivia, jos tykkää lukemisesta, mutta tietosivu voisi olla lyhkäisempi.
Silmäyksellä ei tule helposti esiin mistä kirjoitat jne.
Kiitos paljon.
Tietoja-sivu pitäisi olla paljon lyhkäisempi. Vuosien mittaan olen tosin saanut palautetta myös neljän osan blogimerkinnöistäkin, että niitä ei kukaan jaksa tai ehdi lukea. Toisaalta itselläni ei ajasta ainakaan ole pulaa, tykkään itsekin lukea pitkiä artikkeleita. Tätä pitäisi kehittää, yritän tiivistää ja johdattaa lukijoita blogini moninaisiin aiheisiin tätä kautta tarjoten lukukokemuksia varsinaisissa artikkeleissa.
Kiitos ja hei hei!
Se todellakin tarkoittaa keskimäärin kuutta roskapussia vuodessa. Tietysti, jos esimerkiksi isohko takki menee rikki eikä ole korjattavissa, se menee suoraan sekajätteisiin ilman pussittelua. Meille tuli muutama vuosi sitten lain vaatimat lajitteluastiat: muovinkeräys, lasinkeräys ja metallinkeräys. Biojätettä, paperia ja pahvia on voinut lajitella ennenkin. Kyseiset kuusi roskapussia vuodessa ovat lajittelun jälkeen, mutta en lajittele pikkutarkasti. Esimerkiksi teepussien kääreet, foliot yms. menevät suoraan sekajätteisiin, osin kylläkin siksi, että muuten ei kertyisi sitä sekajätettäkään. Toisaalta en usko kierrätykseen ollenkaan; muoviakin voidaan hyötykäyttää käsittääkseni vain muutaman kerran. Jos tuote on tehty kierrätysmuovista, vältän sen ostamista, koska olen todennut muovin olevan heikkolaatuista. Esimerkiksi eräästä pölynimurista hajosi nopeasti kiinnitysmekanismi, siinä oli käytetty kierrätysmuovia. Se on pitkän työn tulos aktivismissa: ostamattomuus ja ääriminimalismi ovat olennaisempia asioita, jos joku haluaa vähentää jätteen määrää helposti, vaikuttaen arkeen ekologisesti ja toimivasti.
Kiitos kommentista ja hei hei!
Hyvä jos pidät tätä blogia mielenkiintoisena. Tämä on vähän erilaisempi kuin ne muut tusinablogit. Vastaan kysymykseesi suoraan, vaikka tiedän oikein hyvin, että moni ei varmastikaan tule vastauksestani pitämään. Sain äänioikeuden vasta, kun sain Suomen kansalaisuuden muistaakseni 2014. Silloin sain ensimmäistä kertaa äänestää ollessani 24-vuotias. Eduskuntavaaleissa äänestin vihreää ehdokasta, joka ei ole tullut valituksi 2015. Kunnallisvaaleissa äänestin Pirkkalassa vuonna 2017 vihreää ehdokasta, joka ei ole tullut valituksi. Koin, että äänelläni ei ollut mitään vaikutusta, koska en halunnut äänestää myöskään "pomminvarmoja" ehdokkaita, jotka ovat siellä vuodesta toiseen. Toki vähempi äänestysprosentti kokoomukselle. Sen jälkeen en ole äänestänyt. Minusta paras ääni on yksinkertaisesti muutto, eli kun Pirkkala muuttuu liian paljon huonompaan suuntaan, niin muutan Forssaan tai Loimaalle. Pirkkalassa on ollut esimerkiksi maan korkeimpia äänestysprosentteja, mutta se on ollut nyt vuodesta toiseen laskussa kunnallisvaaleissa erityisesti. Ihmiset eivät enää yksinkertaisesti jaksa äänestää, kun meno menee huonommaksi vain äänestystuloksesta riippumatta. Olisin äänestänyt kokoomusta viime eduskuntavaaleissa, mutta en voi hyväksyä leikkauspolitiikkaa "talouden tasapainottamiseksi" samaan aikaan, kun otetaan miljoonavelat siihen, että laitetaan aseita Ukrainalle. Olen ehdottomasti Ukrainan puolella, mutta ei se sota aseita toimittamalla lopu. Minusta sota pitää ratkaista diplomatialla. Uutisissa on ollutkin jo, että kokoomuspolitiikka leikkauksineen on saanut kodittomuuden nousuun ja varkaudet ovat yleistyneet. Yksi syy miksi en äänestä on yksinkertaisesti se, ettei minua kiinnosta seurata ehdokkaita ja niiden tekemisiä mahdollisen valinnan jälkeen tai ennen valintaa. Olen myös sitä mieltä, että paras tapa vaikuttaa omaan elämään ei ole mikään poliitikko, vaan sitä itse, laiva on lopulta sinun itsesi käsissä. Vihreitä en enää pysty äänestämään, koska keskittyvät mielestäni liikaa prideen ja esimerkiksi muun sukupuolisiin. Vaikka olen itsekin homo, niin minusta on parempia asioita hoidettavana kuin pridekulkueet. Nokialla eräs poliitikko loikkasi viime vaaleissa kristillisdemokraatteihin, enkä sitäkään voi hyväksyä. Se on äänestäjien pettämistä. Tampereella vihreät saivat tietysti ratikan, kun myöntyivät persujen ja kokoomuksen rantatunneliin, eli näen politiikassa myös valtapeliä. Vaikka en ole kahta kertaa enempää äänestänytkään, annan muille täyden mahdollisuuden äänestää tai olla äänestämättä. Tuttavapiirissä on paljon ahkeria äänestäjiä, mutta kyllä sielläkin on yksi sanonut, että Pirkkalan politiikka ei paremmaksi muutu. Hän on miettinyt nyt myös lopettaa äänestämisen, enkä kyllä ihmettele sinänsä miksi täällä äänestysprosentti laskee laskemistaan. Pirkkalassa kun kaavoittaja voi piirtää tien sinun omalle tontillesi. Asunto on silloin käytännössä myyntikelvoton, ei kukaan osta, eikä tällaista asuntoa kannata sitten remontoidakaan: et voi tietää tuleeko se tie vai ei. Toivottavasti vastasin kysymykseesi. Helsinki on muuten vihreiden valtakaupunki ja silti Stansvikin metsä uhrattiin asumiselle, siinä onkin joukko varsinaisia luonnonsuojelijoita :)
Kiitos kommentista ja hei hei!