Jumissa tanssilattialla

Poistin palvelun, jota saatat edelleen selailla, "pysyvästi". Nimesi on Facebook. Ehkä olet ystävä sille. Täällä en, ainakaan enää. Haluan olla tässä asiassa varovainen ja kirjoittaa mainion sanani "pysyvästi" lainausmerkeissä. Enpä nimittäin tiedä poistaako Facebook oikeasti yhtään mitään tuossa yllättävässä tilanteessa. Kerron asiallisesti maukkaan asiakastilin poistamisesta kokonaan, en pelkästään käytöstä poistamisesta, jota Facebook tarjoaa janoisille aivan ensimmäisenä. Käytöstä poistoa, ihan oikeasti?

Olin 90-luvun lapsi, oletko sinä? Tarkemmin miettien emme ole enää lapsia, vaan 90-luvun lastenne ikä tänään voisi olla vaikkapa 28 vuotta. Ennen oli joka tapauksessa kaikki paremmin. Saimme käyttää kunnollista lankapuhelinta ja toisaalta meillä ei ollut tiedon valtatietä — internetiä. Lapsuudessani en vaatinut, enkä osannut ajatella Facebookeja, tai edes sitä Ethernet-piuhaa. Elelin ilman tietokoneitani, älypuhelimia tai Deezeriä. Ajatella, että nykyisin voisin kuunnella Spotifystasi yli 73 miljoonaa rallia.

Saavuit mukavasti Paunun paikallisbusseilla Tampereelle sinne, mistä kaikki puhuvat juuri nyt melko kovaan ääneesi, Ratinan uusi kauppakeskus nimittäin. Ihmettelin asiaa aikoinaan ennen rakentamista. Kuka edes rakentaa uusia kauppakeskuksia kauppakeskusteni viereen Suomessa? Missä on se kuuluisa maalaisjärki, ja kuinka aikoivat saada runsasta ostovoimaa alueelle? Pirkkalasta en ainakaan aio tuolla käydä kovin usein, koska en vieraile edes Veskan kauppakeskuksessa. Ostamisestasi en nauti yhtään.