Jumissa tanssilattialla

Poistin palvelun, jota saatat edelleen selailla, "pysyvästi". Nimi on Facebook. Ehkä olet ystävä sille. Täällä en, ainakaan enää. Haluan olla tässä asiassa varovainen ja kirjoittaa mainion sanan "pysyvästi" lainausmerkeissä. Enpä nimittäin tiedä poistaako Facebook oikeasti yhtään mitään tässä yllättävässä tilanteessa. Kerron asiallisesti maukkaan asiakastilin poistamisesta kokonaan, en pelkästään käytöstä poistamisesta, jota Facebook tarjoaa janoisille aivan ensimmäisenä. Käytöstä poistoa, ihan oikeasti?

Olen 90-luvun lapsia, oletko sinä? Tarkemmin miettien emme ole enää lapsia, vaan 90-luvun lastenne ikä tänään voisi olla vaikkapa 28 vuotta. Ennen oli joka tapauksessa kaikki paremmin. Saimme käyttää kunnollista lankapuhelinta ja toisaalta meillä ei ollut tiedon valtatietä — internetiä. Lapsuudessani en vaatinut, enkä osannut ajatella Facebookia, tai edes sitä Ethernet-piuhaa. Elelin ilman tietokoneitani, älypuhelimia tai Deezeriä. Ajatella, että nykyään voisin kuunnella TIDALista yli 73 miljoonaa rallia.

Saavuin mukavasti Paunun paikallisbussissa Tampereelle sinne, mistä kaikki puhuvat juuri nyt melko kovaan ääneen, Ratinan uusi kauppakeskus nimittäin. Ihmettelin asiaa aikoinaan ennen rakentamista. Kuka edes rakentaa uusia kauppakeskuksia kauppakeskusten viereen Suomessa? Missä on se kuuluisa maalaisjärki, ja kuinka aikovat saada runsasta ostovoimaa alueelle? Pirkkalasta en ainakaan aio tuolla käydä kovin usein, koska en vieraile edes Veskan kauppakeskuksessa. Ostamisesta en nauti yhtään.