Ekologinen elämänä säästökuuria kohti

Moni kamppailee nousevien kulujensa kanssa, mutta aktivisteilla voi olla ratkaisu. Minusta tuntuu, että hukumme logoihin, brändeihin, tavaroihin sekä lopultakin velkaan. Robin Greenfield kävelee tällä hetkellä Kanadan rajalta Los Angelesiin, matkan ollessa vain 2 575 kilometriä. Materian ja loputtomien unelmien haaliminen voi tarkoittaa siinä stressiä, maksuhäiriömerkintöjä ja tulehtuneita parisuhteita. On järkevää puuttua talouden epäkohtiin paljon ennen näiden syventymistä, korjauskelvottomiksi.

Silloin tällöin haluaisin säästää lisää. Vaikka tavaran ostaminen ei ole yleensä se paras vaihtoehto, joskus sekin kannattaa. Alkuvuodesta vaihdoin vesipannun sähköiseen vedenkeittimeen ja sähkölasku putosi. Toisena ajatuksena olikin hankkiutua paristoista eroon, sekin kannatti oikein hyvin. Ladattavat pyörävalot ovat säästäneet paristokuluissa, mikä päivän hinnoilla ei ole edes kaduttanut sekuntiakaan. Silloin tällöin aarteita on löydetty monista roskiksista, rahoja säästäen ja kurkkuun tai kotiin vaan.

Vuoden 2018 aikana siirsi säästövarat S-pankista Norwegianiin, mutta nyt tiemme eroavat. Siirsin aiemmin Hätätilin upeaan Svean säästötiliinne, viimeksi siirtelin tuonne sitten loputkin, Norwegianin toimintaan. Sieltä tulvi koko ajan tietoja korkojen laskusta, vaikka edellinenkään korko ei ollut astunut voimaan, vielä. Vaikka korot ovat säästötileillä laskusuunnassa myös Svealla, Svea ei helpolla pommita sähköpostiani niillä. Tienasivat asiakkaan näin. Sanoinko, että seuraavasta viestistä siirtyy ja siirtyi.

Vaikka ruokakaupassa kokonaislasku on kohtuullisempi kuin vaikkapa pari vuotta sitten, on siellä minusta edelleen hintavahkoa. Käyttötavara on kallistunut entisestään ja nuukan on pakko etsiä uusia säästöjä. Vaikka meinaan korvata junat pyöräilyllä, se ei yksistään riitä. On pakkokin kirjoittaa asiasta, koska hallitus leikkaa köyhältä ja juuri nuo köyhät voivat tarvittaessa selvitä paremmin leikkauksista, leikkaamalla omaa kulutusta. Nysse korottaa lippuja n. 8 prosenttia ensi vuonna, valmiina ollaan!

Robin Greenfield päivitteli mitä hän omistaa nyt, vuonna 2024. Kaikki mahtuu työntökärryyn, jota hän liikuttaa parasta aikaa San Franciscoa kohti. Hän ei omista laskuja, velkoja, autoa, internetiä tai säästötilejä.

Robin Greenfieldin kokonaisvarallisuus on käteisessä, sitä 3 000 dollarin verran. Se kuulostaa vähältä. Tosiasiassa hänellä ei ole menoja, ruoatkin aktivisti haravoi kävelymatkan varrelta, lähiluonnoista.

Miksi kirjoitan asiasta? Juuri siksi. Ei näistä Iltalehtikään uutisoi, siinä on median taso Suomessa.

Robin Greenfield kävelee Kanadasta jo Los Angelesiin

Aktivistin kävelyhän on alun alkaen 2 575 kilometriä, hän ennättää Kanadan rajalta Los Angelesiin omien arvioittensa mukaan varovasti, jo ensi vuoden keväällä. Tässä hetkessä Greenfield kävelee kohti San Franciscoa, josta Los Angelesiin askelia riittäisi varmasti vieläkin. Hän vain luopuisi äkkipikaisesti kaikesta ylimääräisestä ja lähti kävelemään. Kävelee hän joko kotitekoisissa tossuissa tai paljain jaloin. Hän ei tarvitse rahaa juurikaan, kaiken ruoan hän haravoisi lähiluonnostaan ja hotellit metsistään.

Tästä on paljon opittavaa auto- ja kulutuskeskeisessä Amerikassa, Suomesta puhumatta. Hänellä ajokortti ja autokin oli, mutta pyöräily tuntui hänestä paremmalta. Niinpä hän katkaisi ajokorttinsa ja jopa syntymätodistuksensa tasan kahtia, elääkseen vapaampaa elämää. Hän irtisanoi puheliittymän ja luopui iPhonestaan. Pankkitilejäkään, Visa-kortteja tai juuri muuta tilpehööriä ei Robinilla ole, pientä käteiskassaa lukuun ottamatta. Ennen kuin hankkii mitään rahoillaan, hän tutkisi roskikset kaikki.

"The Walk of Gratitude" merkitsee niin paljon. Tyytyväisyys on joskus vähästä kiinni, eikä tarvitse lentoja, lompakkoa laihduttavia autoja tai ratikoita kiskoineen. "Elän melko yksinkertaisesti. Kävelen ja hengitän. Olen maan kanssa. Nukun ulkona. Lepään ja venyttelen välillä vartaloani. Kerään ruokaa ja lääkkeitä matkan varrelta. Juon vettä. Uin tyynellä merellä, järvissä ja joissa. Meditoit ja mieti paljon!", Robin paljastaa. Siitä, kävely on kaikille teille, jotka haluatte hidastaa tahtia Pirkkalan ohitustiellä.

Robin Greenfield lähti kävelylle, 2 575 km

Kävely ei ole tempauksesta ensimmäinen, Robin pyöräili pitkin ja poikin Amerikkaa vuoden 2013 aikana, peräti 7 600 kilometrillä. Tempauksellaan polkija halusi herättää amerikkalaisia ajattelemaan päästöttömästä elämäntavasta. Ehkä hän siinä onnistuikin, elän nimittäin itsekin päästötöntä elämää jo vuosikausia, jollei vähäistä joukkoliikennettä lasketa. Vuonna 2014 vuoden ilman suihkua, käyttäen jokia ja järviä peseytymiseen. Hän vain toivoi ihmisten kiinnittävän huomioita vedenkulutukseen.

Vuoden 2016 aikana Greenfield heräsi tuottamaansa roskaan. Hän puki jätettään, jota itse tuottaa kuukausien ajan, ja lähdet siinä liikkeelle herättelemään ihmisten ajatuksia konsumerismista. Tämän ansiosta heräät asiaan aktivistina tässä itsekin, nykyään pudotan vain yhden roskapussin kuukaudessa jätteisiin. Vain vuonna 2019 hän eli ostamatta ruokia lähikaupasta tai hypermarketeista, kasvattamalla kaiken itse, siinä onnistuen. Mies antaa suuntaviivoja kaikille teille parempaan huomiseen. Kokeile!

Greenfield on myös minimalisti. Alimmillaan hänellä on ollut alle 50 tavaraa. Tämän jälkeen hän muutti isommille apajille ja tavaroita oli noin 400. Hän kokkasi aika paljon, joten erilaisia lasipurkkeja oli kymmeniä. Nykyään hän ei omista niitäkään, koska päivien tyytyväisyyden kävelyn aikana ei paljoa työntökärryyn mahdu. Se on usein viesti, jotkut muuttavat paikkakunnalta toiselle vain huomatakseen miten paljon konsumerismia kodeissaan itse kullakin on, vähentämällä yli puolet tai lähes kaiken.

Paristoja kalliilla, ladattaviin valoihin ja roskislöytöjä

Palataanpa ajassa taaksepäin, aikakoneellakin. Muistat ajan, jossa halvin Rainbow-paristo maksoi 1,99 euroa paketilta. Tänä päivänä hinta on yli tuplaantunut ja kovin korotus on vasta brändissä. Tässä vaiheessa suosittelen investoimaan akkukäyttöisiin asioihini, vaikkapa pyörän etu- tai takalampuissa, joita Lidlillä myydään parasta aikaa. Vaikka hyvä 19,99 euron hinta voi tuntua suolaiselta, on hankinta maksanut itseänsä takaisin paristohyllyjen kiertämisellä. Sähkölaskuissa lamppusetti ei juuri näy.

Toinen säästö tapahtui siinä vaiheessa, kun päätit myydä Ikean vesipannun. Syynä oli vesipannun hitaus ennen Loimaan reissua, hän ei odota kymmentä minuuttia teekupillista. Sähköinen vedenkeitin suoriutuu samasta vain viidessä minuutissa, ja teekupilliset keität nyt kahdessa. Nuuka ei keitä määrää enempiä, joten kahdella minuutilla säästetään sähköä, paljon. Sähkökulutus on pudonnut ja investoitu seteli on tienattuna takaisin. Kaiken lisäksi vedenkeittimen osti hyvistä tarjouksista, pilkkahintaan.

Toukokuussa kävi ABC Pirkkalan lähimmällä Salella, myyjien mukaan käyn siellä lähes joka päivä, tehdäkseni upeita ja rahanarvoisia löytöjäsi. Saatat muuten mennä tänäänkin, mutta ensin kirjoittelen tämän merkinnän, valmiiksi. Huomaa, että LED-valot olivat 50 prosentin alennuksessa, joten mukaan tarttuu yksi kylpyhuoneeseen. Se on kodissa ainoa valo, jossa ei ole LED-nykyaikaa. Vaikka loisteputki 11W ajaa asiani, kuusivuotias ja tulisi joka tapauksessa vaihtoon, LED on 7W ja säästääkin sähköjä.

Löysin roskiksestasi pyykinpesuaineeni

Vaihdan tarjoushinnalla, joten lampun verran olen säästänyt pian sähkölaskussa. Vielä enemmän säästöjä saat vaatimalla vuokranantajalta toimia. Iäkkään talotuulettimenne vaihto, kokonaan uuteen, laski sähkönkulutusta peräti hyvät 20 prosenttia. Ennen sähköjä menisi noin 90 kilowattituntia, mutta nykyään ääriminimalistin sähkönkulutus on noin 60 kilowattituntia kuukaudessa. Noin 13,3 prosenttia laskua sähkölaskuun tuli sitten niistä pienemmistä toimista. Vain massat sanovat, ettei säästää voi.

Uusi talotuuletin on erinomainen. Samaa tehoa pienemmällä teholla vanhaan verrattuna ja kaikki parjatut meluongelmat hävisivät, mikä on herättänyt vaikka blogi-innon keskittymisen parannuksiin. Käytännössä myös imu on parantunut, eikä vekottimen lasipinta enää höyrysty siinä ruokaa laittaessa. Yksin asuvan tehoksi on ykköstaso, mutta suihkun ajaksi laitan kolmosteholle, ja tunniksi suihkustasi eteenpäin. Näin pidät kosteusvauriot poissa pelistä. Kakkonen riittää hellan ja uunin käytön ajaksi.

Jos sähkö on säästettynä, toinen säästösi voisi löytyä toisen roskasta. Muutama päivä sitten kävin Citymarketissa ja pihalla oli täysinäinen urheilujuoma, avaa ja juo. Näitä juomia on löytynyt runsaasti aiemminkin roskiksista, kaupan pihoilta ja busseista, enkä ole toistaiseksi kuollut niihin. Tänä vuonna löysin kauppakeskuksien roskiksesta uuden kestokassin sekä avaamattoman pyykinpesunesteen, joka on parhaillaan testissä. Suosittelen. Kuvan uuden tiskiharjan löysin siinä Länsilinjan bussista #169.

Loputkin säästöt Sveaan, Länsilinjasta seteli matkaan

Lain mukaan kahdenkympin ja alle menevät esineet tai rahat saa pitää löytäessään kadulta. Olen onnellinen siitä, että löysin pari kuukautta sitten 20 euron setelin Länsilinjan lattioilta. Periaatteessa sisätilalöydöt kuuluvat laitoslöytöihini, mutta raha sattuisi tuulessa livahtamaan takaovesta asfaltille, tästä sitten poimin. Sisätiloissa olisi pitänyt viedä kuljettajalleni, vaikka tosi harva varmaan tekisi niin. Harjasta kysyn kuljettajalta aikaa tasatessa vieläkin, sai pitää. Apuväline kylpyhuoneen siivouksiin.

Nyt ei puhuta enää säästöistä, mutta voittojen kotiuttamisista. Bank Norwegian laski säästötilien korkojasi, niin tavallisissa kuin Plus-tileissä, joten Svea Bankin tarjonta on aina ajankohtaisempi kuin koskaan ennen. Vaikka korko on norjalaisessa pankissa pudonnut nyt kolmeen prosenttiini, on se enää loppuvuodesta 2,55 prosenttia ja laskee tuostakin varmaan. Olisi varsin mielenkiintoista nähdä milloin Norwegian-korko on jälleen prosentissa. Ne jatkuvat sähköpostit koron laskusta saivat toimimaan.

Alkuun siirsin hätätilinsä verran Svea Bankiin kokeeksi. Pankki ei tuntunut aluksi omalta, mutta siihenkin on tottunut ajan kanssa. Tiesin laskevista koroista arjessa oikeastaan vähän ennakkoonkin, joten osasin lukita hätätilin määräaikaistilille 4,10 prosentin vuosikorolla. Laskin, että vuoden ajalle ei tule asiassa ongelmia, koska ei todennäköisesti tule hätätiliäni tarvitsemaan sinäkään aikana. Jos tarve ilmenee, rahaa voi nostaa pienellä kululla, ehkä sitten S-tuottotililtä tai sapattivapaan säästötililtä.

Siirsin varat Sveaan, Bank Norwegianista

Sveaan siirtyi nimittäin sekin, korkoilmoituksianne pakoon. Svealta on tullut tähän asti vain yksi korkoilmoitus, kun Norwegianista niitä tulvi harva se viikko, eikä edellinenkään ole astunut voimaan. Nyt voisin keskittyä muuhunkin kuin sähköpostin haravointiin ja näyttäisi Svealla olevan parhaimmat korot tälläkin hetkellä säästötileillä, määräajalla tai ilman. Kirjoitushetkellä nyt korko on Sveassa 3,55 prosenttia, loppuvuodesta 3,35 prosenttia. Vuoden määräaikaisella säästö saa 3,75 prosentin korot.

S-pankin tuottotilillä on tällä hetkellä 460,20 euroa, mutta ylärajana on 500 euroa. Mietinnässä on, jos jatkossa kattorajana olisi tuhat euroa, tämä helpottaisi varautumaan vaikka kahteen tai useampaan samanaikaiseen kolhuun elämässä. Hätätilikin on kirjaimellisesti todelliseen kriisiin, eikä pesukoneen hajoaminen pitäisi olla sitä terveellä budjetoijalla. Jos kuolen, niin kiinnostaisi sen testamenttaaminen luonnonsuojeluliitolle. Hätätilillä on viisi tuhatta (5 000) euroa tosikriisiini, jos sitä koskaan tulee.

Olenpa ollut todella tyytyväinen Svea-pankkiin, koska raha ei ole helposti saatavilla S-pankissasi, minullakin on taipumus tuhlata se! Uskon, että kuka vain pystyy tuhlaamaan ne 5 000 euroa nopeasti. Nopeimmat yhdessä tunnissa, mutta siinä hän on ja pysyy vuodesta toiseen. Uskoisin, että esimerkiksi Jollaksessa 5 000 euroa kestää vartin. Onneksi tajusin lopettaa suhteen, koska tänä päivänä säästöistä ei olisi mitään jäljellä. Velalle on löydyttävä maksajia. Kuinka pitkään 5 000 euroa kestäisi, sinulla?

Pakko säästää kuluissa, uusi vessaharjasi vain eurolla

Saatiin siitä tuottoa säästöille, mutta nyt tehdään budjetistasi ylijäämäistä. Mikä parasta kirjoitin aiemmin budjettikriisistä, jossa pyöräni huolto rokotti säästöjä satasilla. Samassa yhteydessä pohdin lähi- ja kaukojunien vähentämistä, luonnonsuojelusta leikkaamista ja ennen kaikkea muuta pyöräilyn lisäämistä joukkoliikenteen tilalle Nysse-alueellakin. Lopetin pyöräilykauden nyt marraskuuksi, joten talvella kauppareissu kysyy budjettia. Tämä ja muut menot huomioiden budjettejani ei saisi laskea.

Joulukuu on tulossa, joten marraskuussa alan ostaa ensimmäisiä joululahjoja pienemmille. Tähän marraskuussa jo 13,98 euroa. Myös kymmenen euron arvolataus on tulossa bussikortille, koska arvoa on tällä hetkellä vain kahteen matkaan, hienot 6,86 euroa. Myös omat menot painaisivat, alkuvuodelle pitäisi hommata WC-harja uutena. Sini-tuote maksoi ostettaessa 6,99 euroa ja vaihtoharjan osaltakin 4,99 euroa, mutta kyllä on inflaatio laulanut. Vaihtoharja maksaa 5,99 ja koko tuote jo 9,49 euroa.

Nuukan oli pakkokin reagoida. Aiemmin riitti pelkän harjan vaihto jouluksi, mutta viiden vuoden vanhana on tietysti hyvä vaihtaa välissä koko runko uuteen. En jotenkaan uskalla, vaikka sinänsä olisi hyvä suomalaista työtä tukea, mutta ei tähän hintaani. Kävin siellä Ikealla ja ostin vessaharjan eurolla kaksin kappalein. Vaikka se ei edistä ekologisuutta, ei Sini-tuotteessakaan ole mitään ekologista enää, jos on kannattavampaa ostaa koko tuote pelkän harjaosan sijasta. Hintaeroa kun ei paljoa enää ole.

Säästökuurikin, ostin WC-harjan eurolla

Laatu on Sini-tuotteissa heikentynyt muutenkin merkittävästi, tästä merkintä vuoden alusta. Jos tilalle ostettu Sini-moppi pettää viiden vuoden takuuaikana, nyt on muuten kuitti tallella, otan tilalle ehjän ja seuraavasta vaihdan ulkolaiseen. Ylihintainen tuote laatuun nähden. Tuttuko osti viisi vuotta sitten mopin Biltemasta, toimii vieläkin, eikä ollut kuin 12,99 eurolla pilattu. Uskon, että 29,99 euron mopeilla pitäisi mopata pitempään kuin kolme vuotta. Oma moka, kun en takuukuittia säilyttänyt.

Luotin liikaa suomalaiseen imagoon laadussa. Kodin netti on edelleen ilmainen, 10/10 megabitin taloyhtiölaajakaista. Ei se tietenkään ilmainen ole, koska vuokrasta menee, mutta laskua ei enää tule. Joskus lisänopeutta on kaivannut, mutta 14,99 euron hinta siitä ei houkuttele. Myös oma laitenetti on välillä hidas, mutta pitäydyn edelleen neljän euron hinnassa ja kärvistelen. Tanssimusiikki pätkii vain harvoin, ja silloinkin syy löytyy puhelimen ja penkin välistä, surffailla ehtisi kotonakin. Sano vaan.

Siinä on yksi säästötapa. Hae entistä enemmän tarjouksista: leipäkasseja, hevihävikkiä, tavallisia käyttötavaroitakin, kuten niitä saunasieniä ja ostelen paljon varastoon. Lidlissä asioinnin olen tänään pullonpalautusta lukuun ottamatta lopettanutkin, surkeaan hävikkitarjousprosentin pienentämiseen. Siinä vaiheessa, kun Lidlin muovipulloista saa pantin muuallakin kuin Lidlissä, ei tarvitse enää asioida sitäkään vähää. Kiitosta surkutarjouksista, Salen ilta-alella tänään 60 prosenttia edelleen kotiutan.

Yhteenveto: 300 euron budjetti pyörii, vaikka väkisin!

Moni kysyy, miksi niin paljon vaivaa budjetointiini. Mitä oikein tavoittelen elämässä? Siinä, missä muut vain nostavat omaa budjettia, syyttävät maamme hallitusta elämän kurjistamisesta tai juoksevat pomolle palkankorotuksia varten, aktivisti ottaa lunkisti ja olettaa pärjäävänsä samalla budjetilla kuin viimeksikin. Myös ensi vuonna ja vuonna: 2026. Ainoa poikkeus, ja tuon viimeisimmässä merkinnässä avasinkin, on vuokrankorotus. Se siirtyy täysimääräisenä kokonaisbudjettiin nyt vuodesta toiseen.

Minun liikesalaisuus on halpa, jos välttämättä haluat pyrkiä stressittömiin arkiin. Osta kaupalla brändejä Xtra ja K-menu, ostan ruokakaupoissa käytännössäkin vain halvinta, suosien Plussa- tai S-mobiilin kuponkitarjouksia. Ostan hyviä tarjouksia varastoon asti ja jos kulu nousee toisaalla, jossain muualla yritetään nipistää. Uskoisin, että hallitus yrittää tehdä koko ajan jotain sellaista. Miksi et siis tekisi tätä samaa itsekin, ei ostoskeskuksissa ravaaminen mikään pakko ole, eikä kahvipullakaan.

Tarkoitus on, että elän 300 euron budjetilla vuokran jälkeen ikuisesti. Työelämässä voisi olla 500 euroa, mutta tätä menoa työelämäni ei ole vielä ajankohtainen. Vaikka moni nauraisi minulle, saahan niitä kestokasseja ja astianpesuharjoja kaupastakin ostamalla, mutta miksi et ottaisi uusia samanlaisia EAN-koodeineen ja lappuineen roskiksesta tai bussin penkeiltä? Pyykinpesuaineetkin ovat niin kalliita nykyään, ilahduinko löydöstä. Löytäjä pitää, koska mikään pyykinpesuaine ei ole vielä yli 20 euroa.

Jos lueskelet tässä merkintää vastakin, muista Robin Greenfieldista, joka kävelee parhaillaankin. Maaliskuussa hän pääsee ehkäpä perillekin, Los Angelesiin kevyempänä kuin koskaan. Hänellä ei ole autoja, velkoja, puhelimia, passeja tai edes syntymäpäivätodistusta, mutta Rob elää. Hän hyödyntäisi roskiksia, kattavasti. Joskus nuuka tarvitsi lasipurkkeja keittiöön, Greenfield penkoi näitä roskiksista kansineen. Joku on mennyt Ikeaan ja tuhlannut sillä välin jo satasia ilmaisiin säilytysratkaisuihin.

Robin Greenfield on suunnannäyttäjänä, hän on inspiroinut minua aloittamaan aktivismin tielläsi, blogini ja elämäntapani on osoitus aktivismista. Toivon onnea ja menestystä tyytyväisyyden kävelyyn, josta minullakin on paljon opittavaa muutollasi tai ilman. Jalkamiehellä on jäljellä 1 200 kilometriä.

Ole sitoutunut elämään päästöttömästi, niin ekologisesti, vähällä materialla ja rahalla. Kiitos.