Aloita henkilökohtaisen matkailulakon syyskuussa 2019, tänään siitä on yli viisi vuotta. Päätä, että onnea matkailuista et hae Saksaani tai Hollantiini, vain tavallisen nykyisestä elämästä. Kyse ei ole edes pankkitilien rahavirrasta, vaan puhtaasta tyytyväisyydestäni näin. Viihdyn erinomaisesti lähistölläkin, eikä fillarilla Sastamalakaan ole kaukana matkailijani arsenaalissa, mutta myös elämää ilman työtäkin itsessään nautintoa. Ei ole nytkään stressiä, jota paeta alkoholiin tai lennoille. Kaikki on aika hyvin.
Vaikka matkailulakko onkin matkailuja kieltävä, ei lakkoilu estä matkailua kotimaassa, ja fillarilla lähdettiin. Huomasin, että omalla menopelillä polkeminen on mielekkäämpää kuin autossa, busseissa, ratikoissa tai junassa istumiseni. Se voittaa helposti taksien odottelun kaupunkien linja-autoasemalle, jotta kerkeää rauhassa varhaisaamun lennolle Vantaalta. Tällä matkalla tein löytöjäkin, opit taas jotain uutta, "Hullu mies Huittisista syö enemmän kuin tienaa!". Se korostaa budjetoinnin järkevyyttä näin, älä syö enemmän kuin tienaat.
Koko 85 kilometrin pyöräilyn aikana Huittisiin oli tarkoitus juhlia viiden vuoden matkailulakkoja. Matkan aikoina arvioin Huittisten kaupungin maaseutumaisuutta ja vehreystasoja Satakunnassa sekä vetovoimaa pyöräilyn näkökulmasta. Jos joskus tästä muutan, vehreyttä on oltava paljon, mutta myös virkistysmetsää kaipailen. Löytyykö sitä täältä? Osaat arvostaa pyöräteitä, mutta riittääkö näitä isoon kaupunkiin verrattuna? Voiko kotini löytyä vaikka sieltä, jos ei Pirkkalan kunta tänäänkään muutu.
Lopuksi testataan korvavahaa poistavaa suihketta. Pirkkalan terveyskeskukseen ei viitsi enää edes soittaakaan, kun ei sieltä kumminkaan korvavahatulpan poistoon mitään apua saa. Katselin hintojakin Terveystalossa, mutta samalla rahalla saisi vaikka viisi kappaletta korvasuihketta. Apteekkari kylkeen, suositteli vahvinta mahdollista ainetta, eikä todellakaan turhaan. Korvat ovat täysin tukossa, vaikusta. Vahatulpan tunnistaa kutinasta tai kivusta korvissa esimerkiksi nappikuulokkeitakin käytettäessä.
Viisi vuotta matkailulakkoa ulkomaille, Huittisiini nyt
Hyvin monelle matkailu ulkomaille on suuri kokemus, minkä voi tehdä yksin. Uskallanpa väittää, matkailulakkoa viisi vuotta takana, että itseään voisi vahvistaa myös matkustamalla yksin Suomessa. Ylipäätään todella moni matkailee ulkomaille paskoja oloja tai elämää pakoon, mutta se on ideana niin huono, koska koti odottaa sieltä joka tapauksessa viikossa tai joskus kahdessa. Näkisin, että kannattaa enemmin poistaa esteet normaalimpaan elämään. Siitä elämästä en tahdo pakoon edes alkoholiin.
Omasta mielestä matkailu ulkomaille on niin yliarvostettua ja kerron miksi. Ihmiset ovat, anteeksi, useimmiten kiistattomia lampaita. Tehdään juuri sitä, mitä muutkin maapallolla tekevät. Juuri kukaan ei halua erottautua joukoista ja jos haluaa, hän ei nyt uskalla. Lampaiden olemassaolo näyttäytyy myös päätöksenteossa, jolloin esimerkiksi Pirkkalan tiivistymistä ei uskalleta vastustaa, mennään enemmin massojen mukana. Toivon, että ainakin tänään istuntosalissa arkijärki voittaa ratikkahoroskoopin.
Mitä matkailu ulkomaille edes on? Paljon ennen matkaa se käy työstä, itse työn tekemisistä alkaen, mutta myös hotellien, lentojen, aktiviteettien, nähtävyyksienne etsiminen, vertailu ja hankinta. Monet unohtavat täysin sen, että edes matka ei ole stressivapaata aikaa. Se vielä, että tuosta pitäisi maksaa, ei kiitos. Vaikka saatan näyttäytyä tylsältä, elämäni ei ole sitä. Otetaan esimerkki, moni lähtee ulkomaille tutustuakseen kaupunkeihin. Nämä loputtomat kävelyt ovat kaikille tuttuja, minullekin Huittisissa.
 |
| Päähänpisto, kiitos fillarille kestävyydestä |
Ehdottomasti, maapallolla matkustamatta jättäminen on suosikki maailmasta. Tuntuu, että aika monelle ihmiselle uljas matkustaminen tuo erilaisuuden esiin, niin ainakin sanovat minulle ja muille. Samaiset ihmiset eivät tosin ole kovin avarakatseisia lähiympäristöään kohtaan, sillä saan edelleenkin outoja katseita autottomuudesta, matkailulakosta, homojen hommista, ääneen puhumisesta itsekseni tai aktivismista. Erilaisuus on olevinaan kivaa, mutta sitä ei saa löytyä mistään. Lähellä lampaitani.
Jos haluat avartaa maailmankatsomusta, aloitat vaikka naapurista tai kaupungista. Joskus tuntuu, ihmiset matkustavat tasan siksi, koska eivät niin muutakaan voi. Ihmiset naureksivat minulle edelleen siitä, että matkustin ulkomailla viimeksi heinäkuussa 2019, Kööpenhaminassa. Parisen kertaa käväisin Virossa, työasioissa. Esimies sanoi, otat kevyt päivä etätyönä, ojennan laivaliput tästä. Uutena vuotena Väinö Paunu Oy:n pikavuorosta katselin ilotulitusta matkalla kotiin, loistava alku matkailulakolle.
Ensimmäinen matka ulkomaille tapahtui 24-vuotiaana, masentunut kotona. Selaat jo Facebookia, ihmettele mistä muilla on niin paljon seteleitä jatkuvaan matkailuun. Ostin lennon, hotellin ja hieman aktiviteettia, en onneksi velkarahalla. Kieltämättä minulla oli hyviäkin hetkiä kohdemaassa Ruotsissa, mutta matkasta jäi vielä tyhjempi olo kuin lähtiessä. Tiesin, että mikään määrä ulkomaanmatkailua ei korjaa kurjuutta. Kurjuus ja elämän yksioikoisuus sai korjata itse varsin omintakeisin menetelmin.
Hullu mies Huittisista syö enemmän kuin tienaa, siksi
Pohjimmiltaan on kyse samasta asiasta kuin energiajuomien jatkuva lipittäminen vain hyvän olon tunteeseen, vaikka ei oikeasti kannattaisi, hyvää eloa ja oloa on saatavilla aina ilmankin. Ennen järeää matkailulakkoasi päätin isosta elämäntaparemontista. Tajusin, että moni matkustaa hyvässä seurassa, mutta alkoholin nauttiminen tässä seurassa tuntui vastenmieliseltä. Toisinaan matkataan yksin, jotta saadaan rauhaa perhe-elämästä ja työkiireistä. Onnekas olet, tajusinko teini-iässä erakon juhlasta.
Pienituloisia, koska makselen itselle vähemmän mitä esimerkiksi Kansaneläkelaitos maksaisi, jos hakeutuisin vaikka työttömäksi. Koen, että vapaudessa eläminen on sen arvoista, ei ole esimiehiä, eikä työvoimatoimisto soittele jatkuvasti turhille työnhakukursseille. Koko matkani tarkoitus oli kartoittaa sisältöä muuttolistoille, voisiko Huittinen olla kotikaupunkini? Se ainakin lämmitti jo, kun Huittisissa ollaan hyvin tarkkaa rahassa. Hullu mies Huittisista syö enemmän kuin tienaa on sananlasku siitä.
Pirkkalan keskustaan avautui juuri nyt buffetravintola. Kauhea tungos, mutta erakkoa ei kiinnosta pätkääkään. Ihmisten puheenaiheet ovat perinteisiä, joko sie kävit kokeilemassa? Jotkut pitävät minua töykeänä ihmisenä, koska osaan sanoa suoraan. Miksi tänään kiinnostaisi joku Pirkkalan ravintola, jos yhtään mikään ei näissä ravintoloissa kiinnosta? Vapaa-aikakeskustakin laajensivat miljoonilla, mutta en ole koskaan käynyt, eikä kannata suotta odottaakaan. Saman sanoisin uimahallista, jos se tulee.
 |
| Hyvä tarjous, tarpeeksi nokkela syy lähteä |
Sanottavana, en ikinä hauku ketään, ilkeyttä en harrasta. Minulla on taito sanoa suoraan, mikä ei tarkoita toisen haukkumista siitä, että he suosivat ravintoloissa käymistä. Se on minulle aivan samaa mihin joku muu rahaa käyttää. Kävin itsekin äskettäin ravintolassa, mutta Huittisissa. Ravintolassasi saatan käydä todennäköisemmin hyvästä tarjouksesta, mutta se on minulle valitettavan usein itseään palkitsemista, vaikka 170 kilometrin pyöräilystä. Syy polkea Huittisiin löytyi lopulta S-mobiilista.
Kerrosaterian hinnalla sain kaupan päälle toisen kerroshampurilaisen. Edun toimipaikka oli ABC Huittinen, joten diilien lunastusreissu oli pitkä, mutta palkitseva. Kaloreitakin tulisi pikkaisen liikaa, mutta perästä odottelee toiset 85 kilometriä ajoa, polkupyörälläsi Keikyän, Kiikan, Häijään, Siuron ja Pitkäniemen kautta vuokrakotiini. Selvisin, parasta ABC Huittisissa on hyvät pyörätelineet, pyöräänsä pystyi vahtimaan ruokailun aikana ihan hyvin. Myös maku parempi kuin Tampereen metropolissa.
Matkailulakko, vähällä rahalla tai materialla pärjääminen on itselle ennen muuta kannanotto ja mahdollisuus. En pohjusta elämääni tutkimuksiin, jollei omia kokemuksia lasketa sellaisiksi, ja elän tällä hetkellä miellyttävintä elämää. Nauranko matkalaukkuja kärrääville, mutta jospa se onnellisuus suodaan sieltä vielä joku päivä heillekin. Silloin ei tarvitse matkalaukkuja enää kärrätä tai Alkon ovea surkastuttaa. Mikä siinä juomisessa tai ulkomaille matkailuissa on niin ihanaa, kerro muillekin?
Arvioin vehreystasoja Huittisissa, pysy kuulolla ja elät
Matkustus on ilmiötä, jossa orjat pakenevat siinä kauheaa elämäänsä ja vakuuttavat itselleen sekä toisilleen, että asiat ovat joskus, hetken ja hyvin. Jos olet keskiluokkaa tai sitä alempaa kastia, sinun on keskityttävä olosuhteitten parantamisiin tässä ja nytkö sen sijaan, että vaihdat lomarahat säästämättä kahteen viikkoon inspiroimattomassa turistiansassa. Monta kertaa kokeiltuani, uutta kierrosta ei enää tule, mutta Huittisiin poljin mielelläni. Alle viidessä tunnissa katselin peräti Satakunnan maisemia.
Pirkkalaan ennätin lähiluonnon, vehreyden ja maalaismaisemien vuoksi, mutta ikävää on näiden maisemien pilaaminen joko osittain tai kokonaan. Jo ennen sisäänajoa kaupunkiin, navigaattori tuotti pettymyksen, silta olikin remontissa: eikä joen yli päässyt. Tästä aiheutui kymmenen kilometrin turha lenkki. Eikä hän lopulta turha ollutkaan, vaikka lanta haisi vieläkin, en itse ainakaan maanviljelystä ole niin vieraantunut. Esimakua saatiin hetki sitten Sastamalan reunalla. Vain lehmiä, mikä nähtävyys!
Jossain sekin tuotetaan, mitä pirkkalalaisena suuhusi pistät. Tuntuu raskaalta, mutta välipalaa ja suolaista urheilujuomaa löytyy vieläkin. Pääsen lopultakin livahtamaan itse kaupunkiini ja yllätynkö. Alle 10 000 asukkaan kaupungista näyttäisi Lidl löytyvän, vaikka kaikki on seudulla laskusuunnassa ja väen ennustetaan lähtevän jatkossakin, ehkä Pirkkalan itsemurhayksiöitäsi kohti. Muistakaa rakentaa niitä, kaikilla on varaa 650 euron vuokraan. Huittisissa 400 euron normaalineliöitä, huijausta vain.
 |
| Huittinen muuttopaikkakuntana, minulle |
Saapumisen ohi järkyttää radiohiljaisuus, kotoa ei juurikaan poistuttu. Tuntui, että Satakunnassa osataan nauttia. Vain meillä kasvuseudulla mennään kuluttamaan rahaa, kun se kerrankin on monelle riittävän helppoa ja tasaisesti hyväksyttyä. Minulle tuli fiilistä osana luontoja siitäkin huolimatta, että ihan kohta kaupungin keskellä. Omakotitalotonteilla näyttäisi olevan hyvin sitä tilaa pihasaunoillekin, mutta edes kerrostaloja ei ollut vieri vieressä. Solja, se jääköön Pirkkalassa viimeiseksi yritykseksi.
Minua lämmitti jokien kirjo, oli Kokemäenjokea, Loimijokea kuin Punkalaitumenjokea. Loimijoen seutuun oli panostettu jopa tuossa Loimaata paljon enemmän, vaikka yksi paikkakunnalla asuva olikin tyytymätön asiasta. "Laittoivat 100 000 euroa Loimijoenpuistoon, jota kukaan ei käytä, jossa kukaan ei penkeillä istu!", eläkeläinen mies sanoi. Odotapa hetki, minulla menee kohtapuolin puolituntia, illaksi saatan lähteä. Pirkkalassa laittavat miljooniasi ratikkaan, eivät sinun hyvinvointiin, pikku summia.
Olin todella tyytyväinen koko Loimijoenpuiston viihtyisyyteen, siellä olisi myös uimarantaa. Koko kaupunki vaikutti eloisalta, ihmisiä oli joka ikäryhmästä, mutta oman Pirkkalan ohitustien melua jäin ehdottomasti kaipaamaan. Sitä ei kuule koskaan liikaa. Pysykääpä poissa, jäät rauhaa kaipaamaan. Nyt antaisin kehitettävää: jossain päin keskustoja vehreyttä olisi toivonut lisää, mutta myös autotiet olivat varsin mutkittelevia. Kaavoitusta voisi siltä osin parantaa. Peltojen määrästä suurin kiitos, ilahduin.
Vahatulppa vaivasi, ei vaivaa enää. Kuulo teki paluuni
Paras aika on lähtöaika, tietty. Pyörätie oli olemassa, miltei Keikyälle asti. Täällä kasvuseudulla ei saada pyörätietä edes Nurmen kylään asti Pirkkalankylästä, mikä lisäisi esimerkiksi heti koululaisten turvallisuutta. Nuorten olot eivät muutenkaan näytä päättäjiä kiinnostavan, moni heistä voi huonosti, isossa Pirkkalan koulukampuksessa kiusataan ja vapaa-ajalla kiusattu purkaa vihaansa tavallisiinkin ihmisiin tavalla tai toisella. Ei ole kuin hetket, pari nuorta potkaisi Tier-skootterin suoraan eteeni.
Onneksi ehti jarruttaa. Kerron, ettei näin saa tehdä, tajusivat sentään pahoitella. Tiedustelin syytä moiselle käytökselle, vastauksen sai nopeasti. "Pirkkalan koulukampuksella kiusataan! Ei jaksa enää, pakko purkaa vihaa johonkin, muita en nähnyt ja potkaisinpa vaan.", nuori sanoi. Nostakaa viattoman sähköpotkulaudan ylös, ettei jää pimetessä muiden jalkoihin ja jatketaan sitä matkaa. Onnea on sekin, että nykyään kuulen hyvin. Ennen tuntui, että kuulo olisi mennyt, mutta oli vahatulpasta kysymys.
Pirkkalan päättäjillä olisi oikeita töitä, mutta kuudelta päättävät tuleeko ratikka Suupalle vai jääkö sinne Partolaan. Vahatulpan ollessa enää muistoja vain negatiivista mielipidettä ratikkoihini liittyen ei ole vaikeaa kuulla. Ahkerimmat povaavat väistämättä kuntaliitosta tai ainakin kotikunnan verotuksien kiristämistä, toisinaan yritetään välttää peräti kotikunnan slummiutumiseni tai ruuhkaisten koulujen ja terveyskeskusten lisäruuhkautumisen. Eivät ainakaan kaikki tänne tulijat maksukykyisiä olleet!
 |
| Vahatulppa, se iskisi Loimaalla, kunnossa |
Onneksi apteekeissa on vielä tilaa. Tulen epämiellyttävän vaivan kanssa, kerroin apteekkarillekin suoraan, soitin asiasta nyt terveyskeskukseen korvahuuhtelua varten. Vastaus ei yllättänyt, itse pitäisi korvia huuhdella, ei ole siellä mitään vapaata aikaa. Kysyin samalla onko suuhygienistille aikaa, niin ei kuulemma vieläkään ole. Kysynkin pormestari Jarvalta, pitäisikö kalastaa miten monta uutta asukasta vielä, että panisit ne hommat maaliin. Istut vaikka Pirhaan myös, jos ei pelkkä pormestaruus riitä.
Apteekkari sanoi, että korvahuuhtelu Terveystalolla maksaa helposti yli 100 euroa, mutta nyt olisi halvempi ratkaisu. Nuukan mieleen, lopulta voittoa kohti. Pitää muistaa, että 17,90 euron korvasuihke on halvempi kuin yksikään asiakasmaksu terveyskeskukseen. Oikea korva oli tällöin niin tukossa, että menetelmää piti toistaa kolme päivää putkeen, mutta vasen korva aukeaa nopeammin. Tämän jälkeen yksi annos molempiin korviin kerran viikossa, eikä uutta ole syntynyt kuulokkeitakin käytettäessä.
Tämä ei ole sponsoroitu juttu, tuote toimii oikeasti. Ajattelin jakaa tämän kokemuksen, koska joku säästää yli sata euroa voisi käymättä Terveystalon korvahuuhtelussa. Pirkkalaan neuvo on oikein hyvä, koska meillä ei terveyskeskukseen niin vain pääse vaikka haluaisi. Porvareille sekään ongelma, kun on rahaa, mammonaa ja yksityisiä terveysjättejä. Soitetaan biisi. Act of Ragelta, Like My Shit (Radio Edit). Tuntuu, että kuulo tekisi paluun. Ihan lottovoitto. Kuplii, suhisee, sihisee ja bassolinja taas kuuluu!
Yhteenveto: matkailulakkosi jatkui, Loimaa hetimiten
Tuntuu ihan uskomattomalta, kun ei enää edes halua ulkomaille. En vielä ymmärrä mitä ihanaa on matkalaukkujen kärräämisessä ja matkamuistojen laittamisessa vain jääkaapin ovelle. Naura vapaasti, mutta en ole omistanut matkalaukkua vielä ensimmäistäkään kertaa. Nykytiedon valossa aina voi olla mahdollista, etten ikinä tule omistamaankaan, niin kuin autoa tai ajokorttia. Iloitsen suunnattomasti pienistä asioista ja kuulo on yksi niistä. Maata esittelevä pyöräily, jos kuudelta petytään päätöksiin.
Olen jutellut muuttoasioista nyt sukulaisten kanssa. Vaikka ketään ei haluaisi jättää, sen todistaa muutto myös vain noin sadan kilometrin päähän. Suurin osa tutuistani ei vuokraa asuntojaan, asuvat omakotitaloissa. Siinä on pientä laumantunnetta mukana, mutta minulle muutto on oikeasti helppoa. Isä ei ymmärrä minua, miten tärkeää on lähiluonto, joka Pirkkalassakin kuihtunee. Äiti ajattelee, että muuttotappiopaikkakunnalla sekoaisi, vaikka sekoan todennäköisemmin Pirkkalaan kaupunkina.
Jos et viihdy 20 000 asukkaan kunnassa, niin miten viihtyisit 50 000 asukkaan Pirkkalassa? Mene rentoutumaan Loimaalle taas, koska sain tuttavalta ilmaisen Smartum-setelin viidelle eurolle. Nämä tykkäävät kovasti Tampereen ruuhkaisista halleista, mutta erakko ei mene busseillani edes Ylöjärven uimahalliin liian ruuhkaisena. Ihmiset ovat löytäneet sinnekin. Ajaisi edes Länsilinjat, mutta Vekkaan piti korvata. Päättäjät ihmettelivät, mutta jos tunnissa Loimaalla, miksi käyttäisit sitä Kangasalle?
Ei voi käsittää mihin perustui Pirkkalan politiikka. Tuntuu, että lukevat jotain horoskooppia siellä, kaivelevat jotain epämääräisiä ja liian hyviä ratikkaskenaarioita, pari-kolme vuotta tappiolla ja sitten kuulemma ratikka on kultakaivos kunnalle. Asiantuntijoina käytetään Nyssen joukkoliikennejohtajaa ja sieltähän se paras tieto tuleekin ratikan ylivertaisuudestasi kotikuntaan. En ole äänestänyt pitkään, enkä tule äänestämäänkään. Äänestäisin sitten joskus, kun on äänestämisen eli muuton aikakausi.
Kommentit