Käyttötilillä on vain 20,54 euroa, virrasta on tasan 503,56 ja Kelan työttömyystuen käsittelyajat ovat kolme viikkoa. Stressi nousee huippulukemiisi, mutta lasketaanpa paineita suursiivouksena japanilaisittain. Nyt on yksi tapa: Oosouji toimii lompakosta tästä, verkkopankissa, kotona kuin elämässä yleisesti. Osallistun samalla blogihaasteeseen ja voin näyttää, miltä Pirkkalassa näyttää kodin ikkunalta ulos: puita ja metsiä? Mikään ei ole kivaa, koska jokainen asia pitää poistaa kaapista hetkellisesti, mutta tuolla puut jakavat voimaa.
Joo, kuinka todellista se onkaan? Sohva, sohvapöytä ja ruokapöytä täyttyvät: tavaroita tai sitten sopivia kulutushyödykkeitä. Tuvassa pitäisi kuitenkin ottaa vain 94 tavaraa. Päästään kaivamaan lisää: avaamattomia pastoja, vihreää teetä pakettikaupalla, riisiä, ja jääkaapissasi löytyy sitten lisää. Kaikki tyhjenee pian, jotta 大掃除 eli Oosouji voi alkaa. Nyt et saa mitään kevyttä siivoamista, tähän menee koko päivä! Kannattaa ottaa vapaapäivää töiltä, ja sopivaa aikaa vaikka ensi joulun ja uuden vuoden välissä… Ei hassu saunapäiväni, mutta työläiset.
Japanista siivoustani kutsutaan nimellä, joka tarkoittaa "siivoamista läpikotaisin". Oosouji on tärkeää, jotta uusi vuosi voidaan toivottaa tervetulleeksi puhtaaseen kotiini. Japanilaiset näkevät vanhojen romujesi ja asenteiden raahaamisen uuteen vuoteen pahaenteisenä. Siitä jokaisessa huoneessa voidaan käyttää kolmen kierrokseni tapaa: ensin roskat ja harhailevat tavarat, sitten pinnoista lattiaan. Mikrokuitu on asiaa? Se irrottaa ja siirtää likaa vähemmän eteenpäin: laita Al Storm – Sun Will Be Shining (Original Mix) soimaan, ja moppisi heiluu.
Istuin 11-vuotiaalle jakkaralle urakan päätteeksi, mutta ne metallijalat vääntyvät. Kaaduin heti ja löin pääni. Se on karu muisto siitä, että moni asia tässä kodissa on tullut aiemminkin tiensä päähän, aivan kuten ihminen. Saat lukea, kuinka luovuin kahdessa tavarassa: ne asiat eivät menneet kiertoon, vaan totta puhuen poistuivat romuna… Nauti lopuksi Lidlistä näitä Colossus-energiajuomia, jotka sammuttavat janon. Vedestä suu tuntuu vain kuivalta. Täällä on aika mennä työttömien terveystarkastukseen. Onko siellä diabetesta tai masennusta?
Varjostavia puita, 60 tavaraa
Tunnetko kaupungilla oikeuksiani? 3-30-300-periaatteen mukaan jokaisen pitäisi nähdä vähintään kolme isoa puuta kasarmin ikkunoista, asuinalueesi latvuspeittävyyden tulisi olla vähintään 30 prosenttia ja ovelta saat kävellä lähimmälle viheralueell
Tutkimusteni perusteella muutamakin kookas puu tukee mielenterveyttä tehokkaammin kuin suuri määrä pieniä puita. Parhaat vaikutukset syntyvät kai silloin, kun rungot ovat niin lähellä kotia, että niiden lehdet ja niissä elävät eläimet erottuisivat hyvin… Puut vahvistavat yhteyttä luontoon, lievittävät stressiä, ja harakat parantavat mielialaasi. Ikkunasta avautuva vehreys on erityisen arvokasta ihmisille, jotka viettävät laatuaikaa kotona. Jo pelkkä puiden katselu voi rytmittää työpäivää bloggaajana ja tukea luovaa ajattelua, Jude-harakka tästä.
Kiitos maisemista, Pirkkala. Annoin kanta-asiakkaalle kotipihallani nimen – edes jossakin toimii! Ei kuitenkaan riitä. Muutama vuosi sitten yritin saada vanhempiini paljon järkeä. He aikoivat rakentaa sen terassin takapihalleen, mutta kaatoivat kuitenkin muutaman tuuhean puun maisemasta. Yritin estää ja puhuin varjostuksessa sekä viileydessä, mutta perusteluni eivät auttaneet, kun pelkosi oli puiden kaatuminen päälle. Terassi valmistui ajoissa, ja täällä he valittavat joka kesä, ettei pysty istumaan kuumuuden takii. Kannattaako puita kaataa?
Ha, puiden varjo olisi viilentänyt kesäisiä terasseja, omakotitaloja sekä pitänyt miehetkin viileänä. Latvuspeittävyyttä on tutkittu muun muassa Helsingissä. Useasti on havaittu, että se eräs on vähentynyt vuosiesi myötä. "Vaikka keskimääräinen latvuspeittävyys Helsingissä on lähes 30 prosenttia, joillakin alueilla se jää reilusti alle kymmenen prosentin!" professori sanoi aikoinaan. Samaan aikaasi näen poikkeuksellisia viherkäytäviä Pirkkalassa ja innostun tyhjentämään makuuhuoneen kaapin kaikesta tavarasta. Ei kun hinkkaamaan, pölyt pois?
Sänky ja nojatuoli täyttyivät tosi nopeasti tavaroissa. Pitää muistaa pyyhkäistä katto sekä valaisin, jotta pöly tipahtaa vain kerran siis! Otan samalla myös verhoja pois, mutta lihakset huutavat kivussa, kun joudun nostamaan molemmat kädet ylös pitkäksi aikaa. Tavaramäärä ei yllätä, mutta se tuntuu silti paljosta. Mitä omistat ja miksi? Se on kohta suursiivouksessa, mutta missään poistettavaa ei enää ollut. Laskin ja inventoit tavarat samalla kertaa – määrä täsmää. Makuuhuoneessa on 60 tavaraa, mutta kun sängyssä näkee sitä puuta, se riittää!
Kaappien ollessa puhtaita, järjestele tavarat takaisin hyllylle vähän eri tavalla kuin ennen. Tähän on jopa syy, mikä helpottaa tästä omaa elämää, jolloin ei tarvitsisi aukaista koko ajan kaikkia kaappeja. Sen jälkeen otan kiinni Spotify Premiumissa ja viritän jotain menevämpää musiikkia. Onko lattia pesty? Ei, seinä ensin kuivalla mikrokuituliinalla. Tässä ovet, patterit, jalkalistat ja lattia. Minun huone on puhtaampi kuin koskaan, mutta ennen sitä puhdistaisit perusteellisesti vessan ja kylpyhuoneen. Järkevää, koska se oli taas viimeisin oleskelutila?
Oosouji ja 94 tavaraa tuvalta
Makuuhuoneesta isoin kaappi uhkaa tyhjentyä tästä, mutta sen sisältö sopii polkupyörän poistumisen myötä pienempään kaappiini. Katse ei enää harhaile metrin pituisesta hyllystä – sitä sopivaa vaatetta on aiempaa helpompi löytää myös unisena. Napsit paremman kuvan näyttääksesi todellisen tavaramäärän makuuhuoneen sängystä, joka onkin 120 senttimetriä leveä. Siirrytään sitten tupaasi, jossa keittiön perusta asuu ja jossa olohuoneen nurkka olisi vastassa. Jälleen kerran jokainen tavara saa kaivaa esiin. Tasan 94 tavaraa, ihan oikein on.
Vaikka ostettua kapitalismia ei pitäisi olla paljon, mun sohva ja sohvapöytä täyttyvät siitä äärimmilleen. Olipa tunne, että mistä kaikkialta tätäkin on haalittu? Ikean pihdit keittiööni, joita en ole käyttänyt koskaan, saavat lähteä. Vain alle vuoden ja euron lasta oli aina huono, siitä tuli jo hilsettä. Roskiin ja parempia ostoskoriin. Taulu pois nojaamasta seinään, kaakeli on parempi. Tavaroita olikin 96, mutta nämä poistot vähensivät sitä. Kuule, tässä arki vasta alkaa: pölyjesi jynssääminen, ehkä treeniä. Sitten sai alkaa siirtää näitä tavaroita takaisin.
Käy samoin kuin makuuhuoneessa juuri: yksi pisimmän hyllyn kaappi tyhjenee äkkiä. Saa järjestettyä tavarasi niin, etteivät ne tarvitse tällaista nelihyllyistä kaappia… Eräs tyhjyys on omasta mielestäni mainos, koska hän yrittää markkinoida suorasti tai epäsuorasti asioitten hankkimista omalla tyhjentävyydellään. En varmasti tee niin, koska tyhjyys on tässä talossa muuttunut taiteekseni, tietyksi maailman rauhaksi. Tämän jälkeen perinteiset: ylhäältä alas ja takaa eteen. Lopuksi imuroidaan ja ehkä mopataan. Miksi keittiöstä piti tehdä niin iso?
Voi olla, että verhot ovatkin hetken pesukoneesta. Tämä on valmis, pian on aulan siivous. Ikivanha matto ulos tuulettumaan, lattian imurointi ja moppaus, mutta vasta kun katto, nyt ovet, seinät ja jalkalistat on käsitelty. Olen sellainen siivousintoilija, että muistat pyyhkäistä jopa puisen naulakon pinnat pölyistä. Jos tällaista siivousta tehdään Japanissa, miksei täällä Suomessa? Minun esimerkki: syksyssä on pomoilla tekemistä, kun pitäisi sieltä palkattomia vapaapäiviä jakaa. Kyllähän tässä työtä löytyy kotonakin! Se vaan unohtuu niin monelta…
Ihmiset sanoivat, että monilla töillä pääsen eteenpäin köyhyydessä, mutta entä jos elämä itsessään käy työstä? Sinkkuina on pakko pestä astiat, pyykätä, tehdä joskus ruokaa, hoitaa taloudelliset asiat kuntoon, liikkua, nähdä taas sukulaisiakin välistä, rentoutua ja hakea sitä maksuaikaa laskuille. Normaaleja juoksevia asioita on niin paljon, että elämä kävi raskaaksi! Siinä suursiivouksessa pitää vielä sulattaa jääkaappipakastinta, hoitaa tämän pesu kunnolla muistaen toimenpiteet sen alla ja takana. En rupea maksamaan siitä kenellekään toiselle.
Hellan ja pyykinpesukoneen kanssa oli yksi juttu: nekin piti siirtää täydellisen siivouksesi ajaksi. Olisin vain halunnut siivota perusteellisesti tiistaina, jotta pääsisi heti puhdistumaan lenkkisaunaani, mutta joulupukki laittoi vastaan. Töitä tekeville tiistai olisi ainoa päivä, joka sopisi kaikille. Ei tässä hetkessä ruvennut työtön pistämään vastaan, suursiivous siirtyi taas keskiviikolta: työtä tekevänä vuodella eteenpäin. Kyllä se koittaa, tule ikkunasi luo – muista siinä se tärkein. Näkyykö vähintään kolme puuta? Kaupunki voi olla kiinnostunut asiassa.
Al Storm ja harakkafilosofiaa
Haluatko tietää, miten siivoukseni flow vie mukanaan? Laita soimaan Al Stormin kappale "Sun Will Be Shining (Original Mix)". Japanilaisessa siivousfilosofiana on tärkeintä paikantaa rytmi, jossa työ etenee vastustuksetta. Kappaleeni nopea ja tasainen biitti Happy Hardcore / Powerstomp -tyyliisi auttaa sinua ylläpitämään jatkuvaa liikettä. Hän estää pysähtymästä pohtimaan liikaa yksittäisiä hyllysi tavaroita, mikä on siivoamiseen yksi este? Saa energisen temmon ja optimistisen sanomasi, jotka yhdessä tukevat hei siivoamisen henkisiä puolia.
Kappaleeni tempo (BPM) on niin korkea, että keho hakeutuu automaattisesti liikkeeseen. Se on kuin suihkumoottorini, joka kytkeytyy päälle: kun biitti alkaa, imurihan on jo kädessä ja lakanat revittynä irti ennen ensimmäistä kertosäettä! Et enää siivoa milloinkaan pakosta, vaan lennät läpi huoneiden tanssimusiikin nostattamana. Biisin intensiteetti täyttää tilansa niin, ettei ahdistaville ajatuksille tai pyörremyrskylle jää tilaa. Älä ajaudu menneeseen, viisu antaa voimaa jynssäämiseen? Lopuksi jäljelle jää vain puhdas suoritus ja kirkastuva koti…
Taideteoksessa nimi ja kertosäe "Sun will be shining" viittaisivat uuteen alkuun ja valoon. Suursiivouksessa ei ole kyse vain lian poistamisestani, vaan tilan ja mielen puhdistamisesta uutta vuotta tai uutta vaihetta varten. Laulussa valoisin tunnelma tukee tästä energeettistä puhdistusta. Anhedoniaan liittyi sun vaikeus aloittaa asioita. Al Stormin tyylinen energinen ote pakottaa aivot tuottamaan dopamiinia, mikä tekee työstä, kuten lakanoiden vaihdoissa, rätin kääntelystä tai vaikka roskien viennistä, palkitsevampaa. Miksi et tekisi sitä tänään?
Siivous on oikeasti tosi paljon mielenkiintoisempaa kuin ne tavalliset siivousblogit, joissa puhutaan vain tylsistä räteistä ja ehkä pesuaineista. Anteeksi, oli pakko avata suosikkibiisiä, ja nyt siirryn harakoitten filosofiaasi. Lintu ei häpeä pesänsä rumuutta – se vain tietää, että se riittää. Sama asenne toimii siivouksessa: älä ajattele "miksi tasan kaikki on näin sekaisin", vaan ajattele sen sijaan "mitä täältä löytyy ja mihin tämän voin laittaa"? Uteliaisuus on ehkä vähän kevyempi tunne kuin teidän maankuulu velvollisuus aloittaa jossakin siivouksessa!
Harakka nappaisi mukaansa vain kiiltäviä, merkityksellisiä asioita. Suursiivouksessa tämä tarkoittaa keskittymistä omiin tavaroihini, joilla on jonkinlaista arvoa, käyttöä tai iloa. Anna kaiken muun mennä ilman syyllisyyttäsi. Tämä vapauttaa valtavasti energiaa, koska et yritä pelastaa kaikkea paljon vain siksi, että voit. Pica Pica ei jää jahkailemaan. Siivouksessa tämä tarkoittaa kymmenen sekunnin sääntöä: jos ei heti keksi käyttöä, se voi lähteä. Älä huomioi liikaa menneitä tai tulevia tarpeita. Nopeus pitää virkeänä ja säästää kai energiaa pesään.
Variksiin kuuluvalla pesä on selkeä: muutama tärkein esine, ei varastoa. Suursiivouksesta pitäisikin jättää näkyviin vain ne tavarat, joita käytän päivittäin. Luo laskeutumisalustoja eli tyhjiä pintoja, jotka rauhoittavat tilaa. Näin kaikesta tulee kevyempi ja mieli seuraa perässä. Pidä taukoja ja tarkkaile maisemia. Kato, ystäväni Jude Harakka lensi oksalle tarkkailemaan. Siivouksessa se tarkoittaa lyhyitä, rytmitettyjä pätkiä, välillä pysähtyen katsomaan, miltä se tila näyttää. Asunto on kyllä vuokrattu, mutta sentään elämä täällä on minun luomustani.
Mummo, vesi ei janoisia vie?
Kun vielä Al Stormin hitti on piiskannut kehon liikkeelle ja Jude-harakka on näyttäytynyt oksalla, saapuu sen tietoisku, jolloin pelkkä henkinen voima ei enää riitäkään. On aika avata Lidlin energiajuoma! Harakka ei päivystä hörppyjä, vaikka drinkki on janoni siisti poistaja ja viimeinen sinetti tälle uralle. Kylmä tölkki kämmentäni vastaan tuntui palkinnosta jo ennen ensimmäistä huikkaa. Colossus viittaa antiikin Kreikan valtaviin patsaisiin ja tarkoittaa siitä 0,5 litran isoa kokoa. Eksoottinen guava tarjoaa ikimuistoisen hetkesi ja muiston janosta!
Et jaksa enää, olen limsaholisti. Suu on aamusta iltaani kuiva. Juon, juon, juon ja juon sitä vettä, ja sitten käyn jatkuvasti vessassa. Öisin aloin herätä tosi monta kertaa tyhjentämään. Siitä blogia kirjoittaessa suussa on palavin jano. Mikään määrä vettä ei sammuta sitä janoa, mutta kun otan huikan Kong Strongin salaperäisiä energiajuomia, jano häviää sekunneissa! Keskiviikkona lääkärille, ja yksi kertoo, onko diabetes sitä Pirkkalan terveyskeskuksessa. En jaksa ravata koko ajan vessassa, juoda litroittain vettä tai malttaa vielä hetken seuraavaa?
Blogista tuttu rollaattorimummo istui viime vuonna Ratinan kauppakeskuksessa ja puhui samoista asioissa. "Eipä tähän mikään hanavesi auta, poika, sehän on kuin seulaan kantaisi! Juokse vain tyhjentämään, ja suu on kuin santapaperia heti seuraavasta nurkassa", mummo täydentää. Hetken kuluttua hän jatkaa penkistä: "Mitähän he lisäävät Lidlin energiajuomiin, kun jano sammuu heti?" Jaa, kofeiinia nyt ainakin on, onkohan sinulla diabetes tästä? "Otan verikokeet, lääkäri kyllä tutkii!" Viikon päästä mummo palaa ja kertoo enää, ei diabetesta.
Nyt kun koti on kirkastunut ja Jude-harakka tarkkailee meitä edelleen oksattaan, istahda alas ja anna Colossuksen hoitaa loput… Se trooppinen tuoksu on ainoa vieras tästä muuten tyhjästä huoneesta erakko jakkaralla. Etsikää kolmella näkyvintä, ja mietinkö keskiviikkoa – jos Ratinan mummo selvisi diabeteksesta säikähdyksellä, ehkä tämä tilanteeni on vain juttu siitä, että minunkaan ei pitäisi stressata tätä liikaa? Voi olla, että jatkuva jano johtuu tänään jostain muusta, kuten liiallisesta suolani saannista jo ruoan mukana tai miksi ei lisättynä?
Viime vuonna meni yli 300 euroa energiajuomiini pelkästään S-ryhmään. Joku taitaa olla limsaholisti. Siivooja nauroi, kun näki sekä minut että rollaattorimummon ottamasta kurjaa huikkaa kerta toistensa jälkeen Lidlisi edestä. Kun ei vaan kertakaikkiaan sammu jano vettä juomalla, mutta yksi huikka Wild Poweria vie sen kauas. "Kun olet siivonnut ja se kurkku on kuin Saharan hiekkaa, ei siihen välivesi auta. Tarvitaan Colossus, jotta janosi ymmärtää olla poissa, vaikka lääkäri sen minulta kielsi. Edes jokin toimii ja vie janon", mummo korostaa.
Paluumatkalla karkaan Länsilinjaan ja lähden pois. Kotona vastassa on 11-vuotias jakkara, jonka mielestä parhaat päivät ovat luetut. Siirrän sen hetkeksi aulasta muualle, koska päällä istuessa se piti sitä kamalaa meteliä. Katsot, että vaatteitten purku ei enää onnistu miltään, mutta jos testaat vielä. Yksi istuminen lisää aiheutti kaatumiseni, pään lyömisen karmiini ja äkkilähdön ambulanssilla. Tästä on tullut se aika vuodesta, kun voin sanoa luopuneeni vielä yhdestä tavarasta ja sitä ääriminimalistilla löytyi 180 kappaletta siitä, sellainen äkkilähtö?
Elätti terveystarkastuksessa
Joskus on pakko saada selville, onko minulla sokeritauti, kun makeanhimo on niin kovaa? Teistä tuntuu siltä, että saan aitoa apua vain suklaasta – kaikki muu tuntuu yhdentekevältä. Tilanne on katastrofaalinen, koska hupirahaa katoaa vuodessa 400–600 eurolla pahuuteen. Voi toki kysyä lukijalta, itseltään, miksei vaikka lääkäriltä: onko sokeritauti jostain kaukana? Alan hommiini nyt, jotta tähän saadaan muutos. Myös aliravitsemus on todennäköinen asia jaksamisen ja lihaskunnon kannalta; muita lakkoja myöhemmin. Kirjoitan joskus lisääkin!
Monet ovat sitä mieltä, että siivous helpottaa tuomaan rauhaa. Erityisen tehokas tapa on siivota viikonloppuina, jolloin lähes kaikkialla ollaan valmiita ottamaan uusin viikko vastaan kirjaimellisesti puhtaalta pöydältä. Siivouksessa tulokseni näkyvät välittömästi; hyvin harva palkallinen työtehtävä tai askare saa sitä samanlaista tunnetta aikaan. Koti on puhdas. Siitä tuntee, että elämä on kontrollissa, eikä isännöitsijää tule toimittamaan varoitusta tai isäntä häätöä omasta kodistasi. En loistakaan energiassa, mutta kriittiset asiat hoidan kuntoon.
Miten sitä voi selvitä? Mielessäsi kummittelee jo tuleva terveystarkastus 14. tammikuuta. Onko siellä vastassa se perinteinen valkotakkinen lääkäri, joka katsoo monia lasien takaa ja tuomitsee kaikin keinoin jokaisen suklaapatukan tai liikkeen, jonka tekisin… En koe olevani parhaassa työkunnossa: selkä oireilee ja, muutaman asian mainitaksesi, sokellan ja änkytän hyvinkin paljon. Aika moni on kysynyt, olenko narkkari tai alkoholisti; melko usein sellaiset ihmiset änkyttävät ja sokeltavat. Oletko sellaisia jo lapsesta, joskus kävin puheterapiassa.
Jos edessä on joku vaikea ja ajattelua vaativa asia töissä, roskiskaapin jynssääminen alkaa kiinnostaa kummasti tai miksei vaikka pölyjen pyyhkiminen. Itsellä kun ei esimerkiksi näitä taitoja juurikaan ole, mutta siivoustyö vaatisi käytäntönä ajokortin ja opintoni. Millä rahalla köyhä sellaisia saa? Suursiivous ei ole tasan pölyjeni pyyhkimistä; se on taistelu pysähdystä vastaan. Kun yksi Al Stormin "Sun Will Be Shining" pamahtaa tänään soimaan, mikään ei ala vitkastellen – se alkaa suorastaan lentäen. On tosi kysyä: mistä kaikkialta aloitan tänään?
Kommentit
Kuten asian voi kiteyttää "Lintu ei häpeä pesänsä rumuutta – se vain tietää, että se riittää." niin olen lopettanut asiasta stressaamisen, jo 15 vuotta sitten. Jos vierailijoita ei siellä käy, eikä vuokranantajakaan, niin eipä siivouksesta tarvitse suurempaa päänsärkyä ottaa. Annat olla miten on, niin toimin itse ja niin on toiminut esim. tubettaja Viheraho vuosikymmenet. Viheraho keskittyy itse asioihin, ei itsensä, asuntonsa ja muiden tilojensa alituiseen hinkkaamiseen.
Ei kannata antaa yliotetta sille ajatukselle, mitä muut ajattelevat. Jokainen ajattelee mitä ajattelee. Minä toimin näin, ja jos siitä ei ole haittaa kellekään muulle, niin that's it.
Silloin kun vielä kävin töissä, hinkkasin itseäni ja asuntoani säännöllisesti, käytännössä tämä oli ajoitettava juurikin ajallisten resurssien ja jaksamisen takia viikonlopulle (töihin paloi matkoineen aikaa 45 h viikossa, aamulla klo 7 ylös, illalla klo 17 kotona). Se söi huomattavan paljon resursseja - niin henkisiä kuin fyysisiä - kaikelta muulta järkevältä. Joka viikko lauantaisin kaupassa käynti (kerta per viikko, kaksi raskasta säkkiä, kävelyä kaupasta 3 km) ja joka toinen lauantai kaupassa käynti + asunnon perushinkkaus. Sunnuntaisin itsensä hinkkausta (huolellinen peseytyminen suihkussa, parran ajo, hampaiden pesu+välien tikutus ym). Perusteellisempi siivous eli kaappien "yläpölyjen" pyyhintä ym. kaksi kertaa vuodessa, yleensä kesäloman alussa ja joululomalla. Vessa hinkattiin muutamat kerrat vuodessa, jos muuten tarmoa, energiaa ja aikaa viikkosiivoukselta jäi.
Nykyisin en tee näistä enää mitään. Elän itsekseni (pääomatuloilla) omistusasunnossani, täällä ei käy muita, kaupassa kerta per viikko + muita asiointeja. Ohjelmointi ja yhteiskunnalliset asiat on se, mihin resurssini nykyisin poltan. Ei kiinnosta hevon paskaakaan se, mitä joku tai jotkut minusta, epäsiistinä ja mahdollisesti haisevana "puliukkona" ajattelevat ;-) Pesuissa kulahtanut talvitakkikin on vuodelta 2013 ja punteista rispaantuneet farkut vuodelta 2017 ;-D
Mitä tuohon makeanhimoon tulee, diabetes voi olla yksi syy, mutta niin myös suolistoloiset. Niitähän ei virallisesti Suomen lääkärikunnan mukaan ihmisillä ole, vaikka asenne onkin varovasti sanoen muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana parempaan päin.
"Monet ovat sitä mieltä, että siivous helpottaa tuomaan rauhaa. Erityisen tehokas tapa on siivota viikonloppuina, jolloin lähes kaikkialla ollaan valmiita ottamaan uusin viikko vastaan kirjaimellisesti puhtaalta pöydältä."
Minulle taas tämä "siivottomuus" tuo rauhaa ja "jatkuvuutta", ajatuksille. Se kun on pölyistä pinnoilla, lattialla villakoiria, keittiö ja WC siivoamatta - aivan kuten Viheraholla ollut vuosikymmenet. Ei stressiä, sen kun annat olla (vain pahimmat, itseä etovat paskat siivoten).
Toki alussa en tätä tiedostanut, se syntyi ajan kanssa.
Minulla se oli kuudelta ylös töihin (aamutoimet ja seitsemältä ovesta pysäkille), iltakuudeksi kotiin.
Se on mielestäni yksi syy, miksi ihmiset eivät jaksa tehdä mitään. Jos elät omistusasunnossa, on oma etusi, ettei tarvitse siivota koko ajan. Olen muuten lukenut netistäkin, että kun hoitaa pahimmat pois – minuutti siellä ja toinen täällä – koti pysyy siistimpänä automaattisesti.
Minulla on pakkomielle siivoamiseen, sillä se antaa tyytyväisyyden tunnetta ja on enää ainoita asioita, joista nautin edes vähän. Kun koti on puhdas, elämä tuntuu olevan hallinnassa. Tässä taloustilanteessa voisi toki myös vähentää siivouskertoja, esimerkiksi kerrasta viikossa yhteen kertaan kahdessa viikossa, jolloin pesuainetta säästyisi. Tilanteeni ei sikäli ole huono, mutta entinen kaverini lensi Hekan asunnosta asunnottomaksi siivottomuuden takia, enkä halua kokea samaa. Toisaalta pienen kämpän siivous ei kuormita ajallisesti, kun pitää tavaramäärän minimissä, mitä olen yrittänytkin.
Menen tunnin sisään lääkärille; verikokeet ovat jo valmiina. Sinulla on hyvä tilanne, jos saat asua omassa kodissa pääomatuloilla. Täällä Kela odottaa vielä työvoimapoliittista lausuntoa, koska ilman sitä tukea ei voi maksaa, ja käsittelyssä kestää kauan. Työvoimapalveluista sanottiin vain, että työttömiä on niin paljon – "aika korjaa". No, jos helmikuussa ei rahoja näy, saan juuri ja juuri vuokran maksettua. Alan itsekin käyttämään samaa tekniikkaa: jalkineissa on jo pohja täysin sileä ja sen materiaalia repsottaa. Ompeleet kengän sivussa irtoavat. Takissa on pieni reikä ja väri lähtee. Mitä sitä pröystäilemään. Suihkussa kerran pari viikossa. Ei enää kiinnosta, sinähän sen sanoit ja se on okei, ei tässä mihinkään konttorituolille olla menossa roposia tilillä.
Tällaista tämä on työttömänä, jatkuvaa stressiä jostain asiasta!
"Minulla on pakkomielle siivoamiseen, sillä se antaa tyytyväisyyden tunnetta ja on enää ainoita asioita, joista nautin edes vähän. Kun koti on puhdas, elämä tuntuu olevan hallinnassa."
Ymmärrän tämän. Samanlainen tunne oli joskus itselläkin - mutta siitä on jo parikymmentä vuotta. Ehkä osaltaan asia oli verrannollinen liikuntasuoritukseen. Ei päivätyökseen siivoamista tekevien välttämättä salille tarvitse enää lähteä, vaikka poikkeuksia, kuten Auri Katariina on ollut.
"Tässä taloustilanteessa voisi toki myös vähentää siivouskertoja, esimerkiksi kerrasta viikossa yhteen kertaan kahdessa viikossa, jolloin pesuainetta säästyisi."
Kaksi kertaa kuukaudessa riittää yksin asuvalle, jolla ei lemmikkieläimiä aivan hyvin. Leivän murut on lähinnä se, mitä tuossa ajassa enemmän kertyy, villakoirat ei ehdi kertymään. Samassa yhteydessä voi vaihtaa lakanat sekä pyyhkeet, jos niitä käyttää.
Ilmankin pyyhettä voi nimittäin käydä kotonaan suihkussa, yllättävän nopeasti ilmavirta kuitenkin kuivattaa. Turhan pyykin minimoimiseksi lopetin pyyhkeiden käytön kokonaan miltei 20 vuotta sitten. WC:n lattialämmitys hoitaa myös jalkarätin tarpeettomuuden. Lakanat ja muut alusvaatteet pesen vanhasta muistista 2 viikon välein, se on sen verta nopea homma. Kädet pyyhin paperiin, tämä nostaa paperin kulutusta tietysti, mutta hygieenisempi vaihtoehto. Kannattaisiko hankkia samanlainen lämpökuivuri kuin yleisissä vessoissa?
"Tilanteeni ei sikäli ole huono, mutta entinen kaverini lensi Hekan asunnosta asunnottomaksi siivottomuuden takia, enkä halua kokea samaa."
Huoneiston huono hoito on myös asunto-osakeyhtiölaissa (8. luku, 2 §) peruste ottaa haltuun huoneisto. Mutta loppujen lopuksi tämä on subjektiivista, miten se määritellään. Täällä on käynyt huoltomiehiä ja isännöitsijä, eikä asia ole heitä kiinnostanut.
Riippuu paljon vuokranantajasta (yksityinen, yhtiö, säätiö), missä tilanteessa ja miten asia tulee ilmi. Pitäähän vuokralaiselle kuitenkin antaa mahdollisuus hoitaa se ensin kuntoon.
"Täällä Kela odottaa vielä työvoimapoliittista lausuntoa, koska ilman sitä tukea ei voi maksaa, ja käsittelyssä kestää kauan. Työvoimapalveluista sanottiin vain, että työttömiä on niin paljon – "aika korjaa". No, jos helmikuussa ei rahoja näy, saan juuri ja juuri vuokran maksettua."
Jos et pysty vuokraasi maksamaan, niin kunnan sosiaalitoimi on siinä tapauksessa seuraava osoite. Silloin säästöjä ei saa olla enää missään, edes hätätilillä.
Kannattaa katsoa myös ruoka-apua, jaetaanko kasseja kuntasi alueella jossain. Sekin on tyhjää parempi vaihtoehto, mikäli hätätilinkään varat eivät enää riitä ruokaan.
"Tällaista tämä on työttömänä, jatkuvaa stressiä jostain asiasta!"
Pitää minimoida menoja, karsia turhaa pois. Kirkon tai kunnan ruoka-apu.
Vaikka tubettaja Viheraho ei koskaan ole ollut työttömänä, vaan sairaseläkkeellä, on hänkin elänyt niukkuudessa. Ruoan hän aikoinaan dyykkasi kauppojen roskiksista, silloin kun se oli pääosin mahdollista, eikä kaikki ollut lukkojen takana. Nykyisin tämä ei liene mahdollista ja autottomana hankalaa. Vai löytyykö lähialueeltasi pienempiä kauppoja, joissa voisi olla avoimia roskiksia?
Jotta kaikki ei olisi pelkkää apatiaa, niin olihan sinulla se 4,5 vuotta kestänyt sapattivapaa, jolloin sait tehdä omine aikatauluinesi mitä halusit. Sitäkin voi muistella eräänä "matkana" elämässäsi. Tiesit kuitenkin myös, mitä sen jälkeen seuraa.
Jos jälkiviisaana muistelet sapatin alkua, niin olisiko esim. liittymät kannattanut hoitaa nykyisenlaiseksi jo silloin ja pitää muutakin kulutusta pienempänä? Jos, niin olisiko rahat riittäneet siinä tapauksessa ensi kesään tai pidemmäksi aikaa?
Elin lähes viisi vuotta sapattivapaalla, ajattelin täydestä viidestä vuodesta, mutta kova inflaatio on saanut ajan lyhenemään. Jos en olisi auttanut tuota ihmistä näillä rahoilla ja muuten, niin olisin elänyt sapatilla vielä vuoden jos toisenkin. Vuokran pystyn maksamaan, onhan minulla hätätili, mutta sekään ei ole oikeastaan enää hätätili vaan stressin lähde. Mitä hallitus tekee seuraavaksi? Entä jos työttömiltä viedään kaikki säästöt? Pari virhettä työnhaussa riittää, niin putoaa karenssiin. Toimeentulotukea ei saa euroakaan, jos on säästöjä. Tuntuu vielä lähes huvittavalta, kun ns. "perussuomalaiset" pitävät tätä kadehdittavana asiana. "Montako miltsiä pannaan tästä, että jaksat vielä makoilla…"
Kävin lääkärissä. Kysyin ensimmäisenä Pirkkalan terveyskeskuksessa onko vaaka kunnossa. Hän totesi selviä masennusoireita ja anhedoniaa, mikä näkyy mielihyvän puutteena ja siten, että arjen perusasiat tuntuvat uuvuttavalta suoritukselta. Fyysisenä oireena on jatkuva haukottelu ja uupumus, jota selittää lääkärin vahva epäily uniapneasta; hengitys tuntuu ja kuuluu nukkuessa korvissa asti (en kuitenkaan tietääkseni kuorsaa) ja suuhengitys on muuttunut automaattiseksi tavaksi myös päiväsaikaan liikkuessa, mikä kuivattaa limakalvoja ja voimistaa jatkuvaa janon tunnetta. Painoni on noussut lyhyessä ajassa 10 kiloa (80 kg -> 90 kg), mikä on nostanut verenpaineen kotimittauksissa lukemaan 130 ja lääkärillä stressitilanteessa lukemaan 150. Lääkärin mukaan janon tunne johtuu korkeasta suolan käytöstä, ei diabeteksesta, ja veriarvoissa huono kolesteroli on kasvusuunnassa, mikä vaatii tiukkaa ruokavalioremonttia sokerin, suolan ja energiajuomien suhteen. Tilannetta kuormittaa entisestään jatkuva taloudellinen stressi (arvosanani 4/10) ja työttömyyteen liittyvä byrokratia, jotka yhdessä asuinympäristön meluhaitan kanssa pitävät elimistöä jatkuvassa hälytystilassa ja estävät palautumisen. Myös motoriikan kanssa on jotain, koska saatan osua hammasharjaan, joka tippuu pesualtaalta, kun pitää tarttua vieressä olevaan palasaippuaan. Autolla ajaminen ei tule kysymykseenkään, mikä rajoittaa työn tekemistä. Budjetista tulee taas juttu, sain vähän enemmän ruokarahaa nyt.
Noista tubettajista tunnen kyllä Viherahon, mutta eniten jäi mieleen tuo Marko Vanhanen. Minulle lääkäri sanoi juuri, että siivousta kannattaa jatkaa viikottaisena, niin ei laiskistu liikaa. Anhedonia kun on todella pirullinen, pahentuessaan se voi lamaannuttaa täysin. Sapattivapaa, kuten sinun asumisesi pääomatuloilla omakotitalossa on varmasti helpompaa kuin arki vuokrakasarmissa, jossa ei ole latialämmitystä suihkussa, ulko-ovesta vetää ja ikkunat ovat 90-luvulla. Esimerkiksi myrskyssä tuli aikamoinen vilu, mutta kuten sanoin sitähän se köyhyys on. Pidän itseäni osatyökykyisenä. Kuukauden päästä on uusi aika. Lääkärin mielestä on hyvä tutkia onko minulla uniapneaa, mistä lihaksisto huutaa ja voisiko vihdoin päästä selkärankakuvauksiin.
Suklaata en ole tänä vuonna vielä ostanut ja energiajuomia vain kaksi.
Olen tyytyväinen, mutta oikeasti en tunne mielihyvää.
Lääkäri on pois sulkenut diabeteksen heti ensimmäisenä.
Anhedonia on sitä, että saat sadan euron setelin ja ilme ei värähdäkään. Aivoissa ei tapahdu mitään. Normaalitilanteessa 100 euroa – varsinkin talousstressissä, jolle annoin esitietolomakkeessa arvosanan 4 – laukaisisi aivoissa dopamiinipiikin. Se tuntuisi helpotuksena, pienenä voittona tai mahdollisuutena hengähtää stressin keskellä. Se, että "ilmeeni ei värähdäkään", kertoo jotain. Aivojen palkkiojärjestelmä on tällä hetkellä fyysisesti kyvytön reagoimaan positiivisiin asioihin. Olen sanonut lääkärillekin sen, että tunnen olevani kuin kiinalainen robotti, joka vain suorittaa elämää. Se anhedonia tuntuu samalta kuin jos joku sanoisi, että ulkona on asfalttia. Se on totta, mutta se ei tunnu miltään.
Sellaiset asiat, jotka aiemmin tuottivat iloa, eivät enää sytytä. Toisin kuin masentunut ihminen, anhedoniaa sairastava voi kävellä, kokata, pestä pyykkiä, kuunnella musiikkia, kenties tehdä jotain työperäistä, mutta hän ei tunne siitä minkäänlaista mielihyvää. Masentunut ei jaksa tehdä mitään tai hyvin pienin askelin. Anhedonia on sitäkin, että mikään ei tunnu miltään. Se voi tarkoittaa mitä tahansa: pyöräilyä, oleilua, seksin harrastamista, ruoan syömistä, Hesburgerissa käymistä. Jos ulos meneminen parantaa normaalisti mielialaa, anhedoniassa linja on suhteellisen tasainen. Miten sen sinulle parhaiten selittäisin? Kotona on ulos lähtiessä 40 desibelin verran ääntä, palatessa 40 desibelin ääntä noin niin kuin keskimäärin. Välillä voi olla 38 desibeliä ja joskus 42, mutta mitään hyppyjä ei ole.
Silloin ei auta vanhempien huudot ryhdistäydy. Kerroin tänään uniapneaepäilystä ja sen tuomasta jatkuvasta väsymyksestä, niin toinen vanhempi vastasi näin: "Jos kävisit töissä, niin et olisi noin elämänhaluton ja ehkä se Kanarianmatka masennuksenkin taltuttaisi. Tietävät kyllä hyvin, etteivät ulkomaanmatkat sitä oikeasti tee ja silloin kun on anhedonia, on se ja sama oletko Pirkkalassa, Kanariansaarilla tai presidentin kansliassa illallisella, mikään ei tunnu miltään.
Ajattele sitä, kun kotiin tuleminen tuntuu yhtä hyvältä kuin maitopurkin avaaminen. Ravintolassa käyminen ei tunnu yhtään paremmalta kuin vessassa istuminen. Kalliin luksustuotteen ostaminen tuntuu yhtä hyvältä kuin sängyllä makaaminen. Tämä on yksi syy ostolakkoni toimimiseen, nykyään tulee jopa kaupan hyllyllä kauhea stressi ja alakulo. Missä se tuote onkaan? En jaksa etsiä. Miksi olen täällä? Tänään sanoin Prisman kassalle, että olen vähän hidas, kun oli ostoskori kädessä yrittänyt maksaa vitamiineja. Kyllä se jotain kertoo, ettei kaikki ole ihan kunnossa, vaikka vanhemmat pitävät sitä teatterina. Jos tämä olisi teatteria, minulla olisi jo Oscar-palkinto.
Anhedoniassa menevät kaikki tunteet. Elektroninen, jota rakastin ennen on muuttunut taustameluksi. Kodittomuus ei enää stressaa. Tämä menee miten menee. Kun ei tunne enää mitään, sitä tajuaa että elämässä selviää ilman tunteiluakin. Miksi tuosta pitäisi huolestua? On suuri helpotus kun mikään ei enää satuta, huoleta tai tunnu enää miltään. Viime viikolla yksi aikuinen nainen kännissä sanoi minua Ratinan kauppakeskuksessa rumilukseksi 20 kertaa. Ainut ilo on enää se, että saa elää yksin loppuelämäänsä yhtäkään ulkopuolista ihmistä metriä lähemmäs päästämättä kaikkien huonojen kokemusten jälkeen. Kirjoitan joskus lisää anhedoniasta. Se on pirullista, kun ei enää mitään tunne, mutta toisaalta ei tarvitse yöuniaan enää menettää siitä, että joku juopunut akka sanoo rumaksi tai sukulainen sosiaalipummiksi ymmärtämättä niitä syitä miksi en töihin helposti pääse.
Kiitos kommentista ja hei hei!
Saatko muuten hakea asumistukea tulevan työkkäri rahan lisäksi?
Saa hakea asumistukea. Säästöraja siinä 10 000 euroa. Kyllähän täällä hiukan kaikuu. Mattoja ei ole kuin vuokranantajan välitilassa. Omia en raaski ostaa epävarmassa taloustilanteessa ja saattaisi myös ihmetyttää, jos ei yhtäkkiä kaikuisi. Pyörä menee keväällä myyntiin, vielä kun niistä jotain saa ennen kuin pahin lama iskee. Nyt ollaan aika lähellä 90-luvun pahinta lamaa.
Kiitos kommentista ja hei hei!
Kyllä matot esim kodikkuutta tuo.
Harmi, että myyt pyörän, kun olet sillä niin paljon pyöräillyt. No, sitten varmaa kuljet retkille busseilla?
En ole mistään lamasta kuullut alkavan, mistä tälläisestä tiedät?
Tämä tuli nykyhallituksen aikana. Minusta hyvä. Jos on 100 000 säästössä, tai miljoona, ennen sai asumistukea siltikin. Työttömyysturvaan ne eivät vaikuta, mutta hyväksyisin rajan siihenkin, jos toimeentulotuen säästöjen nollaraja korotettaisiin 5 000 euroon vastineeksi. Ihmiselle tulee valtava stressi siitä, jos pitää karenssissa kuluttaa viimeisetkin säästöt ennen kuin saadaan täydentävää tai viimesijaista tukea.
Pyörä on lupa myydä. Olen aliravittu ja on pakko saada 50 euroa lisää ruokaan 150 eurosta... se onnistuu vain säästöistä 25 euroa ottamalla ja hupirahasta saman verran. 150 euroa on 30 päivälle 5 euroa ruokaan. Kun säästö pienenee, pyörästä on hyvä tinkiä, vaikka lääkäri totesi ylipainoa 10 kg. Vaaka oli kunnossa terveyskeskuksessa. Testattu sillä, että farkut mahtuvat nippa nappa ja vanhemmilla vaa'alla. Jatkossa kävelen ja käytän Nysseä tai edullisen ajan junia.
Harmittaa, mutta en tunne anhedonian takia enää sitä mielihyvää mistään, en edes pyöräilystä. Se on kuin aivot olisivat virransäästötilassa jatkuvasti.
Lamasta on useita viitteitä. Media ei siitä puhu, koska ihmiset menevät paniikkiin.
1. Taloudessa on pitkäaikainen laskusuhdanne
2. BKT (bruttokansantuote) laskee merkittävästi
3. Työttömyys kasvaa
4. Kulutus ja investoinnit vähenevät
5. Yritysten konkurssit lisääntyvät
6. Julkisen talouden tulot pienenevät
7. Deflaatio ja inflaation hidastuminen
Aiheesta on kirjoittanut mm. demaripoliitikko Kokkolasta ja perussuomalaisiin kuuluva.
https://www.ismoleppanen.fi/lama/onko-nyt-lama
https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/laman-arkikokemus-nakyy-tyottomyytena
Kiitoksia ja hei hei!
Listahan on tosi pitkä. Asuntojen pakkomyynnit, kodittomuus, varkaudet kasvavat, kahden asunnon loukut, taivaita hipovat korot ja yrittäjien sekä kansalaisten itsemurhat. Nämä pelottavat muistot 1990-luvulta tulevat varmasti mieleen, kun jälleen puhutaan talouden taantumasta tai jopa lamasta. Nyt on aika paljon junaonnettomuuksia ollut, esimerkiksi syksyllä jäi henkilö tarkoituksella InterCity-junan alle Karkussa. IC-juna menee Porin radalla tavallista hiljempaa radan heikomman kunnon takia, mutta se on silti tappava osuessaan. Tilannemedia on uutisoinut muitakin vastaavia itsemurhia raiteilla viime aikoina. Kansalla menee huonosti, mutta nämä laittavat miljardeja ulkomaille ja leikkaavat lautaselta viimeisenkin vihanneksen. Kohta hallitusta persiille potkii työttömien mono, niin kuin eräs lauloi, ja taas ovat työttömyysluvut nousseet. Joko ollaan lamassa? Pelkästään siellä Tampereella oli arvioiden mukaan 468 yksin elävää asunnotonta vuonna 2025. Kasvua edellisvuoteen oli 77 henkilöä.
Synnyttäkää lisää hyvinvointivaltioon, maailman onnellisin kansa.
Kiitos kommentista ja hei hei!