Open up the dancefloor

Avataan tanssilattia
Jostain on aloitettava ja tässä olisi: avataan tanssilattia uuden blogin muodossa! Toisaalta mitään sen parempaa tapaa en ole löytänyt kuin ikuistamalla suosikkibiisini täysin uudella digikamerallani hienoissa kotimaisemissa keskellä suloisinta ja hiljaisinta maaseutua.

Tuokin vaihtoehto on tapa sekin aloittaa jotain suurta ja innostavaa. Toivotan tervetulleeksi ihan jokaisen ja nautittehan albumista, joka on minut inspiroinut tämän blogin teossa. Ehkäpä saatte siitä pientä iloa päiviinne! Se nimittäin piristää jokaista, oli se musiikkikappale ihan mitä tahansa, ihan mistä maasta tahansa ja ihan millä kielellä tahansa.

Idea blogista ei syntynyt helposti. Kävin katsomassa Musta Pörssin sivuja ja sieltä avautui heti Chat-ikkuna. Asiakaspalvelija kysyi minkälaisia tuotteita olen etsimässä. Kysymys ei tullut yllätyksenä, koska olen jo pitkään harkinnut digikameran ostoa. Minulla on ollut aiemmin järjestelmäkamera, mutta suuren kokonsa vuoksi en ole koskaan jaksanut sitä kantaa mihinkään ja myin sen tarpeettomana. Samalla yritin pärjätä kännykän omalla laaduttomalla kameralla.

Kännykän huonot kuvat

Sillä ei kummoisia kuvia saanut, mutta optimaalisessa tilanteessa jälki oli tyydyttävää. Asiakaspalvelu oli kiinnostunut asiasta, että siellä kysyttiin jopa miten kameraa käyttäisin. Yksi kysymys oli minkälaisia kohteita tykkään kuvata. Vastattuani luonto- ja lähikuvaus sekä arkiset asiat, kameraehdotus tuli minuutissa muutamassa. Diili oli lyöty lukkoon, kun kamera oli hyvässä tarjouksessa ja mukaan tuli laukku sekä muistikortti. Luurissa kamera ei kovin hyvä ole.

Blogi piti perustaa juurikin siksi. Kameralla otettuja kuvia voi esitellä juttujen muodossa. Harrastan retkeilyä ja maastopyöräilyä, joten hyvästä kamerasta on iloa pitkäksi aikaa. Mielestäni sain tarvitsemani eli käytännössä ostin 259 euron digipokkarin laatumerkiltä Olympus sadan euron alennuksella, siis 159 eurolla. Mukana tulee kaikki, joten pääsee suoraan hommiin, muistikortti kanssa. Hain pientä laadukasta pokkaria ja sen myös sain myyjän hienolla avulla.

Hyvien pakettien odottaminen on tuskaa, mutta ilmeisesti torstaina digikamera on kädessä. Tämän blogin tarkoitus ei ole vain valokuvissa. Tarkoituksena on luoda mahtavia tekstejä, jotka saavat ihmiset puhumaan, ja miettimään asioita ääneen. Aiheita voisivat olla minimalismi, kannanotot, yhteiskunnalliset asiat, joukkoliikenne, bloggaaminen ja suoratoistopalvelut. Ideoita on jaettavaksi asti ja jostain on aloitettava - tänään se on kiistatta blogini ensimmäinen merkintä!

Merkinnöissä yritän panostaa laatuun määrän sijasta. Joskus on tullut huomattua, varsinkin muiden blogeista, että merkintöjä tehdään kiireellä ja pakotettuna. Paras teksti syntyy kuitenkin silloin, kun olet rentoutunut, etkä kirjoita väkisin. Huonoina päivinä kirjoittaminen kannattaa jättää kokonaan väliin. Joskus on parempi hyväksyä se, ettei ole valmis kirjoittamaan, ja jättää merkintä kesken. Toisena päivänä tekstiä voi syntyä paitsi enemmän, myös paremmin lukijaa ilahduttamaan.

Hyvä teksti ei tule kiristämällä. Hyvä teksti kehittyy ajan kanssa. Tästä syystä myös Bloggerissa, sähköpostissa ja WordPressissä on mahdollisuus tallentaa kesken jäänyt postaus luonnokseksi. Jos et jatka sitä nyt, voit jatkaa sitä huomenna, tai ylihuomenna. Tai vasta viikon, kenties jopa kuukauden päästä. Idea kannattaa joskus jättää rauhaan, tutustua aiheeseen tässä välissä, ja kirjoittaa myöhemmin loppuun. Lukija voi odottaa, koska lopuksi hän saa laadukkaan postauksen.

Loppusanat

Blogi minulla oli aiemminkin vuosien 2007-2011 välillä, mutta en pitänyt WordPressistä, ja blogi-into katosi kuiviin. Nyt se on palautunut ja aion kirjoittaa useita vuosia täällä Bloggerissa. Kun alusta on helppokäyttöinen ja automatisoitu, jää enemmän aikaa sekä energiaa itse asiaan, eli merkintöjen säännölliseen kirjoittamiseen. Tietokone saisi kyllä olla vähän parempi, mutta se ei ole vielä hankintalistalla ajankohtainen. Joskus vielä ostan sen, jotta maailma olisi parempi paikka.

Ennen vuotta 2007 pidin pienimuotoista kotisivua Freewebsissä, joka myöhemmin hakkeroitiin, ja sain aloittaa blogin kotimaiseen blogipalveluun. Siitä blogi- ja kirjoitusinto alkoi kasvaa ja tilanne tänään on se, etten voi edes lopettaa. Bloggaamisesta on tullut elämäntapa ja harrastus. Harrastus, jota ilman en voisi elää. Blogillani toivon saavani aikaan keskustelua ja olisi ihanaa, jos joku lähettäisi myös kommentteja merkintöihin, niin keskustelu tulee mahdolliseksi lukijoiden kanssa.

Kommentit ovat aina mielekkäitä, ja sähköpostia voi myös laittaa, tietoa siitä löytyy Tietoja blogista -sivun kautta. Bloggerissa tunnen olevani kirjoittajana kuin kotonani. Se tuntuu oikealta valinnalta aloittaa vuosien työ paremman internetin parissa. Täällä on aivan liian vähän laadukasta keskustelua herättävää sisältöä. Enkä ole välttämättä perillä, sillä jokainen oppii joka päivä lisää. Näin ollen blogini tulee kehittymään ajan kanssa kokonaisuudeksi, jota en itsekään tänään vielä tunnista.

Tanssilattia on nyt julistettu virallisesti avatuksi! Onnea uudelle blogille :)

Kommentit