Jumissa tanssilattialla

Hyvä, täytän 35 vuotta marraskuussa, mutta testamenttia ei ole eikä tule. Monet testamenttaavat omaisuuttaan: autoja, reilusti omakotitaloa ja kokonaista metsää, mutta entä jos kaapistoni esittelevät tyhjyyttä ja käyttötililläni on satasia? Vuokra-asuntoja ei voi laskea omaisuudeksi, eikä mikään ajassa muutu – tulen aina asumaan vuokralla. Moni sukulaisistani onkin tehnyt testamentin, mutta minulla on toisia ajatuksia. Perhettä en tule perustamaan, lapsia en tarvitse ja lähden oravanpyörästä tasan viimeisenä onnekkaana.

Eilen ajattelin Lapinniemen kylpylässä ollessani, että tänään kirjoitan merkinnän. Siinä soitan minun mummolle ja kysyn kuinka hän voi. Aihe oli jo valmiina ja soitto ajankohtainen, koska viimeisimmästä oli kuukausi, mutta nyt kaikki näyttää siltä että kirjoitan sen sijaan tällaisen suru-uutisen: Minulla oli maailman paras mummo. Tekisin mitä tahansa saadakseni mummon takaisin elämääni. Mummoni oli teräsmummo: kävi itsenäisesti ruokakaupassa, maalasi seinät ja asusti ilolla omassa vuokrakodissa.