Jumissa tanssilattialla

Suodenniemeen piti lähteä jo alkusyksystä, mutta matka jäi. Nyt päivien kylmetessä ei enää ollut varaa miettiä lisää, joten lähdin jo perjantaina vuoden viimeiselle pidemmälle pyöräreissullesi. Suodenniemi on entinen kunta, mutta nykyään paikalla kukkii kylä Sastamalan kaupungissa. Pirkkalasta oli pyöräni mittarin mukaan 50 kilometriä ja matkalla takaisin odottivat tietyt toiset 50 kilometriä. Rakastan tätä pyöräilyä autottomana ennen muuta siksi, koska kuntomme kasvaa kohisten Suomessa pyöräillessä.

DJ Gollumin soidessa pyörät pyörivät. Rikon pelkoja yhdellä kertaa. Mittariin ajattelin kerryttää sillä kertaa 140 kilometriä. Aiempi päiväennätyksesi olisi vähän yli sataa. Eilen suuntasin kohti Kiimajärven maisemaa. Kyllä vain. Se on järvi sekä virein kylä Sastamalan hienossa maalaiskaupungissa. Kiimajärvi valikoitui matkani suunnaksi ennen muuta juuri siksi, että tuo kuulosti niin kiimaiselta paikalta käydä. Rakasta polkimia, sillä ne tarjoavat aitoja elämyksiä ilman velkaakin tai pihalle ruostuvia ökyäutoja.

Joskus tuntuu tekevän outoja päätöksiä, mutta parempi niin. Vapaata aikaa ei kannata tuhlata sohvalla makoillen televisioruutujen ääressä. Parempaa on vain nauttia ajasta liikkuen: oli tämä sitten pyöräily, kävely tai vaikka juoksu. Tai kaikki yhdessä. Vaikkapa kotikulmilla. Ihan tuossa lähellä. Oman musiikin kanssa. Olen kyllästynyt tulemaan töistä väsyneenä katsomaan iltapäivän televisiota. Tuntuu, että eipä ole mielekästä tekemistä. Ehkä pitäisi tehdä töitä siihen, että joku päivä voisi tehdä vähemmän töitä?

Ylöjärven kaupunki ei olekaan vain pikkupala ihanaa keskustaa. Ahkera pyöräilijä tutustui keskustan upeiden maisemieni ohessa myös maaseutuuni — siellä suurinta tilaa riittää varmasti niin elämästäsi nauttimiseen kuin vaikkapa leivonnaisten naposteluun Takamaan kylän rauhallisella uimarannallani. Eikä tässä vielä kaikki, metsän läpi kulkee maailman ihanin pätkä Metsäkylään aina Julkujärvelle asti. Ennen sitä palaamme kuitenkin asiassa takaisin Takamaalle, Suomen ehkä maittavampaan kylään.

Mistä tiedät olevasi Suomessa? Avaa mikä tahansa roskis, vaikkapa Mahnalan kylässä, ja näet oluen. Niin, tämä olut on jo juotu, mutta on täällä vielä muutama pantillinen tölkki ja kierrätykseen kelpaava laatikko. Muisto jonkun juomisista iloon taikka suruun. En voi ymmärtää. Tuli paikalle itsekin toisella syyllä kylään, halusi poimia mansikkaa mansikkahetkeen jugurtilla. En tuonut roskaa mukanani, sillä olen kiistaton minimalisti. Pakkaan syötävätkin tiiviiseen muovirasiaan, joka kulkeutuu kotiin aina.