Sastamalan kyläihmeitä, hohtava Suodenniemi

Suodenniemen ruokakauppa
Suodenniemeen piti lähteä jo alkusyksystä, mutta se vähän jäi. Nyt päivien kylmetessä ei enää ollut varaa miettiä lisää ja lähdin jo perjantaina vuoden viimeiselle pidemmälle pyöräreissulle. Suodenniemi on entinen kunta, mutta nykyään paikalla kukkii kylä Sastamalan kaupungissa.

Täältä sinne oli mittarin mukaan 50 kilometriä ja matkalla takaisin odotti tietysti toiset 50 kilometriä. Tuollainen kysyy jo pientä kuntoa. Vaikeinta oli ehkä paluumatkalla, mutta kun sai Hesburgerissa syödäkseen, voimia riitti aivan kotiovelle asti. Tärkeintä matkassa oli nauttia kauniista maisemista ja nähdä uusia paikkoja. Suodenniemessäkin nähtävää on: kirkosta metsäisiin maisemiin.

Täysin uusi K-Market olkoon bonus. Sanotaan, että matkailu avartaa, mutta sitä on muuallakin kuin Thaimaassa. Muita ruokakauppoja ei alueella ole, joten kilpailu on olematonta. Kilpailuun tottuneena kyseisessä paikassa hintataso oli varsin huokea, ja suurimmat ostokset jätin myöhemmäksi tuonne Sastamalan Lidliin. Se ei ehkä ollut sittenkään hyvä valinta minusta, koska jos kaikki matkustaisivat täältä kauemmaksi Lidliin, tämä lähikauppa joutuisi kannattamattomana lopettamaan.

Matkakilometrejä kertyy vauhdilla

Matkailumittarin ostin lähi-Lidlistä huhtikuussa 2015 ja jo siitä asti mittarissa on reilu kaksi tuhatta kilometriä. Pyöräilen uskomattoman paljon, mutta ei ihme, eihän minulla ole edes autoa. Matka meni Nokian kautta ja sieltä järkevintä oli mennä Siuron kautta. Tähän vaihtoehtoon päädyin lähinnä siksi, koska pyrätie oli käytettävissäni pitkään ja sen päättyessäkin autoliikennettä oli suhteellisen vähän Tampere-Pori-väylään verrattuna. Turvallista näin, ajattelin ääneen, ja jatkoin kaunista matkaa.

Siurosta poljin sitten Häijäälle ja sieltä valtatien toiselle puolelle  olin pian jo täällä Mouhijärvellä. Mouhijärvi on pienoinen kylä. Se on lähempänä maaseudun maailmaa. Vasta matkalla Suodenniemeen ymmärsin kuinka ihanaa on asua täällä Tampereen seutukunnassa, lähellä "ei-juuri-mitään". Täältä sentään pääsee pyörällä palveluiden luo helposti, mutta matkalla Suodenniemeen poljin ensin 10 kilometriä pelkkää metsää valtatieltä. Se oli haastavaa ja melko loputonta, ilman kauppoja.

Suodenniemessä palveluita toki on. On ruokakauppa, kukkakauppa, pankki, mutta ei siellä sentään mitään kuntosaleja tai bussipysäkkejä ole. Tai on, mutta linja-auto sattuu kulkemaan niiden ohi vain kerran päivässä. Eikä siellä tietenkään Lidlin kaltaista halpapuotia ole. Täällä sen olemassaoloon on jo tottunut. Enpä siis itse muuttaisi sinne asumaan, mutta toisaalta ymmärrän niitä jotka asuu, jos auto on — miksi ei asuisi siellä kylämiljöön rauhassa? On ainakin reilusti tilaa toteuttaa itseään.

Suodenniemi on ihan juuri

Elisan verkosta kuuntelin ihan koko matkalla musiikkia ja se on toiminut ihan hyvin suoratoistoon. En ole jäänyt siis ilman musiikkia. Maastopyöräni on käytössä jo vuosia ja toivottavasti useita vuosia on vielä edessä. Suodenniemessä kaikkein kauneinta oli nätti asfaltti. Tuntui hauskalta polkea sen päällä tietäen, että nyt puhutaan kylästä, keskellä ei mitään. Entinen kunta selittää toisaalta paljon. Kävin lähinnä kylän keskustassa, enkä jatkanut yhtään sivummalle. Ehkä olisi sittenkin pitänyt.

Suodenniemessähän on Googlen mukaan nähtävyyksiä sinullekin. Arvostan pippurisia älypuhelimia, peruspuhelin ei olisi näistä nähtävyyksistä osannut kertoa juuri mitään. On totta, että teknologia voi koukuttaa, mutta toisaalta voit itse päättää kuinka paljon annat tämän tapahtuvan. Tässä matkassa en ole pysähtynyt viihtymään YouTubessa, enkä ole edes kiirehtinyt vastaamaan viesteihin, minulla on sitä elämää myös. Ihmiset jaksavat kyllä sitä vastausta yleensä odottaa ainakin pienen hetken.

Suodenniemi ja koko Sastamala vaikutti sen verran kiinnostavalta, että pyöräily kannattaa. Ehkä parasta olisi kokonainen viikonloppu täällä, mutta se jää toivelistalle. Pyöräily tuonne Tampereelta kysyy kuntoa niin itseltäsi kuin myös pyörältäsi. Millään romulla ei kannata alkaa polkea. Toisaalta soittolista on myös napattava mukaan, musiikki antaa tarvittavaa voimaa loputtomiin polkemisiin. Paluumatkalla myös jalkalihaksiin sattui kovasti, mutta onneksi pääsin kuitenkin perille.

Loppusanat

Matkaan meni noin kolmisen tuntia ja saman verran takaisin. Matkassa oli myös kuoppia vastassa: kuulokkeet päättivät hajota kesken matkan ja Suodenniemestä poljin todella pitkään ilman omaa musiikkia — kuulokkeista se soi niin hiljaa, ettei mitään kuullut. Totesin kuulokkeet viallisiksi myös kotona ja tänään hain jo Gigantista uudet takuun kautta. Malli on tosin parempi ja vähän jouduin maksamaan ekstraa tiskiin. Kuuntelen vain niin paljon, ettei mikään ihme kestä minun käytössä.

Onneksi tänään takuu piteni taas kahdella vuodella eli sieltä saan aina uudet kuulokkeet kyllä. Olisin ostanut kuulokkeet Suodenniemessä, jotkut tosi halvat, ettei olisi tarvinnut ihan musiikitta polkea. Arvatakin saattaa, ettei siellä nyt mitään Gigantti-myymälää ollut. Sen sijaan pieneksi kyläkaupaksi, K-Market Suodenniemeksi, palvelu oli erittäin mukavaa ja lämmintä. Ostin sieltä välipalaa, ennen kuin jatkoin takaisin kohti maisemia kotiin. Näihin maisemiin piti polkea kaloreita kuluttaen.

Tykkään pyöräilystä ja maastopyörä ei estä polkemasta pitkään. Se on ehkä hitusen enemmän aikaa kysyvää paksujen renkaiden takia, mutta ei ole todellakaan mahdotonta, etenkin jos on vapaata aikaa riittävästi kyseisenä päivänä. Seuraavan kerran kun mietit lähteä ulkomaille, mieti vielä kerran, ja katso miten voisit viettää aikaa ihan koti-Suomessa. Mieti sitä elämää, josta sinun ei tarvitsisi lähteä pakoon lämpöön Thaimaahan. Säästä rahaakin siinä samalla mukavia summia tilillesi.

Kommentit

Viikon luetuimmat blogissa

Näin tunnistat narsistin empaatikkona

Näin vaihdat pankkia: "Ovet paukkuen Nordeasta"

Seitsemän asiaa joihin minimalisti kompastuu

Seitsemän kuukautta S-pankin asiakkaana

Tiedätkö milloin käytät DNA:n verkkoa väärin?