Sastamalan särmikäs Suodenniemi

Suodenniemeen piti lähteä jo alkusyksystä, mutta matka jäi. Nyt päivien kylmetessä ei enää ollut varaa miettiä lisää, joten lähdin jo perjantaina vuoden viimeiselle pidemmälle pyöräreissullesi. Suodenniemi on entinen kunta, mutta nykyään paikalla kukkii kylä Sastamalan kaupungissa. Pirkkalasta oli pyöräni mittarin mukaan 50 kilometriä ja matkalla takaisin odottivat tietyt toiset 50 kilometriä. Rakastan tätä pyöräilyä autottomana ennen muuta siksi, koska kuntomme kasvaa kohisten Suomessa pyöräillessä.

Tuollainen matka kysyy jo pientä kuntoa. Vaikeinta oli ehkäpä paluumatkalla, mutta kun sai vihdoin Hesburgerissa syödäkseen, voimia riitti aivan kotiovelle asti. Tärkeintä matkassa oli nauttia kauniista maisemista ja nähdä uusia paikkoja. Suodenniemessäkin nähtävää on: kirkosta metsäisiin maisemiin. Tiedän jo, että Hesburgerin ruoka ei välttämättä ole terveellistä, mutta kerran vuodessa ei tuollainen haittaa. Ei etenkään, jos on polkenut juuri noin 90 kilometriä Raleigh-maastopyörällään ja jatkuu.

Täysin uusi K-Market olkoon bonus. Sanotaan, että matkailu avartaa, mutta sitä on muuallakin kuin Thaimaassa. Muita ruokakauppoja ei alueella ole, joten kilpailu on olematonta. Kilpailuun tottuneena kyseisessä paikassa hintataso oli varsin huokea, ja suurimmat ostokset jätin myöhemmäksi tuonne Sastamalan Lidliin. Se ei ehkä ollut sittenkään hyvä valinta minusta, koska jos kaikki matkustaisivat täältä kauemmaksi Lidliin, tämä lähikauppa joutuisi kannattamattomana lähiaikoina lopettamaan.

Minulla ei ole autoja, ja tästä syystä olen ehkä rikas, jos en rahallisesti niin ainakin kunnon osalta. Se on niin järkyttävää, miten paljon kuluja säästää, kun jättää ajokortin ajamatta ja auto hankkimatta. Ei ole sitä stressiä siitä, että pitäisi asua töissä tuon vuoksi, että pystyisi hankkimaan ihania korttitaloja, kiesejä ja remontteja. Ei siinä ainakaan elämisestä voida puhua, jos kaikki aika uppoaa kapitalisteille, ja itselle jää käsittämätön velkataakka ja vähemmän vapaa-aikaa. Olenko ainoita, joka on tajunnut?
Alan olla siinä kunnossa, että matkalla Sastamalaan en enää tarvitse bussikuljetuksia Väinö Paunulta ja Länsilinjoilta. Rahaa toki säästyy, samalla kunto nousee ja verenpaine on hyvä. Elät paljon pidempään.

Nyt täällä Sastamalassa kaukana Pirkkalastani totean, että polkeminen on oma juttuni. Kiimajärvellä, Tottijärvellä, Metsäkylässä, Takamaalla, Narvassa, Häijäällä... polkien. Kiesiäsi ei tarvitse koskaan!

Suosittelen pyöräilyä kaikille. Suomessa on paljon nähtävää. Paino pysyy polkiessa niin kurissa. 

Matkakilometrejäsi kertyypi aina, ei bensapumpuilla ravaamista

Matkailumittarin ostin lähi-Lidlistä huhtikuussa 2015 ja jo siitä asti mittarissa on reilu kaksi tuhatta kilometriä. Pyöräilen uskomattoman paljon, mutta ei ihme, eihän minulla ole edes autoa. Matka meni Nokian kautta ja sieltä järkevintä oli mennä Siuron kautta. Tähän vaihtoehtoon päädyin lähinnä siksi, koska olipa pyörätie käytettävissä pitkään ja sen päättyessäkin autoliikennettä oli suhteellisen vähän Tampere-Pori-väyläänne verrattuna. Turvallista näin, ajattelin ääneen, ja jatkoin kaunista matkaa.

Siurosta poljin sitten Häijäälle ja sieltä valtatien toiselle puolelle — olin pian jo täällä Mouhijärvelläsi. Mouhijärvi on pienoinen kylä. Se on lähempänä maaseudun maailmaa. Vasta matkalla Suodenniemeen ymmärsin kuinka ihanaa on asua täällä Tampereen seutukunnissa, lähelläsi "ei-juuri-mitään". Täältä sentään pääsee polkupyörällä palveluiden luo helposti, mutta matkalla Suodenniemeen poljin ensin 10 kilometriä pelkkää metsää valtatieltä. Tämä oli haastavaa ja melko loputonta, ilman niitä kauppoja.

Suodenniemessä palveluita toki on. On ruokakauppa, kukkakauppa, pankki, mutta ei siellä sentään mitään kuntosaleja tai bussipysäkkejä ole. Tai on, mutta linja-auto sattuu kulkemaan niiden ohi vain kerran päivässä. Eikä siellä tietenkään Lidlin kaltaista halpapuotia ole. Täällä sen olemassaoloon on jo tottunut. Enpä siis itse muuttaisi sinne asumaan, mutta toisaalta ymmärrän niitä jotka asuu, jos auto on — miksi ei asuisi siellä kylämiljöön rauhassa? Olisi ainakin reilusti tilaa toteuttaa vain itseään.

Suodenniemi on nurkilla, Pirkkalasta

Elisan verkosta kuuntelin ihan koko matkalla musiikkia ja se on toiminut ihan hyvin suoratoistoon. En ole jäänyt siis ilman musiikkia. Maastopyöräni on käytössä jo vuosia ja toivottavasti useita vuosia olisi vielä edessä. Suodenniemessä kaikkein kauneinta oli nätti asfaltti. Tuntui hauskalta polkea tuon päällä tietäen, että nyt puhutaan kylästänne, keskellä ei mitään. Entinen kunta selittää toisaalta paljon. Kävin lähinnä kylän keskustassa, enkä jatkanut yhtään sivummalle. Ehkä olisi sittenkin pitänyt, vähäsen.

Suodenniemessä on Googlen mukaan nähtävyyksiä aina sinullekin. Arvostan pippurisia älypuhelimia, peruspuhelin ei olisi näistä nähtävyyksistä osannut kertoa juuri mitään. Onpa totta, että teknologia voi koukuttaa, mutta toisaalta voit itse päättää kuinka paljon annat tämän tapahtuvan. Tässä matkassa en ole pysähtynyt viihtymään YouTubessa, enkä ole edes kiirehtinyt vastaamaan viesteihinne, minulla on sitä elämää myös. Ihmiset jaksavat kyllä sitä vastaustasi yleensä odottaa ainakin pienoisen hetkisen.

Suodenniemi ja koko Sastamala vaikutti sen verran kiinnostavalta, että pyöräily kannattaapi. Ehkäpä parasta olisi kokonainen viikonloppuni täällä, mutta se jää toivelistalle. Pyöräily tuonne Tampereelta kysyy kuntoa niin itseltäsi kuin myös pyörältäsi. Millään romulla ei kannattaisi alkaa polkea. Toisaalta soittolistojasi on myös napattava mukaan, musiikki antaa tarvittavaa voimaa loputtomiin polkemisiin. Paluumatkalla myös jalkalihaksiin sattui niin kovasti, mutta onneksesi pääsin elämässä hyvin perille.

Minkälaiset nappikuulokkeet sitä voisit ostaa nyt, että ne kestäisi

Gigantin huoltomyyjä sanoi tänään, että hänellä ei mikään kuuloke ole mennyt koskaan rikki. Kysyin häneltä, paljonko käytät niitä Sennheiserin kuulokkeita päivässä? Hyvä jos parisen tuntia ehtii. Siihen oli helppo sanoa, että täällä kuuntelen musiikkia kuulokkeilla 12-14 tuntia päivässä joka päivä. Hän oli ihmeissään, mutta sitten ymmärsimme, että nykyään teen itse vähemmän töitä ja elän enemmän. Eikä ole samanlaista pulaa ajasta kuunnella elektronista tanssimusiikkia, mutta myyjällä ei ollut muuta.

Myyjä itse asiassa ihmetteli miten pystyn elämään enemmän tekemällä vähemmän töitä? Hänellä olisi perhe elätettävänä ja auto maksettavana, korttitalo hajoaa ilman remonttia. Ei mennyt aikaakaan, että totesin suoraan teen kaiken päinvastoin kuin muu kansa. Ei ole perhettä, ei autoja, eikä korttitaloja. En halua niitä, joten siinä syy miten voi elää enemmän vähemmällä työmäärällä. Myyjällä asui kyllä hyvä palvelu, vaikka kotosalla hän ei sanojensa mukaan paljoa ehdikään tehdä. On jo liian väsynyt silloin.

Toisaalta en tiedä mikä minussa on, kun on niin paljon energiaa. Tein eilen pitkän pyöräreissun, ja nyt tänään pyöräilin ainakin kymmenen kilometriä Megastoreen, isoon Giganttiin. En minä kiesiä tarvitse. Kassoilla myyjä kohtasi toisenlaisen tarinan, eräs kanta-asiakas osti samat kuulokkeet noin 69 euron hinnalla osamaksulla, ja ihmetteli miten hankin itse sellaisia kertamaksullasi. Syy on hauska, mutta se toimii. Jos jotakin tuloa saat, maksa ensin itsellesi säästöihin, ja kuluta vasta sitten mitä jää jäljelle.

Netin mainoskuvissa on useita malleja

Gigantin valikoimassa oli loistava määrä kuulokkeita, mutta asia ei saanut minua ajattelemasta sitä, että pahin skenaario toteutuu jälleen parin kuukauden tai puolen vuoden päästä. Palaan tiskillenne, ja palautan rikkinäiset nappikuulokkeeni takuuseen. Kaiken maailman langatonta mokkulaa siellä olisi, mutta ei täysin langatonta nappikuuloketta? Myyjä tunnusteli kaiken lisäksi rahatilanteeni ja yritti jo myydä kaiken maailman tuoteturvaa, paristoa, lahjakorttia tai uutta imuria, mutta ideat jäi hyllyyn.

Kitsaalle on aika vaikea myydä mitään. Joo, AA-paristoja olisin toki tarvinnut, mutta ne on Prismassa hieman halvemmalla. Lielahdessa on se hyvä puoli nykyään, että Prisma on toisella puolen katua. Asia hoitui samalla käynnillä, tuon lisäksi kiertelin muun muassa kirpputoreilla ostamatta mitään. Ennen sitä, ja teen sen saatuani uudet nappikuulokkeet, poistan ne ulos paketista Gigantin pihalla. Alan jopa testata kuulokkeiden äänenlaatua. Ensimmäisenä ajetaan bassotoistoa kuvaavaa testiä tällä biisillä.

Gigantissa on tiskin alla hintatakuu, eli jos jokunen myy samaa tuotetta halvemmalla, saat erotuksen. Nuuka on perillä näistä asioista, koska seuraamalla mainontaa jopa Gigantissa, saa erotuksen takaisin. Mikäli käy niin, että bassotoisto on huonoa, kuulokkeet on mahdollista palauttaa kuukauden sisällä. Se on kuitenkin testibiisin perusteella turhaa, sillä kuulokkeissa näyttäisi olevan alas menevä bassolinja. Se kaikki herättelee Spotifyni eloon, ja tuntuu kuin korvissasi asuisi subwoofer ja kunnolliset bileet.

Philips boikotissa, joten ei Philipsin nappikuulokkeita Gigantista

Aiemmin minulle tuli yllätyksenä, että Philipsillä on tuotetakuu, jota he eivät mielellään noudata. Asia on niin, että en ole tuosta alkaen ostanut Philipsin kuulokkeita, ja boikotti jatkuu loppuelämäni. Ei ole sen arvoista, ja sitä paitsi Philipsin kuulokkeissa on kiistatta huonoin kesto hintaan suhteutettuna. Ei näitä ongelmia olisi varmaan Gigantissa, mutta jos asioit suoraan Philipsin verkkokaupan kanssa, voit varautua pahimpaan. Pallottelu, mykkäkoulu ja asiakkaan syyllistämistä, vaikka tekevät itse paskaa.

Suodenniemessä tämä Philips muistui mieleeni, koska rikkoontumisen jälkeen, Sennheiserin tilalle jo mietin vaihtoehtoja. Onneksi uusi malli on myös Sennheiser, vaikka ei ikuisuutta kestä sekään. Mallini oli CX5s, joka Gigantin myyjän mukaan sisältää pienimmän palautus- ja huoltoprosentin. Oli tuo tieto oikeaa tai ei, todellisuus selviää käytössäni, enkä tilastoihin liemmin ala takertumaan. Jokainen, joka niitä kuulokkeitaan käyttää, on yksilö ja käyttää niitä eripituisia aikoja tai erilaisilla käyttötavoilla.

Tuntuipa hassulta, että Gigantin myyjä ei suositellut Philipsin kuulokkeita, koska sanoin heti asiasta. Hyvä myyjä, minulle ei mielellään Philipsiä, kaikki muu kelpaa. Okei, ehkä ei. Jotain teinimerkkiä, sitä Skullcandyä tuskin voisin pitää korvissani itkemättä, mutta se on jo asia erikseen. Piti oikein tarkistaa Googlesta, kirjoitinko sen oikein. Myyjä siirtyi saman tien hinnakkaimpiin kuulokkeisiin, ja hinnalla ei edes ollut väliä, sillä 49 euroa kuittasivat täällä takuupalautetuista kuulokkeista. Maksoin €20 lisää.

Philipsin kuulokkeita en osta enää

Ihmettelen miten välinpitämättömiä ihmiset ovat. Moni ei hanki kuittia, vaikka tuotteessa on takuu. Kuitin lisäksi sanon myyjällesi, että kirjaa ostoksen myös nimelleni, jotta se löytyy myös ilman kuittia. Kerran tulin päiväni liian myöhään, ja hän ojensi uudet kuulokkeet siitä huolimatta, tulin niin kaukaa. Kahden vuoden takuu ei ole takuu itsessään, tapauskohtaisesti niitä uusia kuulokkeita saa myös tämän jälkeen. Tällaisia kaksi vuotta kestäviä nappikuulokkeita ei ollut kuin kerran elämässä, mutta niinpä.

Olisi kivaa ostaa nuo tänään, mutta niitä ei ole valmistaja valmistanut enää vuosiin. Nykyään en tosin jaksa uskoa siihen, että nappikuulokkeet olisivat enää tuota tasoa. Kaikki on tehty hajoamaan tyylillä, hukkumaan kuulokkeiden pienuuteen ja varsinkin ne kalleimmat mallit kiinnostavat pitkäkyntisiä. Jos pitkäkyntinen tapaa nuukan, joka ei siis mitään 200-400 euron in-ear-kuulokkeita osta, ei ole mitään. Niitäkin oli monia malleja Gigantissa, esimerkiksi n. 299 euroa maksava Shuren nappikuuloke hifillä.

Kotona on hyvä olla, kun ei ole mitään vietävää. Joskus tuttu tuli kylään ja sanoi, että voi hyvää päivää, kun ei löydy mitään tavaraa sinulla. Siihen oli helppo tokaista, että jos olisit pitkäkyntinen, niin ei olisi mitään varastettavaa. Kaikki on mahdollisimman edullista, arvotonta ja ei niin kutsuvaa, koska kaikki on kirjaimellisesti elämää nähnyt. Niin myös talon noin 25-vuotias keittiö, talotuuletin ja vessa. Meillä oli kerrankin hauskaa, mutta näin myös kyselijän ilmeen, sillä hänen talossa kaikki asui kalliimpana.

Sastamalaan autolla, mutta oli päiväni pelastus: muita polkijoita

Yllätyn nyt siitä, etten ole ainoa polkija Suomessa. Vaikka en pääse Sastamalaan päivän kilpailijoiden voitolla, kartutan jatkuvasti terveysvarallisuutta, polkemalla Raleighin ketjuratasta. Nälkä iskee siinä ennen viimeistä mäkeä, mutta joku sanoi että Sastamalassa oli Lidl ja vaikka Citymarket. Niin olikin. Ei muuta kuin nauttimaan lihapiirakoista, limsasta. Siitä, että Suodenniemi oli edessä että joskus takana. Ei autossa ole mitään vikaa, mutta se houkuttelee liioin käyttämään sitä silloinkin, kun voisi polkea.

Autosi kannustaa nousemaan autoon silloinkin, kun sinne lähikauppaan voisi juosta tai kävellä. Sitten autosi ovat siitä hauskoja, että asemalla valitetaan kovia hintoja pumpulla, vaikka mitään ei tehdä sen eteen että otettaisiin kyytiin muitakin puolittamaan matkakuluja. Niin tehdään jo aikoja busseissa. Ei bussi tyhjänä käy viemässä tai tuomassa minunlaista porukkaa, en nimittäin aina jaksaisi polkea sinne tai tänne. Sitä paitsi minusta on kivaa, että itsekkäät autoilijat menevät autoonsa, ja maksavat veroa.

Sillä verolla me muut saamme bussit, kokonaisen Nysse-verkoston käyttöömme, ilman rahahuolia. Ei edes tarvitse pumpulla leukoja loksautella, kun liikennöitsijä tankkaa nuo autot puolestamme. En edes tiedä mitä bensa nykyään maksaa, tämä tieto ei ole minulle hyödyllistä. Jos se nousee paljon, aikanaan korotus näkyy siinä, että arvoa lähtee aiempaa enemmän Nysse-kortiltani. Se on silti halvempaa kuin autoilu, joka autoilijoiden mukaan on aitoa vapautta, joka ei siltikään vapauta stressistä pumpulla.

Pyöräily säästää rahaa, muttei aikaa

Matkoista muistui mieleen arjen suuri kiireettömyys. Ei ollut stressiä. Jokainen kilometri toi rahallisen säästön. Enkä tiedä kaikesta kaikkea, mutta jokainen kilometri autolla, on lompakosta euroja. Jokainen kilometri pyörällä oli vähän hitaampi, mutta samalla kaloreita kului, ja kanssapyöräilijä törmäsi kuvan maisemiin. Voi olla, että jää sinulta näkemättä, kenties molemmat asiat. Maisemat ja rahat tilillä. Asia ei ole kuitenkaan maksuton, tuollainen jopa sadan kilometrin reissu yhteen suuntaan kysyy kaloreita.

Nuuka ei käy arjen Hesburgerissa, hän valmistaa hyvän aterian kotona ennen matkaa, lähes ilmaiseksi. Nuuka asiakas tietää seurata kaupan tarjouksia, punalaputettuja tuotteita ja on perillä S-ryhmän ilta-alesta, jossa oikeaan aikaan kaikki punalaputettu asuu 60 prosentin uloskantohinnalla. Nyt kannattaa hamstrata varastoon asti, jotta kesällä voi tankata hyvin, ennen kuin ilmainen matkasi lopulta kutsuu. Minulla on suuria unelmia, joita voin toteuttaa lähinnä ajalla. Siksipä en halua asua töissä elämättä.

Unelmia on paljon. Haluaisin kokea tämän maan satulalta käsin. Olen nähnyt Saksaa, ja tuonut sieltä yhden ja kahden sentin kolikoita, joita jotkut muut heittävät roskiin. Ei näillä mitään tee, silti monille tulee yllätyksenä että kyseiset sentit ovat Suomessa virallisia maksutapoja ja näillä voi maksaa. Olenpa käyttänyt kaikkia kahden ja yhden sentin kolikoita Suomessa ilman ongelmia, jopa ilman pyöristyksiä. Mieti sitä, kun voit oikeasti maksaa sen tuotteen sentilleen. No, kannattiko kolikoita heittää roskiin?

Yhteenveto: Gigantin hyvää palvelua, uudet kuulokkeet nörteille

Matkaan meni noin kolmisen tuntia ja saman verran takaisin. Matkassa oli myös kuoppia vastassa: kuulokkeet päättivät hajota kesken matkan, joten Suodenniemestä poljin todella pitkään ilman omaa musiikkia — kuulokkeista se soi niin hiljaa, ettei mitään kuullut. Totesin kuulokkeet viallisiksi myös kotona ja tänään hain Gigantista uudet tuotetakuun kautta. Malli on tosin parempi ja vähän jouduin maksamaan ekstraa tiskiin. Kuuntelen vain niin paljon, ettei mikään ihme kestä minun käytössä.

Onneksesi tänään takuu piteni taas kahdella vuodella eli sieltä saan aina uudet kuulokkeet kyllä. Olisin ostanut kuulokkeet jo Suodenniemessä, jotkut tosi halvat, ettei olisi tarvinnut ihan musiikitta polkea. Arvatakin saattaa, ettei siellä nyt mitään Gigantti-myymälää ollut. Sen sijaan pieneksi kyläkaupaksi, K-Market Suodenniemeksi, palvelu oli erittäin mukavaa ja lämmintä. Hankin sieltä välipaloja, ennen kuin jatkoin takaisin kohti maisemianne kotiin. Näihin maisemiin piti polkea kaloreitasi kuluttaen.

Tykkään pyöräilystä ja maastopyörä ei estä polkemasta pitkään. Se on ehkä hitusen enemmän aikaa kysyvää paksujen renkaiden takia, mutta ei ole todellakaan mahdotonta, etenkin jos on vapaata aikaa riittävästi kyseisenä päivänä. Seuraavan kerran kun mietit lähteä ulkomaillesi, mieti vielä uudesti, ja katso miten voisit viettää aikaa ihan koti-Suomessa. Mieti sitä elämää, josta sinun ei tarvitsisi lähteä pakoon matkalle Thaimaahan. Säästä rahaakin siinä samalla mukavia summia tilillesi ja kuntoilet.

Minua ei voisi vähempää kiinnostaa rahani tuhlaaminen. Rahan säästäminen on minusta helpompaa kuin sen tuhlaaminen. Luulen, että en ole ainoa. Japanilainen kulttuuri, kunhan ehdin siihen tutustua, on vaikuttavaa. Siellä voi ostaa vaikka yksinäisen kananmunan. Jos et tarvitse enempää, miksi ostaisit enemmän? Ymmärrän, että Japanissa on potentiaalinen uhka maanjäristyksille, joten kansalaiset eivät mielellään osta tuhansilla tavaraa. Ostos voisi vaurioitua koska tahansa. He ovat säästeliäitä kaikessa.

Sastamala on minusta hieno kaupunki, mutta en mennyt sinne Länsilinjoilla. Lippuihin ynnä muuhun olisi kyllä varaa, mutta mikään ei voita reissua polkien ja kuntoillen. Juuri mittasin verenpaineeni, oli todella hyvä, mikä voi johtua pyöräilystä, aktiivisesta liikunnasta ja terveellisestä kotiruokailustasi.

Jos on ylimääräistä aikaa, lähde polkemaan. Sydän kiittää ja terveyskeskuslääkärit odottakaa meitä.

Kommentit

Viikon luetuimmat blogissa

Polje kanssani kylätietä uimarannalle

Chromebook nopeammaksi helposti

Vuoden ilman televisiota. Yllätyitkö?

Puskiaisten polkaisu, ei moottoritietä

Paunu väistää Pirtiliä linjalla 1B/12

12 syytä AdSense-eläkkeelle blogilla

Minulla oli maailman paras mummo

Pirtilillä ei Paunun ahdinko ikinä lopu

Näin tunnistat narsistin tuoreeltaan

Nuuka keksii elämyksiä, ei osta niitä