Jumissa tanssilattialla

Salesta, siinä jo tutusta lähikaupasta, jossa hyllyt ovat pääasiassa normaalihintaisia tuotteita ja punalaput houkuttelevat kuin aarrearkku, liikkui eräs asiakas. Ei muuten ollut tavallisia ostajia. Ei, hän oli se punalappujen metsästäjä — autoileva henki, joka haistoi alennukset jo parkkiruudussaan. Näiden kanssa on vaikeata kilpailla, ja se on yksi syy, miksi lopetin säännölliset alennusten metsästykset . Menevä ostoskärry tarjouksilla on todellinen ja se kertoo jotain ahneudesta. Kysyin: "Miksi tartut kaikkeen, on muitakin ahdingossa?"

Ihanin juhannus, yksin vietettynä Pirkkalassa. Oma valinta. Uimista, ulkoilua upeassa lähimetsässä, herkuttelua, parasta ruokaasi, YouTuben katseluakin , elektronista tanssimusiikkia , juomattomuutta ja lepoa. Onnellisen olo. Ei ihmisiä, ei puolisoja, ei lapsia, ei työkavereita — eikä hässäkkää tai kiirettä. Se koti on minulle pyhä paikka, en kutsu sinne enää ketään, enkä haluaisi käydä teilläkään. Älypuhelimen yhteystiedoissa on neljä kontaktia: isä, äiti, pikkuveli ja isosisko. Outoako, mutta toisaalta mukavaa.

Mitä olisi sellainen matkani, jossa kaikki menisi pieleen? Selvittiin silti, Loimaalla. Joskus vaaditaan malttia, toisinaan improvisointejakin, ehkä pienen kaupungin suurinta sydäntäsi. Paikallisia, alkoivat puhua sinulle uimahallini saunoissa murtaen, enkä ymmärrä puoliakaan. Hesburger, joka meni arkena kiinni jo iltakahdeksalta ja mahoissa kurnii. Heijastin, joka hajosi, hävisi ja näkyi budjetissa 3,99 euron menona. Sitten, pitkästyttävä sauna Vesihovilla menemättä altaille, uintivehkeeni olivat Pirkkalassa.

Kuka muisti Nobinan, nyt kolmen vuoden takaa? Minä ainakin. Silloin kalenterissa oli 14. heinäkuuta 2019 ja pienen odottelunne jälkeen pääsin Nobinan linjalla 85 sieltä Jollaksesta Herttoniemeen. Ennen bussia törmäsin pysäkillä itkevään tyttöön, enkä osannut häntä auttaa, olin itsekin pienessä shokissa. Miten voisi lähteä mieheni luota viimeistä kertaa? Niin, etten koskaan palaa ? Lopulta paljastui totuus, tytöltä jäi bussiin tuo lelukassi, itkemiset loppuivat kuljettajani uutiseen lempileluistasi Nobinoissa.

Minimalisti. Mies tai nainen, ja he kulkivat kaduilla alasti. Minimalistina et vain voi omistaa yhtäkään vaatettasi, ja kuljet mieluiten vaikka ilman. Tästä tunnistat minimalistin heti, sillä hänellä ei olisi edes sohvaa tai sänkyä. Hei siellä, sehän on kai täällä Suomessa laitonta! Tämä, että jotkut elävät jopa ilman turhia huonekaluja, taikka ainakin vähentävät näiden määrää. Minimalismi on huikeaa tämän kaikissa muodoissa, vaikka kaupungeilla täysin minimalisti et voikaan olla aurinkoa ottamassa tässä kesäisin.