Ihanko totta? Kaikki pieleen, Loimaalla!

Mitä olisi sellainen matkani, jossa kaikki menisi pieleen? Selvittiin silti, Loimaalla. Joskus vaaditaan malttia, toisinaan improvisointejakin, ehkä pienen kaupungin suurinta sydäntäsi. Paikallisia, alkoivat puhua sinulle uimahallini saunoissa murtaen, enkä ymmärrä puoliakaan. Hesburger, joka meni arkena kiinni jo iltakahdeksalta ja mahoissa kurnii. Heijastin, joka hajosi, hävisi ja näkyi budjetissa 3,99 euron menona. Sitten, pitkästyttävä sauna Vesihovilla menemättä altaille, uintivehkeeni olivat Pirkkalassa.

Eiköhän tässä ollut ihan tarpeeksi, mutta sentään marraskuun budjetti piti. Marraskuussa oli tilanne sellainen, että alat valmistautua talveani kohti, joten turha matkailu loppuu täysin. Sen lisäksi: en pidä ulkona liikkumisesta talvella, joten teet vain pakolliset visiitit esimerkiksi sinne Citymarketiisi. Tuo on nykyään miltei Prisman veroinen ostosparatiisini. Vuosi vuodelta menet koko ajan erakkomaisempaan suuntaan. Olen erakkoluonne, mutta jostain syystä aina vain enemmän. Ikäkriisi tai nyt jotain muuta.

Kuulin tuossa huonoja uutisia, bussiliikkeen toimitusjohtaja Martti Paunu on menehtynyt ja varsin äkillisesti. Väinö Paunu Oy:n tulevaisuus alkoi huolettaa tästä, mutta uskon tilanteen ratkeavan vielä. Jatkakaa surutyötänne, minäkin teen sitä täällä ja seikkaillaan lisää. Alun perin sinun ei pitänyt käydä Loimaalla, vaan halusi kokeilla Vantaan herkkua. Flamingo kiinnosti lokakuussa kaikkein eniten. Luin arvosteluita ja petyin. Saunaosasto on kylpylässä tynkä, jos en halua maksaa lisäsaunoistasi ekstraa.

Sen uintiajan rajoitus jo kahteen tuntiin sai katselemaan vaihtoehtoa. Moni arvioija sanoi sen lisäksi, että paikassa oli aivan liian paljon väkeä, enkä halunnut istua saunassa aivan toisten iholla. Mietin nyt Keravaa, mutta sitten muistin luottokohteesta, Loimaasta. Haluaisit nähdä talvisen Loimijoen, kävellä uimahalliin kilometrejä ilman joukkoliikennettä ja nauttia ajasta Hirvikosken kylällä. Asuntonäyttökin järjestyi, joka miellytti kovasti silmiä rauhallisella alueella ilman ylimääräistä autoliikennettännekin.

Miksi olen erakko? Kerron sinulle, mitä erakkona ymmärrän. Jos menet kaukaiseen metsämaahan Loimaan maaseuduille ja hiljennät tahtiakin, tulet ymmärtämään sen, että olet vihdoinkin yhteydessä ihan kaikkeen.

Vaihtoehtona oli myös Forssaa, mutta en raaskinut mennä sinne kolmella eri bussilla. Sen lisäksi enpä halunnut käyttää Koiviston Auton halpakyytejäni, joten mentiin sitten Loimaalle vieläkin, Paunulla.

Forssa, olkaa kuulolla! Tulen sinne teille ensi vuonna fillarillani Pirkkalastakin asti, nähdään joskus!

Syntymäpäivä täällä Loimaalla, energiajuomia alkuun

Oliko erikoinen, kai. Ei kai kukaan muu matkustaisi koko ajan vain yhteen tai muutamaan paikkaan? Enpä vieläkään halua ulkomaille, en edes Viroon. Se vähä budjettikin mitä on, riittää minulle nykyään täysin toteuttamaan unelmiani. Loimaa, se on unelmani numero yksi. Kun ovi aukesi Loimaalle sieltä Paunun bussista, itkin monta minuuttia ilosta. Olit siellä Loimaalla. Sitten viritin Spotify Premiumini tanssimusiikkiin, ja pian olit jo Loimijoella kokemassa sitä. Navigaattoriakaan en tarvinnut, perille.

Prismoissa ei ole ihmisiä nimeksikään, joten erakko tykästyi kiireettömään kaupankäyntiin. Se ei ole Pirkkalassa mahdollista kuin vasta varhain aamustasi tai sitten myöhään illoista. Menen satavarmasti tänäänkin Citymarketille nyt kello 21 jälkeen, muulloin on kamalaa ruuhkaa. Nuuka ei osannut käyttää tarrakonetta paistopisteessä, mutta myyjä neuvoikin missä toinen on. Se toimi. Sain evästä matkaan ja juomaa kylkeen. Bonukset päälle! Ikävästi se ei riittänyt lopulta seuraavalle bonustasolle, mutta elät.

Miksi härmäläläiset menevät Pirkkalan kaupalle? Eikö se Tampere tarjoa Koivistonkylää, jos menee Prismaani? Miksi ne ruuhkauttavat meidän kauppoja ja saisiko Pirkkalaan kauppoja maaseudun isolle puolelle, kiitos? Ajatelkaa sitä säästöä, kun päästäisiin Lidliin ajamatta kymmentä tai viittä kilometriä autoilla, busseilla tai pyörillä. Täytinkö 33 vuotta ja ihmettelen vieläkin miten Pirkkalassa on hei varaa kasvaa kasvattamatta ruokakauppojen määrää samalla. Kohta ei mahdu ruokakauppaan, olipa väkeä.

Sama paikka, sama energiajuoma, aina

Kaikki ne 33 vuotta olen ihmetellyt sitä, miksi tätä maailmaani tehdään vain enemmistöjen mukaan. Koulussa sait ystävystyä väkisin, vaikka haluat erakkoelämää. Kaupoissa oletetaan, että kassan kanssa pitää jutella niitä näitä, samalla kun ajatuksesi olivat muualla. Surenko vieläkin sitä, että bussiliikkeen toimitusjohtaja toisesta sukupolvestasi on menehtynyt. Koulussa en halunnut tehdä ryhmätyöt, koska olin ujo, eikä minulla ollut koskaan mitään sanottavaa. Missä on introverttien yhteiskunta, muutan!

Erakoksi ryhtyi omasta tahdosta. Moni erakko syntyy huonoista kokemuksista maailmalla. Jo teininä tiesi, että koulukiusaamisen aikakausi sai minut arvostamaan enemmän omia oloja. Silloin ei kiusattu, koska istuit yksin kotona ja lähdit välillä liikkeellekin. Kavereita ei yksinkertaisesti ollut, eikä näitä ole nytkään, koska se on omakin vika. Vaikka minulla on ollut huonoja kokemuksia ihan vuosienkin takaa, olen myös torjuva osapuoli. Moni on esimerkiksi ollut yhteydessä blogini kautta ja halusi olla kaveri.

On joutunut hylkäämään nuo yritykset, muutaman sananvaihdon jälkeen. En vain enää jaksa mitään ihmissuhteita, toisaalta se koko erakkoelämä on moottoritie vapauteeni ja mielenrauhaan. Tykkäänkö olla yksin, omassa seurassa viihtyy, ja sinulla on aika omiin juttuihin. Voi olla, että ketään ei kiinnosta olla kaverinakin, koska en edes tykkää mistään. Tanssimusiikki, bussini, bloggaaminen, tietokoneet ja puhelimet taitavat olla ainoita pyöräilyni ohella. Eivät nykyajan julkkikset haluaisi sellaisia kavereita.

Vuokra-asuntonäytöstä, erakko törmäisi vain kissaasi

Pirkkalassa pelkkä kissa iltalenkeillä näkyi viimeksi ehkä muuttovuonna, 2012. Kunnan väkiluku on lisääntynyt niin paljon, että nykyään iltalenkilläkin on kaiken maailman ihmisiä kanssasi. Tullessani sinne Loimaalle, sain olla yksin ja todellakin yksin. Matkalla joen maisemiin törmäsin kirjaimellisesti koko neljän kilometrin matkalla vain muutamaan hassuun autoon ja yhteen mustaan kissaan. Erakko pysähtyi kissan läheisyyteen ja tervehti sitä. Kissa ei edes yrittänyt juosta karkuun, rakastat kissoja.

Kissa on siinä miltei huomaamaton, mutta punainen postilaatikko voi auttaa sen löytämisessä. Nyt tuntui siltä, että olin vapaa ihmisistä, vapaa murheista ja vapaa kaikesta. Reppukin keveni Loimijoen rannoilla, talvisissa maisemissa: energiajuoma maistui ja lihapiirakka upposi syvälle mahalaukkuun. Kissa teki paluun, mutta ruokaa ei ollut antaa. Kissat huomaavat ihmiskunnan ystävällisyyden ja yksi kissa Kuhmoisissa tuli aiemmin silitettäväksi. Nuo hetket tarjoavat enemmän kuin mikään tarjous.

Oli pakko lähteä, Vesihoviin. Olin satavarma siitä, että tarvittava oli mukana, koska kevennyksistäsi huolimatta reppu ei ollutkaan täysin kevyt. Rannalta löytyi pullo, josta sait vielä pantit paluumatkalla. Yhdestä autosta heitettiin viisi tölkillistä ja olen satavarmana siitä, että he näkivät vielä peilistä kuinka aktivisti keräsi ne. Loimaata ei saa sotkea! En vaan pysty kävelemään roskan ohi, keräsin nytkin monta pussillista roskaa Loimaalta. Jätä arki siistimpänä kuin tullessa niin huomaat eron! Vaikka joka päivä.

Päivätoiminta, kuulostaa melko tutulta

Vesihovi maksaa päiväuintina viisi euroa, mutta kello 15 jälkeen hinta nousee jo eurolla. Tarkoitus ei ollut viivytellä, mutta K-marketista hienoja piirustuksia, joista oli pakko ottaa valokuva. Arvometallia kertyi sen verran paljon, että jo ensimmäiset 2,50 euroa tienattiin. Sekin hidasti matkaa jonkin verran, mutta myös roskia olisi edelleen paljon. Uskoin ehtiväni, koska kävellessä olen rivakka, ja muut jäävät taakse yrittämään. Mikä se kylä taas olikaan? En taaskaan muistanut sitä, mutta se tulikin mieleeni.

Ohitan keskusta ja matka taittuu ilman navigointia sitä Hirvikosken kylää kohti. Pulloja riittää, mikä tietystikin hidastaa matkaa. Kalliimpaan hintaan oli kuitenkin tunti, joten ei ollut mitään syytä epäillä sitä, että et kerkeäisi päiväuinnille halvemmalla. Lopullinen tuomio tehdään ikivanhassa Siwassa, joka K-marketiksi muuttui. Hirvikosken pullonpalautus oli tuolla 90-luvulta ja palautusta hidastaa se, että viivakoodin piti olla ylhäällä pulloja palautettaessa. Kestikö hetki tajuta koneeni toimimattomuutta!

Lopullinen hidaste tapahtui itse kylän ytimessä, asunto oli esittelyssä ja oli pakko vilkaista! Välittäjä sanoi, että sapattivapaa ja omilla säästöillä eläminen ei ole este, mutta luottohäiriömerkintä usein on. Minulla ei sellaisia ole, ja asuntokin vaikutti olevan hyvä. Välittäjäni sanoi, että vaihtuvuutta on täällä paljon ollut, koska moni tulee kohtaamaan itseään hyvässä tai pahassa. Kaikkiko eivät viihdy autiossa kylässä sinkkuna, paitsi ehkä erakot. Kiitä esittelyistä, nyt on pakko lähteä Vesihoviin. Mietin asiaa!

Vesihovissa pettymys, uimahousut unohtuivat kotiini!

Yleensä tarkistat repun sisällöt ennen matkaa, tai edes uimahallia, mutta ei nyt. Oli niin onnellisena, että tulin vain 14 minuuttia myöhässä päiväuinnista, mutta ei se ylimääräinen euro missään tuntunut maksaa. Johan siellä Tampereellakin uinti maksaa kassalla miltei yhdeksän euroa jo. Toveja meneekin etsiessä sopivaa pukukaappia, mutta #148 oli varattu. Onneksi #141 kelpasi tuossa, joka olikin vapaa ja siitä tuli Lehtimäen Liikenteelle myyty Paunun bussisi mieleen. Onnekas hetki, mutta ei kuitenkaan.

Repustasi nousee kaikkea muuta kuin tarpeellista tavaraa. Savumuikkuja säilykkeinä, energiajuomaa, deodorantti, vaihtovaatteitani, turkkilainen pyyhe, suklaapatukka, palautettavia tölkkejä, mutta ei sitä tärkeintä pääsylippua uima-altaille. Uimahousuja. En suuttunut tai mitään, tuossa hiton tilanteessa ei kannata syyttää asioista muita tai edes itseään, rauhoituin hetkeksi saunaan. Meditoi ja se onnistuikin hyvin, mutta vain hetken. Sitten saunaani tuli muitakin ja he rupeavat juttelemaan erakolle asioista.

Yksi istahti ihan viereeni ja jouduin kysymään toistamiseen mitä hän kertoi. En oikeasti ymmärtänyt mitään, mitä hän puhui siinä. Tuli ilmi, että hän ei ollut kantaloimaalainen, mutta asui siellä kuitenkin 35 vuotta. Hän puhui alkuun tiettyä, ehkä vorssalaista murretta. Kerroit, että en ole kantasuomalainen, joten murre suli nopeasti. Hän ihmetteli miten Loimaalla on kahden kuukauden jono hammashoitoon, mutta hänelle tuli yllätyksenä, että Pirkkalassa jono on puoli vuotta. "Siinäpä on jonoa kerrakseen!".

Hintakaaren tarjousjuoma saunalauteille

Pitkän linjan loimaalainen ei halunnut paljastaa nimeään blogijuttuun, mutta hänellä oli selkeä huoli kotikaupungistaan. Hänen mielestään Loimaaltani katoaa koko ajan väkeä, paikat autioituvat ja monet lähtevät kaupoillekin suurempiin kaupunkeihin. Sitten ihmetellään lehdissä, että missä ne lähipalvelut ovat. Hän oli kiinnostunut ulkopaikkakuntalaisten mietteistä, mutta olenko aamulenkeillä huomannut samaa, miltei joka liike oli joko tyhjänä tai vailla asiakasvirtoja. Miksi ihmiset muuttavat sieltä pois?

Se oli hedelmällistä keskustelua, kunnes minun piti keksiä miten päästä uimaan. Miehen jo lähdettyä toinen loimaalainen sanoi, että sehän meni sitten hyvin. Hän vakuutti, että kun hän muutti Loimaalle, hänellä oli samanlaisia vaikeuksia ymmärtää murretta. Ei siitä kannata pahastua tai pitää itseään siinä tyhmänä, ettei ole ymmärtänyt kaikkea. Kiitä miestä tiedosta ja menepä hakemaan pyyhettä. Sitten se sattuikin sopivasti, henkilökuntaa näkyi. Kysyin miten pääset uimaan, kun uimahousut Pirkkalassa?

Hän veisi sinut uimavalvomoon, uimahousuja oli vauvasta vaariin. Hän kysyi miksi tulen niin pitkän matkan päästä uimaan tänne, mutta vastasin nopeasti: väki. Täällä ei ole sitä. "Joo, olet oikeassa siinä, varmaankin aikamoiset ruuhkat Tampereen halleissasi!". Ovat ja hinnat eri. Toisekseen se Tampereen kaupunki poistaa ensi vuodeksi aamu-uinnin, joten olette etulyöntiasemassa, kun jatkossa uimahallia valitsen. Pääsin uimaan, mutta ei ollut lainalle hintaa. Loimaalla sellaisia hintoja ei ole, eikä klooria.

Jotain hyvääkin, marraskuun budjettini piti Pennossa

Muualla uimapuvun vuokra on helposti neljä euroa, mutta viiden euron pantin sai takaisin. Loimaalla veloitukseton vuokra oli loistovetokin, koska budjettiini jäi ilmaa. Se säästetty raha menikin jo samana iltana Loimaalle takaisin, kävin Hesburgerissa. Taitoa on sekin, koska Prisman lähin Hesburger menee arkisin kiinni jo kello 20. Mega-aterian hinta 14,50 euroa. Vaikka oli bussiin tunti, niin uskalsin koittaa kaukaisempaan heseen. Mega-ateria jo 12,80 euroa ja Loimaan eduksi raha ei liikkunutkaan muualle.

Kello on 20, saavu auki olevaan Heseen ja ruokia odottaessa tutki Pennon näkymiä, tämä on jo neljäs kuukausi kun jään siitä plussalle budjetissa! Ihanaa laittaa sinne vielä yksi rivi ja miinukselle ei mennä siltikään. Jonkun verran on tuhlailtu esimerkiksi AdGuardin hyvään Premium-lisenssiin. Teepussejani on pitänyt hamstrata pakettikaupalla varastoon, sillä hyllyvarastot ehtyisi. S-ryhmän vain ilta-aleissa käytettävä lahjakortti tyhjeni sekin, joten ostin uuden. Riittää taas hetkeksi, kunnes ostat niitä taas.

Suurin kulueräsi menee koko ajan asumiseeni, jopa 70 prosenttia. Citymarketissakin käyn nykyään jo eniten, koska Prismojenne minimaalinen lisäsäästöni ei ole ekstrakävelyn arvoista. Sitä paitsi, kunhan Prismaan menen, niin joudun menemään seuraavaa seuraavalla bussilla, aikaa hukkui siitäkin. Mikään senttien säästö ei ole enää bussien odotteluiden arvoista. Pitää osata olla ostoksilla Citymarketissa. K-menu ja Pirkka ovat aika edullisia, mutta kaiken muun haen 60 prosentin Salen ilta-alesta. Nuukaa!

Juhli onnistumisiasi budjetoijana, heti

Ensimmäistä kertaa Nysse-arvolatausta pitkään aikaan. Aiemmin mietit, että voisin jopa luopua heti matkakortista, mutta sen heijastava pintasi tuli nytkin hyödyksi Loimaalla, kun jouduit pysäyttämään Väinö Paunu Oy:n linja-autoja pilkkopimeässä aivan Loimijoen tuntumassa. Kuljettaja on toki tiennyt nousevasta nettilippumatkustajasta, mutta sen varaan älä laske. Toisekseen paikallisliikenteessä sillä kortilla säästää 50 senttiä matkalta verrattuna esimerkiksi mobiililippuun. Budjetointi, helpompaa.

Marraskuun lopun saldo oli 11,93 euroa 250 euron budjetista vuokran jälkeen. Hupiraha oli perinteiset 50 euroa, mutta siitä säästyi seitsemän euroa. Säästynyttä rahaa kertyy säästöosuuksiin helposti, joilla voisit sitten tehdä pikapaluun Loimaalle vaikkapa jo tammikuuta silmällä pitäen. Uusi vuosi aloitetaan teilläkin, siitä matkavinkkiä. Tykkään siitä Loimaasta valtavasti. Enpä ihmettele yhtään, jos seuraavan matkan kohde on siellä taas. Vuokra nousee nyt ensi vuonna ja tänä vuonna nousee sähkö, paljonkin.

Ennen myyntini oli kuukausimaksutonta, mutta kilowattitunti maksoi 5,35 senttiä. Se määräaikainen sopimus loppui marraskuunne alussa ja uutta ei löytänyt mistään kuukausimaksuitta. Minun oli pakko suostua vuosien jälkeen 3,99 euron kuukausimaksuun. Kilowattitunti ei säilynyt samana, se tuplaantui noin kymmeneen senttiin jo. Lopputulema on se, että noin 4-5 euroni sähkölasku on jatkossa miltei 12 euroa. Se olikin itse asiassa yksi syy miksi sitä koko budjettia piti aiemmin nostaa ja ihanko kunnolla.

Yhteenveto: Loimaa yllätti Vesihovissa, pian takaisin?

Päivän keskikulutus on niin pieni, kuusi euroa. Olen tyytyväinen ja mielestäsi budjetti on liian tiukka monien mielestä. Erakkous on minulle ekologinen valinta, en vain pidä älyttömistä kulutusjuhlista tai hulppeista rantalomista. Uskokaa tai älkää, päivä Loimaalla ei ollut elämässäni yhtään huonompi kuin viikon lomani Saksassa, johon meni 600 euroa. Virikettä voi keksiä sieltäkin, missä juuri mitään ei ole, vaikkapa katukuvien siistimisistä aktivistina. Harmi vain, että the päiväsi meni aivan liian nopeasti.

Minulla ei ole tuon yhteiskunnan mielestä ystäviä. Silti, kävin tapaamassa ystäviä, Loimijoelta aina Metsämaan ainutlaatuisiin puihin. Halasin niitä kymmeniä ennestään tuttuja puita ja sitten kohtasin luonnon luontona, en mahdollisuutena kaataa sitä ja rakentaa tarpeetonta infraa. Joskus tuntuu, että olen ainoa lajissa, mutta se on mitä minun tulee tehdä. Haluan antaa enemmän olemalla esimerkkinä muille. Töitäkin on tehty, nykyään vien sekajätteisiin vain kuusi pussia vuodessa, aiemmin 12 tai 36.

Onko surullisia, mutta en oikeasti löydä mitään ostettavaa. Loimaalta mukaan tarttui tosin heijastin, maksaisi 3,99 euroa hupirahoista. Vanha oli työelämästä ja meni rikki. Koko reissuuni Loimaalla kului rahaa näin: bussilippujeni menopaluut 21 euroa, syömisesi 12,80 euroa, omituinen (eikä varmastikaan terveellinen aamupala) ja 3,69 euroa, Vesihovin saunalauteille moottoriöljyjä eurolla ja sitten tosiaan Vesihovin käyntimaksu 6 euroa. Piti olla kahden tunnin uinnit, mutta kukaan ei häätänyt kolmessa.

Oli siellä kolme tuntia, eli mitä siitä voit laskea? Kaksi euroa tunnille. Aika hyvä. Noin 50 euroa meni kaikkiaan tähän elämykseen ja nyt oli todellakin Elämys isolla E:llä! Voisi jopa kokemuksestasi puhua, sillä uskaltauduin myös hyiseen Loimijoki-simulaattoriin Vesihovilla. Ulkona oli kylmäävä kylmäallas ja koko kolmen tunnin aikoina vain minä halusin koittaa. Ei tosin mikään ihme, uinut Seiväslammella pitkälle loppusyksyyn. Ei tunnu missään. Jos 50 euroa palaa kuukaudessa viinaan, täällä Elämyksiin.

Lopuksi, kello 23 jälkeen, kiitän unisena bussikuskia matkoista Tampereen linja-autoasemalla. Hän kysyy: oletkos Jyri, joka kirjoittaa paljon Paunusta? Ei kai niitä kilpailijoita ole, vielä. "Hienoa, näissä teksteissä on positiivista Paunusta!". Tämä on paras bussiliike ikinä. Tykkään. "Nähdään linjalla!".

Minullako ei ole ystäviä, mutta Loimaalla nähdään siinä tammikuussa taas, ystäväni Loimijoki.