14. heinäkuuta 2019 lähdin Helsingin betoniviidakoista, eikä kaipuuta takaisin ollut. Otit muutaman nettilipunkin Valkeakoskelle, mutta työväen kaupunki ei vain säväyttänyt. Sitten löysin Loimaan, jossa viihdyn erinomaisesti sinunlaisella maaseudullani, ilman ihmismassaa. Lähtö on usein kaduttanutkin, mutta raha on S-tilillä. Loimaan reissulla numero kysymysmerkki ei ollut nytkään valittajaa. Kaikki oli kerrankin erinomaisesti. Masentunutta seuraa en vain oikeasti jaksa, puhumattakaan rahattomasta.
Toisinaan mietit, keitä Tampereen metropolia oikein johtavatkaan. Luontoarvoillasi ei ole mitään arvoa ja puita saat kaataa tällä hetkellä aivan surutta, kunhan autoilija saa uutta pintaa ja kapitalismi kukoistaisi. Aikaa täytyisi säästää tiestöllä vähintään viisi minuuttia, vaikka kymmenen tuntia säästät katsomalla vähemmän Netflixiä tai Uuno Turhapuron sketsejä. Aikaa voisi myös säästää hankkimalla mahdollisimman epämukavat sängyt, silloin kenenkään ei tee mieli jäädä vain kotiin makaamaan.
Kannattaa kysyä itseltä rohkeasti kummasta sängystä on helpompi nousta; siitä missä on parhaalla tavalla täysjousitettua Premium-patjaa vai vastenmielinen, kusenpolttama vaahtomuovinpalanen? Ne on vain asioita, joita päätetään kassalla. Ostoksesta puheen ollen teen sopivasti monta vaatehankintaa. Nuuka kertoo miksi ostin uudet farkut, mutta Loimaan huonon vaatetarjonnan vuoksi farkkushortseja ei ole löytynyt mistään. Ne saattaisin ostaa netistä, koska ei niitä edes koko Ratinan ostarissasi ollut.
Toisinaan mietin, miksen ottaisi kantaa vuosikatsaukseeni budjetissa aiemminkin. Tästä juuri nyt. Pennosta ja S-tuottotileiltä kaivettua dataa. Dataa ostoksista puolen vuoden ajalta, aivan tammikuun alusta ihan kesäkuun loppuun. Viime vuonna budjetti ylittyi reippaasti, mutta tänä vuonna on kulutus pysynyt Forssan matkasta huolimatta maltillisena. Uskon, että S-tilien budjetti on loppuvuonna 2024 plussalla rohkeasti, enkä myöskään odota isoa laiterikkoa ahkeran marjastajan säästöjä karsimaan.
Viisi vuotta ilman narsistia, ensimmäinen Loimijoelle
VR on tullut elämään jäädäkseen. OnniBus.com on enää ainoa liikennöitsijä Tampereen ja Turun välisellä tiestöllä. Matkakaan ei ollut kallis. Uskaltaisinpa väittää, että Koivistolta et saa edestakaista matkaani Tampereelta aivan Loimaan sydämeen 8,20 eurolla. Pelkästään euron varausmaksu nostaa Onnibussini hintaa yli 14 euroon. Missä halpuus, missä nopeus: entä missä luotettavuus? Taas joutui tilaamaan junaliput, Loimaalle! Halvalla pääsen nytkin, 5,05 euroa menoon sekä toiset paluuseen.
Elokuussako Loimaalle, myöskin. Yli viisi vuotta sitten ei kelvannut mikään muu kuin paras matka ulkomaille, Suomessa ei muka ollut sitä nähtävää. Okei, maksaisit edes omat osuudet, mutta lennoista ja hotelleista alkaen pitänyt osallistua masentuneen köyhän kuluihin. Määränpäässä vielä saat ruokkia ja osallistua bussikuljetuksiini, ihan kuin omista ei olisi jo tarpeeksi kuluja lompakkoonne. Viisi vuotta ilman tätä, pakko juhlia. Senttejä ei tarvinnut nytkään laskea, mutta Hesburger-ateriat jätin välistä.
Junan tullessa Loimaalle ajallaan, sateenvarjolle on käyttöä, mutta päivä ei mene siitäkään pilalle. Sateenvarjot auki ja suorilta Prismaan. Ihmettelin muodonmuutosta Loimaalla, koko rautatieaseman takaosa töhrittiin matkojeni välissä, poikkeuksellisen paljon. Kenellä menee niin huonosti, että ei ole edes värikirjaan varaa? Ei ollut näkemisen arvoista taidetta. Toivon, että vaikka rautatieasemaa onkin läpeensä kuollut, sen ei annettaisi Loimaalla vain rapistua tai yllättämään piirroksella seikkailijaa.
 |
| Erakko tuli Loimijoelle, katsokaa mikä saalis |
Viiteen vuoteen on mahtunut arki, on ollut vaikeuksia kasata itseänsä moisen parisuhteen jälkeen. Niin monta kertaa on haukuttu, ei arvostettu tekemisiä pullan eteen ja vaadittukin on yksinkertaisesti liikaa niin rahallisesti kuin joskus ajallisestikin. Eräänä aamupäivänä yritit ja siirsit Bank Norwegianin säästötileiltäni 500 euroa saatesanoin Christian, sinne meni. Velkojen maksuun. Jos en olisi maksanut, hän uhkailee ystävyyden päättämisellä ja elämän pilaamisella. Parempaa totella, mutta pois lähdin.
Pelkästään haukuistasi tiedän, että viisi vuotta eivät ole tulleet täyteen turhaan. Niin monta päivää parisuhteesta on haukuttua. Itsekkääksi, pihiksi ja idiootiksikin. Olin niin itsekäs, kun lasken paljonko herrasmieheni sitä rahaa sai, pelkäsinkö omaa taloudellista kuolemaa. Hänen ei tarvinnut taloudellista kuolemaa sen sijaan odottaa, hän eleli velkahelvetissään tässä valmiiksi ennen kuin ihana suhteemme ehti alkaakaan kunnolla. Maksajaa on tiedoissa, mutta narsisti tietänee hyvinkin, ei montaa vuotta.
Lopulta narsistien uhri havahtuu epäilyttävään asiaani parisuhteissa. Mistä häntä syytetään? Miksi naama ei vain riitä sellaisena kuin on? Minkä takia säästötilillekin on taas kajoaminen? En usko siihen, että on olemassa täydellisiä parisuhteita. En usko siihen, että on olemassa täydellisiä kaupunkejakaan, ei edes Loimaalla. Vuosieni mittaan näitä juttuja on luettukin, koska narsistien hallitsemia suhteita on vaikka muille jakaa. Minua ei kuitenkaan hallitse enää kukaan, ja rahatkin säilyivät visusti S-tilillä.
Lintujen määrä kertoo luontokadosta, Pirkkalassakin
Oletko ihmetellyt lintujen vähenemistä Tampereen seudulla tai vain Pirkkalassa? Linnut eivät ole kadonneet lintuinfluenssaan tai muuttuneet äkisti, erakkolinnuiksi. Muistan sen ajan, kun muutin 12 vuotta sitten Pirkkalaan, fiilistellen sitä linnunlaulua ja tyylikkäitä lentoja. Nykyään täällä Pirkkalassa laskeutuu enemmän näitä lentokoneita kuin kauniita lintuja maan tasalle. Se on siinä. Lintujen määrää on vähentänyt tällä seudulla luonnon monimuotoisuuden hupeneminen ja miksei ilmastonmuutos.
Jos vain kaadat metsää teollisuuden ja uusien unelmien tieltä ajansäästöön Puskiaisista, niin et voi aikuisten oikeasti yllättyä siitä, että lintutilanne tulee pahenemaan. Kehätie ja maankuulu Puskiaisten moottoritie on parempi jättää toteuttamatta. Kangasalan kaupunki voisi aivan hyvin unohtaa haaveet. Haaveet, joissa kaupunkiin muuttaisi lähitulevaisuudessa jopa 8 000 uutta asukasta. Rakennetaan nyt lintutorneja aivan pitkin ja poikin Tampereen seutuja, vaikka linnuista ei ole kohta havaintoakaan.
Kyllä siinäkin on perää. Lintukannat yleisesti ovat vähentyneet pitkällä aikavälillä, ja itselläkin on sama havainto tältä kesältä, että tavanomaista vähemmän on linnun laulua kuulunut niin asutuksien keskellä Pirkkalassa kuin vaikka lempimetsässä. Päivien hakkuutapa ei edes suosi monimuotoisuuden säilyttämistä, se on varmaan pääsyy Suomessa. Toinen syy voisi olla lintujen kuolleisuus, mikä ei edes johdu tosiaan lintuinfluenssasta, vaan muuttolinnut kohtaavat kuivuutta ilman puroasikaan tiellä.
 |
| Luontokatoa on Pirkanmaalla, ei Loimaalla |
Ole aktivisti, tule puolustamaan metsiä. Ihmettele, miten eläinten omistamasta metsästä on tullut vuosituhannella sijoittajien temmellyskenttiä. Ennen metsä kasvoi omillaan, vahvaksi ja iänikuiseksi kodiksi, eläimille ja miksei linnuillekin. Nykyään metsääkin iskostetaan, jotta joku päivä se muuttuisi rahaksi. Kasvatettu metsä ei kuitenkaan tarjoa alkuperäistä metsää, joten onko mikään ihmekään, jos linnut ja muut eläimet eivät siellä viihdy? Ihminen on edelleen tämän maailman pahin häiriötekijä.
Lintujen määrä on vähentynyt koko Euroopassa ja muualla maailmallani. Loimijoelta palasi hyvän uinnin ja istuskelun jälkeen takaisin kaupoillekin. Yllätyin, että jo vartin kävelyn aikana näen variksia enemmän kuin Pirkkalassa vuodessa! Variksia oli Loimaan puisessa keskustassa niin paljon, että niitä laskeutui miltei joka puun latvaan. En ole paras arvioija, mutta lintuja oli helposti satoja. Paras arvioni, ehkä tuhat varista vartissa. Siinä mietin, mitä Loimaalla tehdään toisin, jos ei lintuja etsiä tarvinnut.
Ovatko kaikki Pirkkalan varikset muuttaneet Loimaalle, haha. Lähiluonnosta viisi, kunhan saadaan Pirkkalan Prismaankin joulukinkkua ja smetanaa jouluksi uutta asfalttia pitkin. Vaadin edelleen tekoja jopa Tampereen seudun päättäjiltä, myös lintukadon pysäyttämiseksi. Luonto on myös tilaa rentoutua tai palautua ikävistä ajatuksista. Serkku on tehnyt Venäjällä itsemurhan, siinä Loimijoen maisemaakin ja vähän helpottaa. Loimijoen herkut ympäröivine lintuineen olivat parasta terapiaa surun keskelle.
Surua, tarjouksia ja vanhoja muistoja ökyelämästäkin
Meillä oli yhteinen isoäiti. Rakastan mummoa edelleen, jo ennen isoäidin kuolemaa serkkuni sanoi mummolle, että tappaa itsensä hänen poismenoon. Mummo oli hänelle yhtä tärkeä kuin farkut jalassa. Mummo kuoli pois lokakuussa 2021, ja serkku teki itsemurhan kotonaan: kesäkuun 2024. Viimeisiäkin häneltä: en jaksa maailmaa, hänen piti käydä mummon haudalla. Olisiko kohdannut uutta surua, itken Loimijoella mummoni perään vieläkin (ja nyt serkun perään). Serkulla ei ollut isää, äitikin seonnut.
Mitä olisi voinut tehdä toisin? Miten auttaa, jos myös alkoholi oli tapetilla? Kuinka sanoa Putinille suoraan, että osasyyt itsemurhaan oli myös serkkuni lähes varma joutuminen Ukrainan rintamallekin tykinruoaksi? Elämä jatkuu, onneksi pääsin itse paskamaasta pois. Sulje siellä Loimaalla vaikka silmät, hengitä pariin kertaan ja sano Vladimir Putinille, haluat elää tätä maailmaa. Haluan pyöräillä Forssaan toistamisiin 2025, olla Loimaan nurmikolla satoja kertoja. Lempeää hardstylee Loimijoenrannalla.
Ennen meni satasia: mieheni masennuslääkkeisiin, ravintolaruokiin ja matkoihin. Paunuilit tänne Pirkkalaan juomaan, ostelemaan rahoillani Jack Daniel'sia ja viereisestä kaupasta sai tietystikin jotain ruokaa. En minä mitään sanonut, tai saat kuulla koko loppuillan konserttia. Poiskaan en häätänyt, kun rahaton ei kotona syö, mutta mihin rahat menevät? Ei mummokaan olisi häätänyt juojaa. Pikavuoroni hitaudesta valitti Valkeakosken kautta Paunulle. Raidekaan kelvannut, lähijuna seisoo Riihimäellä.
 |
| Nuuka tekee ostoksia halvalla, Loimaalla |
Shoppailu. Jack&Jonesista en ostaisi sitä farkkua, eivät kestä kuin kolme kuukautta. H&M-farkut kestävät noin puolisen vuotta, parempaa. Oikeastaan koko idea ostokselle oli testata kuinka Prisman merkkifarkut pärjäävät kisassa. Tiedän rikkaita sosiaalisen median päivittelijöitä, mutta tiedän myös oikeita rikkaita, jotka kaikessa pihiydessään ostavat farkutkin vasta 62 prosentin alennuksella. "Only for the real rich" oli sitten toinen, joka sai viimeisen 31/32-koon liikkeelle, Loimijoellekin uimaan.
Mielestäni jokainen on rikas, kaikilla on mahdollisuus budjetointiin ja siihen, haluaako elämäänsä pyhittää kalliin alkoholin tai sauhuttelun ympärille. Itse en harrasta kumpaakaan. Ostoksillakin voisi valita, ostaako farkut 39,95 eurolla vai tarjouksesta 15,15 eurolla. Lippiksesi otan muuten vain, koska H&M:n vuoden vanhasta lippiksestä lähti väri ja sininen oli enää paikoin kulahtanut harmaa. Lipassa oli kangas repeämillä, joten ostin tilalle sen laadukkaamman. Harjoittelua vaatisi, Bangladeshissa.
En voi käsittää miten tavara voi olla näin paskaa. Toisaalta on myös peiliin katsomisen paikka, jos huolii jotain H&M:n lippiksiä 12,99 eurolla omakseen. Nykyinen lippis maksoi 19,99 euroa, ja vaikutti muutenkin lupaavalta, ollen kallis ja hyvä. Halpaa ja hyvää ei nimittäin ole olemassakaan, sen olen nyt onneksi tajunnut myös puhelinostoksella. Yksi kysyi, miksi rahtaat tavaroita Loimaalta tai Forssasta? Paikkakuntien hyväksi, Tampereen seudullani ostajista ei ole vieläkään nimittäin kamalasti pulaa!
Budjetoinnin puolivuosikatsaus on suoraan Pennossa
14. heinäkuuta on minulle tärkeä päivä, eroa ja erakoidut. Siitä on nyt viisi vuotta. Moni erakoituu saadakseen aiemmin ollutta rauhaa elämään. Saan budjetoida normaalisti jo vuosia, ja nyt saat lukea ennennäkemättömän puolivuosikatsauksen blogissani. Viime vuosi oli aikamoinen bussiralli useiden laiterikkojen vuoksi, mutta onneksi vuokranantaja tuli vastaan ja uusi jopa talotuuletinjärjestelmäni, niin saa yöllä nukutuksikin. Tänä vuonna kaikki on juuri päinvastoin, juuri mikään ei menisi rikki.
Se vain varastetaan. Turhia menojasi mm. lokasuojissa polkupyörääni. Toiselle satulakin kävi, piti ruuvata uusi. Olen aktivisteja ja mielestäni menojeni sekä tulojen pitää olla läpinäkyviä, siksi voit ihan kotisohvaltakin katsoa mihin minulla sitä rahaa menee. Jos kirjaudun ilmaisella taloyhtiölaajakaistalla Pennoon, tiedän voivani parantaa: taloustaidoissa. Pennon ihana kulutusgraafi tammikuulta kesäkuun loppuun paljastaa, että kulutusta on selvästi vähemmän kuin vuosi sitten tismalleen samaan aikaan.
Akkukin loppui, eikä tanssimusiikkia kuulu. Viimeisin biisi kertoi siitä, että ostamme vain roskaa. Loimaalla ihmiset eivät ole tielläsi koskaan, joten istahdin, pistin kuulokkeet lataukseen, otin kengän jalasta (miksi) ja sukelsin neljän euron Laiteneteillä sinne maksuttomaan Pennoon. Puolivuosikatsaus näyttää lukemat. Kysy muuten näitä lukemia keneltä vain, yli 99 prosentilla väestä menee taatusti kieli solmuun. Kysy minulta, saatkin katsoa kaiken sentin tarkkuudella, laitenetistä huolimatta hetkessä.
 |
| Kuvat Loimaalta, taustakuvani Humppilasta |
Kuulokkeiden latautuessa kysy mihin se raha taas meni? Vastaus odottaa. Asumiseen valui 3023,53 euroa. Vuokrasi on seudun edullisin, Pirkkalassa. Ruokakauppajätti nettosi 600,16 eurolla. Saan luvan maksaa itselleni hupirahaakin, siihen 600 euroa. Sen sijaan S-tililtä veloittaviin pieniin ostoksiin sain käyttää rahoja 116,88 euron edestä. Muuhun menee helposti 60,90 euroa, mutta lahjoituksiinkin lähes saman verran, nyt 60 euroa. Liikenne-kategoriaan meni vain 49 ja puhelimeeni sekä internetiin 29.
Yhteensä paloi säästötilin menojasi lukuun ottamatta 4539,47. Budjetti oli kyseisellä ajanjaksolla 4572,00, joten miinukseksi meni. Ei kuitenkaan. Nyt ollaan kuulkaa 32,53 euroa, plussalla! Se kertoo, että plussalla ollaan toivottavasti myös joulukuussa, kun tulen teille kokonaisen vuoden paketoimaan taas. Eikä tässä ole mitään vaikeaa. Enkö vain juo, en tupakoi, enkä yritä elää kuin somettavakin rikas. Ole rikas vain, budjetoimalla ja ihan nuukailulla. Kokeile ilmaiseksi jo tänään. Only for the real rich.
Selkeyden vuoksi en kirjaa säästön S-tuottotili menoa Pennoon. Ne näet aina Budjettini-sivulta. Jonkin verran kulua on tullut hammashoidosta ja vaateostoksistakin. Sinäkin tiedät, että ei nykyään osata mitään tehdä kunnolla. Siinä arjen rekkaliikenne syntyy! Näyttääkin, että 1225,81 euroa menisi sieltä sisältäen lahjoitukset ja maakuntamatkailunkin hotelleineen. Junamatka, ne veloitan nykyään hupirahasta. Vuosittainen budjetti säästötilille on noin 2 000, joten heinäkuussa näyttää hyvältä.
Yhteenveto: ihminen on vain häiriötekijää, nyt ja aina
Reilu 2 000 euron vuosibudjetti? Ok. Ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jos joulukuussa budjettia on käyttämättä 400 euroa, voin marssia kauppaan ja ostaa siellä kymmenkuntia paahdinta. Se raha vain säästyy. Budjetoijan elämänpolulla sai varautua yllättäviin kuluihin, sillä Pirkkalassa satulakin kelpaa pyörästäsi ja Tampereella ne lokasuojatkin. Aloittakaapa tekin budjetoinnin, näin ei tarvitsisi muiden polkupyöristä ottaa. Sieltä minäkin, ikinä. Sitten kauppiaatkin voisivat pitää, rehellisen tuottonsa.
Minulla on vain yksi kysymys Pirkkalan ja Tampereen päättäjälle. Ehkä sinne Nokiallekin. Tai koko tälle seudulle. Mitä olette tehneet, kun eivät enää linnutkaan laula niin usein kuin ennen? Missä linnut edes ovat, mihin niitä on viety? Haluan asua vehreässä ympäristössä, jossa linnunlaulu on kuuluvampi kuin rekkamiesten ralli joulukaupoillenne. Niin kuin Alpo Jaakola on joskus todennut, ihminen on vain häiriötekijää ja uhka koko luontoni monimuotoisuudelle. Jos ymmärtäisitte mistä linnut metelöivät.
Aktivisti kertoo. Ihminen on ajanut linnustoni niin ahtaalle, että pian yhtäkään näy. Tampere voisi alkajaisiksi vehreyttää keskustoja. Itku silmillä kuljen ja suren niitä muutamia lokkeja, jotka yrittävät pesiä Ratinan kauppakeskuksen katollasi, kun ei muutakaan ole. Vieressä on jäätelökioskikin, mutta ei nurmikkoa missään. Melko noloa, että keinonurmimatto laitetaan alle. Ei ihme, että koko kyläkin tulvi sateella. Ehdin poistua InterCity-junasta, mutta haluat pois heti — vehreämpään Pirkkalaan vaikka.
Mutta totta puhuen, kauanko Pirkkalakaan on vehreä? Nykymeno on niin surullista. Emme tarvitse festareitakaan, vaan loputonta lintukonserttia. Emme tarvitse tiestöä, vaan omavaraista perunamaata. Trendikästä nurmikkoa paljasjalkaiselle, kuuman asfaltin tilalle. Alpo sanoi sen suoraan, että ihminen on edelleen vain häiriötekijää, hän terrorisoi kaiken. Siksi pidän suurta ääntä luontokadon, lintukadon ja inhimillisyyden puolesta tänäänkin. Loimaa, siellä ne varikset on. Sanon niille, tulkaa Pirkkalaan.
Kommentit