Palaan nyt unelmakaupunkiin kahden vuoden tauon jälkeen! Mikä on muuttunut ja helpottaako anhedonia? Älypuhelin, muistio, kynäkin, Offline-kartta ja iPad pelkällä Wifillä. Ajattele eksyväsi, mutta et taida kurkata karttaasi kertaakaan. Se on ainakin tavoite, kun IC-juna 910 vie sinut perille asti Tampereen keskustasta kello 9.10 lähdöllä. Vaunu on 2 ja paikka on 41, oliko tarpeeksi? Laituri on kolme, autistina en tyydy pelkkään junamatkaan. Vaikka lähden ajoissa nyt, Tampereen keskustassa on yksi ruuhka. Ehditään ehkä junaan.
Perillä ollaan tunnin kuluttua. Vielä muistat, että 6.6. tänä vuonna otin peruspuhelimesta palauttaen ensin tarjouksessa löytyneen 299 euron älypuhelimen. Pidin 250 euroa itselläni. Tässä hetkessä on päivityksessä kulunut noin kaksi ja puoli kuukautta, joo! Älypuhelimia en ole kaivannut, ja nettiin pääsen kylillä esimerkiksi Loimaan Prismassa. Tässä vaiheessa voin kertoa suurimman syyn, miksi siirryin tuohon netittömään vaihtoehtoon kapuloista. Kuule, luit oikein. Puhelinlasku on alta euron kuukaudessa! Siitä on jo kuulkaa vaikeaa parantaa.
Pirkkalasta tulit shoppailemaan, ja useimmat pitivät seinäjokisia ostoksia hämmentävinä. En voi olla tekemättä samaa nytkään. Kulutetaan joka välistä, mutta minulla ei ole enää sitä nettiä? Junassa ei ole edes mainosnäyttöjä, eikä siellä Loimaan kaupungissa löydy kuuluisia brändejä sisältäviä tolppia tai bussipysäkkejä. Siinä arki rauhoittuu todella ja anhedonia saa väistää tästä hetkeksi. Ostan lopuksi tarvitsemasi tutkimalla. Ostaminen ei ole mistään tätä vaikeampaa. Äitikin oivalsi: kasvuseudulla tarjouksia ei kaikille jää, joten yksi mukaan siis.
Lopulta joudut tyytymään siihen, että erakko viihtyi hyvin. Oli kaupungilta nautinnollista kävelläkin, kun vastaan tuli vain muutama auto, parisen pyöräilijää ja kai yksi kävelijä viiden kilometrin matkalla. Niin muuten, olihan siellä myös vähän uutta, kaikkea en kerennyt edes jäädä katselemaan. Palaan sinne teille Loimaalle joskus. Yksi asunto löytyi myös heti, mutta terveyden selvitys on kesken ja sitoo liikaa Pirkkalaan ja TAYSin seudulle. Lopuksi tulen siis Tampereelle perjantain hiprakkaasi. Kun muut ovat juomassa, eräs joku pääsi Pirkkalaan.
Navigointia ilman navigointia…
Ennen kaikkea muuta mennään vaikka Loimaatta. En valehtele, mutta minulla ei ole ollut älyä yli kahteen kuukauteen. Navigoinneista kysytään paljon: miten se tehdään ilman Elisaa taikka nettejä? Näin ollen on pakko vastata tähän: ihan samalla tavalla kuin 80-luvun alussa tai 90-luvun lopussa. Sopasta on myös toinen versio jo, autismi? Autistisena yksityiskohdat jäävät mieleen, mutta teillä olen ollut kymmenisen kertaa… Talot muistuvat yksi kerrallaan! Keskuspuisto on ulkomuistissa kuvana. Ihan samaan kissaan törmäsin kuin vuosia sitten.
Uskokaa tai älkää, Alastarollekin olisi osannut, mutta jalkamiehelle se oli jo liian kaukana. Jos et koskaan halua Loimaalle, vaan menet mieluummin Pariisiin, sekin käy? Tarkista reitti kartoillakin ennen lähtöä ja luota sitten vanhaan kunnon kynään ja paperiin. Sanotaan, että haluat ostaa korun: 17 Rue de Grenelle, 75007 Pariisi. Lähtöpiste on Place Saint-Sulpice hei. Kynäni näyttäisivät tältä: "(4) Saint Sulpice, (Ylänuoli); Rue de Rennes, (Vasen nuoli); Rue du Vieux Colombier, (Oikea nuoli); Rue du Four ja (Vasen nuoli): Rue de Grenelle". Valmista…
Sillä tavoin tiedän, milloin ja mihin suuntaan minun pitää kääntyä! Uusi ongelma on vielä se, että tässä nimenomaisessa Loimaan kaupungissa en ole karttaa edes avannut. iPadeissa voit ladata koko kaupungin "Offline-tilaan", joten nettiyhteyksiä ei edes tarvita. Uskoakseni sama juttu toimii myös älypuhelimessa. Jos jostain syystä hukun kauppalaan tai iskee uutta ideaa, navigaattori on muutaman hetkesi takana. Se on suunnitelmasi! Aiot suhtautua tästä lähtien jokaiseen paikkaasi aarteenetsintänä. Myöhästyen toki, mutta tulee taas hauskaa.
Vain ne ihmiset, jotka käyttävät edelleen tiettyjä aivotaitoja, säilyttävät ne. Pystyit ennen katsomaan kaikki reittiohjeesi kartalta ja muistamaan ne perille asti. Mutta sen jälkeen kun GPS tuli, hermoyhteydet ovat surkastuneet ja 4G-yhteydet parantuneet? Olet vähintäänkin riippuvainen tekniikasta päästääksesi täältä yhtään mihinkään… Vanha mummo on muuten hakemassa apua puistosta juuri nyt. Kirjoitan sanoja, mutta yksi tulee eteen ja kysyy jotain. Eläkeläinen oli rekisteröitymässä K-sovellukseen ja kaipaili tältä työttömältä ehkä apua…
Sovellus lähetti hänelle kuusinumeroisen koodin. Minä kopioin ja liitän ne kai, mutta hän katsoi sitä, luki sen ääneen, muisti sen ja kirjoitti sen sinne sisään, joo. Minun täytyi hetken peittää yllätykseni – mikä jälkikäteen ajateltuna ei ole todellakaan mikään iso juttu muistaa kuutta numeroasi 30 sekuntia, mutta minulla oli vaikeuksia. Samaan aikaan tiedän edelleen nykyisen puhelinnumeroni siltä ajalta, kun olin 21-vuotias ja vanhan, kun olin 10-vuotias. Ja pankkitili niin ikään, kun olin 14, ei ole enää käytössä: mutta muistoja on? 139535-155 jne.
Ihmiset eivät vain ymmärrä valintaasi olla olematta jatkuvasti yhteydessä, joten valehtele jokaiselle uudelle tuttavalle, että olet kadottanut puhelimesi tai se on varkaitteni matkassa. Minun olisi pitänyt tukeutua tähän samaan, mutta toivottavasti tarpeeksi paska akku ja sen mutkikas vaihto Ratinassa oli pitävä syy sinulle kokeilla tätä vanhaa aikaani. Keskustassa on tankattu, nyt tarkoitus on mennä pikku hiljaa Hirvikoskelle. Se on pieni kylä Loimaalla, joka yllättää! Hiljaisuus on ihan riipivää, mutta sitä alkoi kaivata Pirkkalan ohitustien jälkeen…
Yksi puheliittymä tasan eurolla
Kun aurinko nousee puistossa, näen sen. Kun tavallinen ihminen auttaa erästä koditonta kantamaan matkalaukkuja juna-aseman portaita pitkin, näen sen. Kun joku hieno rakennus tulee vastaan Pirkkalassa tai matkanne varrelta, näen sen. Kake, joka olisi voinut ystävystyä naiseen, mutta päätti sittenkin skrollata jotakin – näet sen? Toisin on heillä, jotka päättävät tuijottaa alaviistoosi älypuhelin ja kallis "Onneton 5G" -liittymä edellä! Kuule, Suupantorilla muutama tunti sitten sai kysäistä neljän tytön laumalta: "Oletteko yhdessä vai erikseen?"
Neljä nuorta odotti penkillä istuen kai Länsilinjaa. Jokainen heissä istui tuijottaen omaan näyttöönsä. Välillä he puhuivat jotakin toisilleen siellä, ja sitten katse kääntyi jälleen kerran alaspäin. Käsken TKL:n kuljettajaa odottamaan hetken, sillä jonkun on pakko huomauttaa… Vastaukseksi olisit voinut saada jotain mulkoilua, mutta ei Pirkkalassa. "Oho? Mehän tultiin yhdessä bussipysäkille, ja nyt jokainen on omalla planeetallaan!" Kovan hiljaisuuden jälkeen he laskevat älypuhelimet ja alkavat jutella… Miettikää tässä, mutta bussi pääsi jatkamaan.
Elisan latausliittymääni halvin paketti maksoi tarjouksesta vain 27,49 euroa kuukaudessa. Minulla oli se tilanne, että korvasin sitä pitkään rajattomalla etananetillä. Hidas laitenetti ja tällainen käytön mukaan veloittuva liittymä kustansi minulle usein 4–5 euroa kuukaudessa. Irtisanoin neljän euron paletin mahdollisen nousun takia vaan – se kaksikin euroa on liikaa, kun tarvetta ei oikeastaan enää ole. Moilla hinnasto on uudistunut, ja uusia saisit enää 6,00 eurolla. On ajan kysymys, milloin hinta olisi tullut vanhallekin, mutta putosin jo kyydissä.
Budjettini on 857 euroa kuukaudessa sisältäen asumistuen ja yleistuen… Vuokran jälkeen rahaa jää vain 362 euroa, jossa se liittymä 29,99 euron hinnalla varastaa noin 8,3 prosenttia koko budjetista. Keksi parempaa käyttöä sillekin rahalle. Luet vielä vähän: peruspuhelimeni käyttö kustantaa minulle 12 euroa vuodessa! Minulla ei ole ystäviä tai siis kavereita? Monen sukulaisen kanssa juttelemme perinteisiä ruokapöydässä, niin kuin kuuluisikin. Tämä täällä on vaiettu, siitä ei ole soveliasta puhua. Otan kohta riskin ja kerron uutiset blogin kautta.
Elisan vuoden 2026 toisen neljänneksen luvut saavat taas katsomaan omaa älypuhelimen käyttöäsi hieman eri tavalla. Elisa teki neljänneksellä jo 551 miljoonan euron liikevaihdon, ja vertailukelpoinen käyttökate oli 201 miljoonaa euroa sekä siitä vertailukelpoinen liikevoitto 123 miljoonaa euroa! Mobiilin postpaid-asiakkaasta Elisa saisi keskimäärin 24 euroa kuussa, eli 288 euroa vuodessa. Samalla postpaidien määrä kasvaa 21 000:lla ja prepaidien 7 900:lla! Luvut eivät tietenkään tarkoita, että jokainen maksoi juuri tänään 24 euroa kuukaudessa.
Ne kertovat kuitenkin siitä, että jokainen asiakas on tärkeä sijoittajalle, ei niinkään heille. Täällä Hirvikoskella lepohetki oli taattu: ei liittymämyyjää eikä sinun sähköpostiisi saapuvia tilausvahvistuksia. Taidat olla hyvä asiakas Elisalta. Vastaavia lukuja voit nähdä myös DNA:n tai Telian tilastoissa. Numerot kertoivat ennen kaikkea siitä, että operaattoriliiketoimintani on erittäin suurta ja kannattavaa. Se voi tuntua oudolle, mutta oli ensimmäinen tapa palata vanhaan aikaan. K-ryhmä on muuten vielä maailman vaurain kauppaketju, se siinä sitten.
Ne 91 euroa muualle, Loimaalla
Satojen miljoonien liikevaihdon ja päälle 288 euron vuosittaisen asiakaskohtaisen tuoton tuominen tekstiin näyttää lukijalle, kuka siellä digitaalisella riippuvuudella lopulta rikastuu! Tiedätkö, suurin osa internetistä tunkee Googlen mainoksia sivustoille. Tämäkin internetin häirikkö voi rikastua, mutta en blogia rahasta tee. Nauti vielä mainoksettomuudesta. Voisin kuvitella, että et oikeastaan edes mieti – se on täysin ilmiselvää? Herätysliike oli varastetun ajan palauttaminen. Mennyt on täällä mennyttä, mutta tulevaa voin vielä vähän säästää…
Kuluttaminen on vähentynyt todella paljon, kun ei enää löydy mobiilipankkia. Boksereita meni vain vähän aikaa sitten rei'ille! Katsoin netistä ja huomasin tarjouksenkin, mutta jätän mietintämyssyyn hei. Kova työ oli saada VR-liput Loimaalle menopaluun osalta kahdeksalla eurolla, mutta ei mahdotonta sentään. Se kävi sitten siihen, että lupasin katsella tarjottavat vielä kerran fyysisistä myymälöistä. Huomaan jo, että en missään vaiheessa saanut kohdata mainontaa, joka kirkui suurelta näytöltä tai kuuluisista kaiuttimissa? Mielesi lepää kauan.
Periaatteesta olisit voinut ostaa kaiken tämän Pirkkalastakin hei, mutta Partolan loputon asfaltti saa minua lähinnä vittuuntumaan… Prismasi taakse on tehty lisää asfalttia ja nuorta koivua on kaadettu. Tätä on Pirkkalan kunnan arvomaailma: autoja voi varoa joka kulmasta, kun tuolla bussista poistuu tai pysäkille kävelee. Toista se on Loimaalta? Vehreys on kaiketi parantunut noin kahden vuoden aikana. Autoja on joka puolella tässä maassa, mutta rauha! Jaa, 20 euroa halvemmalla ja kulutan 50 euroa mielelläni Loimaan seudulla. Kotipaikkani!
Hitauden ja vaivannäön kauneus on perinteisestä ostamisesta omiaan vähentämään yhtä kulutusta. Tiedän, että Galaxyn älypuhelin luo illuusion siitä, että kaiken pitää olla kai tässä ja nyt. Kun joudut kävelemään myymälään, vertailemaan paikan päällä ja sovittamaan siinä, ostamiseen tulee painoarvoa ja kunnioitusta tavaraa tai aikaa kohtaan. Silloin ehtisi miettiä muitakin asioita: onko tämä ostos tarpeen, mikä on sen hiilijalanjälki ja voisiko mennä vielä hetken vanhoilla? Ei se reikä boksereissa niin paha ole, kunhan tavara pysyy sisäpuolella.
Äiti kuuli Loimaasta heti ennakkoon, ja myös hänen rahojaan päätyy Varsinais-Suomeen. Hän oli todella kiukkuinen viimeksi Pirkkalan Tokmannilta siitä, että se kymmenellä eurolla myytävä Huge Boss -deodorantti oli tarjousaikana loppu. Fairya hän osti Original-versiosta kaiketi viimeisen kappaleen, vaikka olisi halunnut kaksi tai enemmänkin. Tarinani oli joskus keväältä. Tarjous uudistui, ja Loimaan Tokmannilta hyllyt ovat täynnä… Kuusitoista euroilla meni äkkiä, ja äiti oli jo tyytyväinen tuliaisista. Maaseudun tarjoukset eivät lopu kesken…
Miksi he innostuvat kasvukeskuksissa? Takanani oli 66 euron kulutus, jossa 50 euroa suli minun rahoissa. Hupirahaa käytin 15 euroa, ja vaarihahmo antoi vielä kympin setelisi ennen matkaa. Hyvis lataa juuri ennen h-hetkiä, että hänen tilinsä pursuavat hillona eikä elinaikaa ole enää kauan. Pitääpä kirjoittaa: "Miksi rahoista kannattaisi luopua jo elinaikana?" Telialta on eläkeläisellä satoja osakkeita, ja tiimalasi käy koko ajan? Hän toisti sitä taas: "Vanhuus ei tule yksin". Jälkeenpäin ilostui hieman – hänenkin eurojaan tuli Keskustan kyläpahaseen?
Puujaloillani Hirvikoskelle, liity
Panteillasi aikaa tappava vanhus on poliittisesti keskustalainen, joten rahojen jättäminen keskustalaiseen kuntaasi oli hänen mieleensä. Parka ei ole poliitikko, mutta jakanee samoja arvoja Keskustassa. Olen puhunut omasta blogistasi niin pitkään, ja lihasvaivassa koittaa se aika, kun lähdetään Hirvikoskelle. Täällä on Puujalkala, joka on tietääkseni pieni kylä, mutta autistina yhdistän sen vain omiin jalkoihin. Hirvikoskelle päin Puujalkala saikin aivan uuden merkityksen: kuljen omilla puujaloillani Puujalkalassa ja keskustalaisesta kunnasta, yksin.
Onko se hyvä vai huono asia – tästä en tiedä? Itken onnesta, kun saat olla täysin yksin. Ei mitään melua, Loimijoki vieressä ja ihana junamatka tuoreessa muistissasi. Anteeksi, mutta InterCity-junasta 910 oli tuolloin todella pätevä naiskonduktööri QR-koodeja leimatessaan: "Onko kaikki kunnossa? Näytätte siltä, että tämä päivä kaipaisi vähän aurinkoa." Olen vähän anhedonistinen ja väsynyt metropoliin! Voi olla, että muutun maalla, ei tarvitse huolestua… Juuri ennen Loimaata konduktööri palaa aamusta luokseni, kun kuuntelen ainoaa biisillä.
"Ei tarvitse enää huolehtia teistä. Näytätte vihdoin siltä niin, että olette juuri siellä, missä pitääkin. Tässä on sinun Loimaalla", konduktööri jatkaa ja saattaa minut junasta. Joopas, en ole Loimijokeen hyppäämässä – tämä on minun kotikaupunkini. "Taisi tämä matka tehdä jo hyvää teille. Menkää nyt ihmeessä nauttimaan kotikaupungistanne!" konnari sepusti IC:ssä. Kyllä, ja mistä tässä edes tietää, vaikka kaupunkiin joskus muutankin. Junan lähtiessä löysin itsestäni syyn elää, anhedonia helpottaa ja on onnen sirpaleita. Voisko paluulipun perua?
Tässäkin on varmaan tutkimuksia, mutta juuri nyt ei jaksa etsiä. Uskon silti, tai olkoon se minun tutkimukseni siitä, että maaseudullahan mieli herää eloon. Ne pellot, joiden tilalle ei kerrostalojasi rakenneta, ja ne maisemat, joihin ei datakeskuksia istuteta, ovat päivän paras juttu. Mieti sitä oikeasti, miksi en muuttaisi tänne Loimaalle? Selvitetään nyt terveys ensin! Pirkkala on kohtuullisen kokoinen kunta, mutta kasvu on melko nopeaa? Toisaalta on liiasti tai paljon muutoksia verrattuna Loimaahan. En ole mikään professori, mutta kerron heti.
Nopea ja huonosti suunniteltu kaupungistuminen voisi kasvattaa useita toisiinsa liittyviä riskejä. Väestösi kasvaessa infrastruktuuri, kuten tiet, viemäröinti ja terveydenhuoltoni, voi jäädä kapasiteetiltaan riittämättömäksi. Tiivis asutus, köyhyys ja kireä yhteisökin ruokkivat pahaa olona. Samalla asumisen kallistuminen, kilpailu työpaikoista ja niukoista resursseista sekä kasvava eriarvoisuus lisäävät rikollisuutta, levottomuuksia sekä nähdäkseni sosiaalista epävakautta. Koen myös, että jatkuvin muutos on ehkä suurin virhe autistisille aivoilleni?
Pirkkalassa rakennetaan ja remontoidaan koko ajan. Ympäristö muuttuu nopeasti, mökki kallistuu ja naapurit vaihtuvat säännöllisesti? Ihmisen aivot vaativat jatkuvaa sopeutumista, mikä tekeekin koko arjesta raskaan ja kuluttavan. Yksi syy anhedoniaani… Loimaalta kaipaa ennen kaikkea rauhaa: aamuauringon paistetta, ehkä sateen tuoksua lippiksen alle, lintujen pöhinää ja Hirvikoskella oli ystäviä vastassa. Yritän päästä kiinni harakoiden lennoista, joita sain tuntea tunteja – ehkä paluun ei tarvitsekaan tulla. Toivottavasti IC 931 on myöhässä.
Bändi koittaa syrjäytymisestäsi
IC-juna lähtee kello 20.44, mutta en vieläkään tyydy tähän! Noin kahta tuntia ennen olen Hesburgerissa ja nolaan itseni täysin, mutta sitä kerron myöhemmin. Sen jälkeen puistossa kuuluu ihan muuta kuin liittymämyyjiä, ja sateesta välittämättä nautimme tuolla bändissä… Koordinaatti on IC 931, vaunu on 2 ja paikka on 33 kai, mutta tärkein unohtui Hesburgeriin! Tilausnumero oli 892, muistan numerosi täydellisesti vieläkin. Niin, jokohan on mahdollista saada diagnoosi, joka minulle kuuluisi autistisena havainnoijana? Tutkimukset jatkuivat…
Ensi viikolla saan vastata pitkäaikaisen lukijan toiveisiin taas kerran. Mennään matkallani kauppakouluun, jossa harjoittelun muodosta palataan Clas Ohlsoniin. Työ on ensimmäinen askel elämästä, joka tietääksesi heitti minut kohti pitkäaikaistyöttömyyttä ja syrjäytymistä? Palataan vielä Loimaalla takaisin ravintolakertomuksiin, joiden avulla saatan kohdata hyvän totuuden siitä, miksi ruoka ilman äppiä on parempaa. Arvostelut ovat sellaisia, joihin en voi enää kamalasti luottaa. Maalittamista tai paljolti ostettuja. Sallikaa edes nauraa arvioissa.
Loimaalla puistoissa pidettiin huolta, mutta tärkein jäi ulkopuolelle. Et koskaan kerennyt pulahtamaan Loimijokeen, mutta kaupungin tuliterä Jokirannanpuisto jäi näkemättä. Se on kuulkaa niin, että jääköön seuraavaan kertaasi, etteivät blogin aiheet lopu. Oli muuten vielä yksi asia, jonka puolesta aiempina vuosina sinnikkäästi äänestit, vaikka et ole paikallisia. He osaavat neuvoa vallan. Missä sellainen pätkä on, älypuhelinta ei nimittäin hetkiin ole? Myös vanhusten koti on vihdoin noussut pystyyn maalla, valmista on. Ei vain tapahdu mitään…
Jotkut puhuvat silti, ettei maaseudulla muutu mikään. Siellä on neljä vuodenaikaa, reiluja alennuksiani ja entistä parempia Hesburgereita. Haluaisin palata myös Citymarketiin, joten lähdetään bussissa Ylöjärvelle. On toki vaikeaa hymyillä kassoilla, kun on ensin yli 1,5 tuntia mennyt näihin matkoihin, ja iltaan sitten seuraava. Eletään kuin yrittäjän päiviä, eipäs ihme työttömyyteni. Toisaalla se tanssimusiikki loppuu, toki alle vuoden kuluttua tästä. Myyjätär heitti välistä kaikki lahjakortit roskiin, eli tänään on helpompaa heittää kuin myydä lisää?
Kommentit