Arjen yksinäiset asuvat akkuongelmissa

Istun linja-autoasemallani varsin mukavallakin penkillä ja odotan seuraavaa linja-autoasi Helsinkiin lämpimässä ilman huolia maanantaisesta pikku pakkasesta ulkona. Vieressäni on toki monia muitakin yhdistyneitä yksinäisiä katselemassa huippusarjojaan Netflixistä tai uutisia, Aamulehdeltä. He tekevät juuri sen, minkä ovat tottuneet puhelimellaan tekemään. Puhelimella, jossa on hieman älyjä. Älyä olisi nykyajan puhelimessa niin paljon, että kukaan muu ei enää älyä laskea tästä penkille 6"-näyttö alas.

Osa viihtyisivät varmasti toisenlaisten asioiden parissa, en ole kysellyt asiaa heiltä. Kuuntelin lähinnä tanssimusiikkia ilman puhelintani kädessä. Pian korviinne kantautui itkevän kyselevä ääni: pikkulapsi saneli omalle äidille, että puhelimessa on akku kohta loppu. Äiti vastaa: kohta pääset OnniBus.comiini, onhan laukuissa laturi? Ihmettelin tätä samaan hengenvetooni, enkä oikein tiennyt miksi. Se olisi niin järkyttävää. Lapsillesi ostetaan älypuhelimia, vaikka 90-luvulla mentiin mummolaan ilman halkoja.

Eikö tässä tilanteessa lapsi voisi viettää hieman laatuaikaa äidin kanssa vaikkapa koulukirjaa lukien? Useita paunulaisia kulkivat ohitseni Turkuun, Helsinkiin ja Lahteen. Oli vain ajan kysymys, koska oma kyyti olisi saapunut luokseni. Etkä edes katsonut puhelimista oliko vuorosi myöhässä ja kuinka paljon, koska minulla ei ollut kiirettä mihinkään. Halusin vain Helsinkiin, eikä ajallani ollut minuutin tarkkaa merkitystä minulle. Ainoa asia joka merkitsi, oli edm-musiikki ja yksin oleminen Androidien seassa.

Toisaalta matka itsessään oli euron. Valehtelisi jos väittäisin, että käytän puhelinta monipuolisesti. Puhelin on minulle Spotifyta, Mapsia ja tavallisia puheluita sekä viestejä. Lisäksi käytän kalenteriani. YouTube on asennettu väkisin, mutta sen voi halutessaan poistaa käytöstä. Minimalisti tekee tämän heti. OnniBus.comin vuorolla tulee pääasiassa nautittua musiikista ja maisemista ikkunasta, vaikka siellä moottoritiellä Hämeenlinnaan. Tuntuu, että olen asioissa poikkeus, mutta näin on parempi.
Omassa älypuhelimessa on niin vähän sovelluksia kuin mahdollista. Pankkiasiat hoidan suosiolla Chromebookilla. Lopulta käsissäni onkin älylaite, jonka käyttö ei juurikaan puhuttele. Suosittelen sitäkin kaikille!
Jos tänään olet toisesta suunnasta, ja haluat muuttaa rutiineja, jatka ihmeessä lukemista. Androidista kuka tahansa pystyy leipomaan hyvän peruspuhelimen hetkessä. Poista sovellus ja poista yksi lisää.

Poista vaikka kaikki, jotkut nimittäin siirtyvät peruspuhelimiin. Niin, jopa niihin peruspuhelimiin.

Paraskaan akkusi ei kestä, jos laitekäyttäjä on addikti

Tuon äidin mielestä oli tärkeämpää rupatella, puhelimessa. Hän puhui todella paljon. Samalla mietin aihettani blogiini hiljaa istuskellen ja tuli mieleen tämä. Tyypillinen kokoelma vinkkejä akun säästöön sisältää muun muassa GPS-paikannuksen poistoa, näyttösi kirkkauden vähennystä, värinän ja useasti päivitysvälin minimointia sekä muuta. Tästä huolimatta käyttäjä päätyy katselemaan Vähäinen varaus -ilmoitusta useita kertoja päivässä. Oikeastaan, ongelmasi ei korjaannu näilläkään toimilla koskaan.

Paras vinkki akun säästöön on tuo: poista tarpeettomat sovellukset ja lakkaa olemasta parisuhteessa älypuhelimesi kanssa, huomaat kaiken olennaisen jo viikossa. Jotenkin tämä puhelimen akku kestää ja kestää Bluetooth päällä, kirkkaus puolessa välissä ja GPS käytettävissäsi. GPS, kirkkaus tai Bluetooth ei ole syypää siihen, miksi uutuuspuhelimen akku ei kestä. Itsehän en kanna edes laturia mukana päiväni aikana ollenkaan. Enpä tarvitse tuota, koska en ole matkapuhelimeni orja, arki tuntuu vapauttavalta.

Kun ostit uuden puhelimeni, se on paras, nopein ja akku hyvää, mutta huomaan milloin puhelin alkaa jo hidastua ja akkusi huonontua? Asentelet puhelimeen Facebookin, Twitterin, Instagramin, Zalandon, Netflixin, HBO:n, Viaplayn, Pokemon Go:n, autopelin... ja jättilistani ei unohdu koskaan. Päivän päästä ihmettelet, mihin sitä akkua kuluu ja asentelet vielä Skypen sekä autopelin — ja nyt ihmettelen miksei uutuuspuhelimessa ole enää yhtään tilaa. Nyt mieti, tarvitsetko kaikkea tätä? Mietin vielä uudelleen.

Näyttääkö tutulta? Tuskin olet ainoa

Istu edelleen penkillä, koska OnniBus on tiedotteen mukaan myöhässä. Lapsi on jo voimaton, koska puhelin ehti sammua kesken jutun. Halusin kysyä oliko hän muistanut laittaa Bluetoothin pois päältä tai puhelin lentotilaan: hän sanoi, että silloin puhelimeni olisi hyödytön. Sanoin vain, että puhelimesi olisi pysynyt todennäköisesti Onnibussiin asti päällä. Näin ei kuulemma voi koskaan tehdä, koska jäät niin yksinäiseksi — siitäkin huolimatta että vieressä on paljon ihmisiä tuijottamassa omia näyttöjä.

OnniBus.com saapui vihdoin. Parituntisen aikana ala hommiini, siivosin puhelimeni roinasta, poistin Facebookin, Messengerin, hienon pelin ja paljon muutakin. Tajusin, että asensin niitä alun alkaen vain siksi, koska sain tehokkaamman älypuhelimen. Kieltämättä toimii, jos kapula on nopea, asennat sinne paljon kaikenlaista ja luulet sen olevan tarpeellista. Hidastuu ja ostat uuden — tehokkaamman. Akkusi käy ja palvelu pelaa, kunnes innostut kaikenlaisista sovelluksista. Sama tarina jatkuisi ja ostat uuden.

OnniBus.comin kuljettaja tarkisti matkaoikeutesi isosta tabletistaan ja näytöltäsi, etkä voinut ihailla tarpeeksi siitä, että hetken kuluttua palanen elektroniikkaa löysi laukkuun ja kuljettaja vielä penkkiin. Onneksi äiti ei ollut ihan kuljettajapaikoilla, hän olisi puhunut vieläkin puhelimeen. Mietin myös sitä, että miksi bussilippua ei voi näyttää muualta kuin puhelimensa näytöltä? Jos tulevaisuudessa vaihdat peruspuhelimeen, niin miten pääset OnniBus.comiin? Paunun autoissa kerrot nimi ja kyytiin vaan!

Miten arvokas luuri on, jos vuosikustannus on 238,80

Elisa mainostaa sinunlaisille nyt puhelinmyynnin kautta kovaan tahtiin 19,90 euroa maksavaa täysin rajatonta liittymää. Kaikki tulee mukaan. Puhelut, viestit että 150 Mb/s -nettiyhteys. EU-dataa ainakin 20 gigatavua. Kuulostaa hyvältä, mutta vain vuodeksi. Tuon jälkeen hinta nousee, kymmenellä eurolla. Olen nuuka, joten taidan jättää väliin. Myyjä pahastui linjan toisessa päässä kovin ja kyseli "Mikä estää ostamisen!". Onpa monia muita asioita, jotka maksavat enemmän kuin vain 20 euroa kuukaudessasi!

Kiitosta, mutta ei. Itsellesi puhelinliittymä on satunnaisiin puheluihin ja viesteihin. Niitä menee vain yhdessä kuukaudessa muutamia, käytön mukaan noin 1,05 euron edestä. Päälle vielä halvin netti, niin jäädään selkeästi alle kymmeneen euroon. Nyt varsinkin, kun tarjousliittymä kustantaa 6,90 ja käyttö. Enkä näe pienintäkään syytä vaihtaa Elisalle, kun nyt maksan vain 6,90 ja 1,05 kuukaudessa eli suurin piirtein 7,95. Enkä aina sitäkään, joinakin kuukausina puhetta sekä viestejä en kerryttäisi laisinkaan.

"Sanoitko megan netti, eihän sellaisella mitään tee, osta lisää megoja!", myyjä naurahtaa. Myyjienne huono päivä. Mihin tarvitsen nettiä nyt, kun OnniBus.comin pikavuoroilla Helsinkiin oli rajoittamaton Wifi-yhteys matkalla Helsinkiin. Sitä ennen ilmaisia Wifejä olen tavannut kahviloissa, kaupoissa sekä ennen muuta jättimäisissä kauppakeskuksissa. Samaan aikaan tajusin, että maksan Spotifylle listojen lataamisesta Offline-tilaan, joten lisää megaa ei periaatteessa tarvitse mihinkään. Ei ainakaan täällä.

Ulkomailla löytyi ilmainen Wifi

Joskus menisit Turkuun pikavuoroilla ja Väinö Paunu Oy:n ExpressBusin kyljessä mainostettiin isosti ilmastointia, televisiota, tuoteautomaattia ja ilmaista Wifi-verkkoa. WC löytyisi. Hitto, unelmien juttu. Voisit käytännössä luopua puhelimien netistä, katsella Netflixiä ja käydä WC:ssä. Onnistuuko kiesissä? Matka matkalta mietin yhä enemmän minkä takia maksan itseni kipeäksi internetistä omassa luurissa.
Kotona on ilmainen Wifi ja laajakaista vuokranantajani piikkiin. 10 Mb -yhteys riittää ihan kaikkeen.

6,90 euron perusmaksu on vuodessa 82,80 euroa. Siis nyt 82,80 euroa vuodessa siitä, että menee ulos internetiin? Käsittämätöntä ja vasta nyt sen tajuaa todella, kun on ensin istunut tovin siivoamassa sitä turhilta sovelluksilta, näitähän on enää jäljellä? No tietysti Spotify on Offline-listoilla, muisti ei paljon maksa, kunhan ei ole iPhone. Androidiini voi laittaa vaikka 128 gigatavun lisämuistin pelkästään arjen tanssimusiikkiin. Laitat sen jälkeen Offline-tilaan, soi ilman nettiä vaikka lentokoneessa tai arjessa.

Nyt ei pysty vaihtamaan latausliittymään Elisalle, koska olet tehnyt määräaikaisen sopimuksen. Tuon jälkeen on työstettävä sitä, mitä oikein haluaisi netiltä puhelimessa? Onko liikaa rahoja tai onko se että ei kehtaa olla tylsistynyt Pakkalankulman bussipysäkillä odotellessa kyytiä vuokrakotiin? Sieltä taas se Väinö Paunu Oy tulee, eikä tarvinnut Mapsista katsoa aikatauluja. Niitähän kulkee miltei jatkuvasti. Jos kuitenkin haluaisin navigoida, näyttäisi Mapsiin saavan ladattua haluamansa alueet Offline-muistiin.

Sen sijaan, että tuijotat älypuhelimia, tuijotat unelmia

Ole erilainen ihminen. Sen sijaan, että tuijotan naama peruslukemilla älypuhelinta, etsin tilaisuuksia. Havainnoi koko ajan, ja esimerkiksi huomaisit helposti, jos jokin asia on muuttunut Paunun busseissa. Autosta numero 149 on hävinnyt Volvon logo takaa. Silti tunnistaisin auton Volvoksi, vaikkei muita nyt olisikaan vieressä. Täällä vaihdetaan kuljettajaa, kun matkailen kotiin tai kotoa niin väärään suuntaan. Olen monesti huomannut sen, että jotkut ihmiset eivät ollenkaan keskity asioihin, luuri on tärkeintä.

Jos luurisi olisi tärkeintä minulle, en olisi päässyt juttelemaan Sirpalle. Sirpa tulee tuttuun tapaan ulos bussista tupakille, ajantasauspysäkillä etuajassa, tai päätepysäkeillä. Kerran jäin itsekin vielä autostasi ulos, ja pääsimme joitakin sanoja siellä vaihtelemaan, vaikka itse en poltakaan. Noin 14-vuotiaana olin todella ujo, mutta näissä tilanteissa niitä sosiaalisia taitoja voi lähteä kehittämään. Kuljettajani tarinoi nyt poikkeuksellisista kalustoista, joita Paunulle on pian tulossa, ja kuulen asiastasi tarkalla korvalla.

Sirpa kysyy kysymyksiä ja minä esitän muutamia hänelle. Onkin hienoa, että meillä on mukiinmenevä dialogi. Nykyinen ystäväni Helsingistäsi ei tähän dialogiin aina pysty. Hän alkaa jutella oikein kunnolla masennuksestaan, tuo keskustelu kestää vuosikausia, etkä saa mihinkään väliin otettua esille asioitasi. Sirpan kanssa, joka on eläkkeelle pian jäävä Paunun kuljettaja, toimit eri tavalla. Hän on hyvä ihminen. Joku, joka kuuntelee sinua, eikä palaa heti omiin asioihinsa. Havaitsin, että olen huonossa suhteessa.

Sirpan kanssa ajettiin bussivarikolle

Ajatteli tässä, että heinäkuussa voisi lopettaa ja sanoa se hyvästi miehelleni, jota niin rakastin. Ottaa kaiken saatavilla olevan rahani, mutta kiitollisuutta ei osoita, haukkuu vain kaikesta. Itse on aina niin täydellinen, olevinaan. Onneksi täällä Paunun bussissa saa hetkeksi ajatukset huonosta parisuhteesta muualle. Sirpa kysyi juuri, että saisiko olla vähän pidempi matka? Pääset tällä Kangasalle asti. Vautsi, siellä en ole Sirpa muuten hetkeen käynytkään! Kiva, ja sitten kun päätän Suupantorillesi, varikolle.

Menetkö muuten Nekalan varikolle, tuskin Kehon varikolle ainakaan? Pirkkalaan, eiköhän sinne #148 johonkin väliin mahtuisi, vaikka tilaa ei paljoa olekaan. Se oli mukavaa rupatella, enkä tarvinnut tähän puhelinta. Itse asiassa bussissa mietin myös Sirpallekin, että mihin tuota puhelinta edes tarvitsee, kun on Paunun bussissa noin puheliasta kuljettajaa ja maisemat kaupan päälle. Nattarissa oli kaunista. Nyt sitten sain kuulla, että varikolle kanssa, nähdään miten #148 kuuluisi hoitaa seuraavaan työpäivään.

Sirpa kysyi, mikä sai unelmoimaan nuorempana bussikuskin ammatista? Siinähän tuo vastaus, sinä. Teininä, kun hoidit hyvällä asenteella näitä Nokian linjoja, huomasin sen ja halusin jatkaa siitä. Tiesin 15-vuotiaana, että joku tulee eläkeikään, ja viimeistään silloin Paunulle avautuu avoin työpaikka. Näin, aika tässä vierähtää vain!  Vain 14 vuotta myöhemmin #148 on tässä. Niin ollaan, siirtoajossa varikolle. Varikkotoimien jälkeen Sirpa lähtisi kotiin ja kertoi, että Jyrki käynnistää #143, pääsit 1B:llä sohvalle.

Matkalla kotiin hyvä pohtia älypuhelimien tarvettakin

Jyrki hei, mikset enää aja Nokian linjoja? Ei minun onneksi tarvitse, ykkösillä on nyt tässä töitä, ja tuo Kehon varikko on vähän etäinen. Okei, mietin vain, monet Paunun kuljettajani Nokian linjoista pitävät. Sirpa varsinkin, hän asuu siellä Nokialla. Etkö juuri hänen kyydistä tullutkin? Joo, mutta ulko-ovelleni viet sinä. Vien toki, muutama minuutti siirtoajoa, niin moottorit starttaavat sieltä virallisesti linjallasi 1B. Auto lähti liikkeelle rivakasti, ei hän turhia mietiskele, ja tulin kotisohvalle minuutteja etuajassa.

Avasin jälleen kerran YouTuben ja katsoin videoita ihmisiltä, jotka eivät omista älypuhelimia. Ei tiedä mikä näissä on, mutta minua tämä houkuttelee aina suunnattomasti. Olen harkinnut sitäkin vakavasti. Se, että voisin joskus luopua älypuhelimesta ja palata vanhaan aikaan, 90-luvulle. Juuri nämä ihmiset, jotka kertoivat vaihtaneensa Nokian älypuhelimen Nokian peruspuhelimeen ovat niin onnellisia, arjen parasta vapautta. Navigaattoriakaan eivät tarvitse, koska voisivat kysyä apua ohikulkijoilta vaivoitta.

Minussa piilee peruspuhelimen kannattaja. Saattaisi nyt olla, että kun aiemmin istuin pyöreän euron ryöstömatkalla Helsinkiin, sain poistettua sieltä suuren määrän turhia sovelluksia. Ei niitä paljoa enää jäänytkään, vain 20 valikoissa, eikä voi enää enempää poistaakaan. Nämä ovat niitä pakkoasennuksia. Peruspuhelimeen en kuitenkaan ole palaamassa, koska keksin keinon saada älypuhelimesta sellaisen. Poistin kaikki turhat sovellukset sieltä, kokonaan tai ihan käytöstä, jotkut piilotin ja nyt olen vapaa.

YouTubettaja esittelee omaa puhelinta

Aiemmin huomasit, että puhelimen käyttökustannus on jopa 238,80 euroa, Suomessa. Kysy, miksi. Se puhelin ei ole elämä, eikä sillä pidä korvata edellä kuvattuja sosiaalisia tilanteita. Usein ujo, mutta niin minä Paunun busseissa olen oppinut muille puhumaan. Yläasteella koulukiusaajat halusivat tehdä jopa minusta turhan ihmisen, mutta nousen tässä pikkuhiljaa jo jaloilleni, enkä enää pelkää tuoda asioitani ilmi. Ei, minua ei ole koulukiusattu enää vuosiini, mutta kyllä kiusattuun niitä jälkiä jää aina vuosiin.

Ei ihme, että niin moni kiusattu on ujo, eikä uskalla puhua. Monet ajatukset ovat turhia, niissä ei ollut mitään järkeä. Viimeksi näin oli parisuhteessa, mutta kuten tiedät hyvin, heinäkuussa pistän pakettiin. En enää jaksa sitä, että jokainen suustani sanottu sana tulee takaisin tuulettimesta, vittuilun kera. Siitä oppii herkästi sen, että puhua ei kannata kenellekään, kun tätä samaa oli myös yläasteella. Löysin niitä poikkeuksia, ei minun tarvinnut riidellä Sirpan kanssa, eikä Jyrkin, eikä Marjan kanssa kotilinjoillani.

Sirpalta kuulin ensimmäistä kertaa vuoteen henkilökohtaisen kysymyksen, yksi niistä oli miksi pidät niin paljon busseistasi, ja kun jotakin vastasin sinne suuntaan: järjestyi tämä varikkovierailu Paunulle. Siitä olen ikuisesti kiitollinen Sirpalle, koska minua on kiusattu melkein läpi elämän suhteissakin, niin on tosi hienoa tämä. On oikeasti myös niitä positiivisia kokemuksia. Näitä kokemuksia, joiden takia on syytä elää. Uskon, että kun Sirpa joskus eläkkeelle jää, tämän kokemuksen muistaa myös hän pitkään.

Yhteenveto: latauspiuha on keksintö, mutta ei tarvita!

Pitkän ikkunasta katselun jälkeen pääsin siitä vihdoin Helsinkiin ja puhelimeni on nyt minimalistisen siistinä. Akkua on jäljellä sadasta prosentista seitsemänkymmentäyksi. Olen nyt perillä ja musiikkia on soinut parisen tuntia. Näyttö oli siivoilun aikana päällä jo useasti. Samaan aikaan monikin on joutunut pitämään puhelintaan latauksessa kaiken aikaa. Kannettavia myös. Olenpa tullut siihen tulokseen, että laitteemme eivät ole huonoja, me teemme toiminnallamme niistä huonoja vaikkapa akkujenne osalta.

Helsingissä nautin vapaa-ajasta Hardstyle-musiikkia kuunnellen, vaikka ohitseni kulki monenlaisia ihmisiä, lapsista aikuisiin — puhelin kädessä. Ajattelin, että heidän oli ihan pakko pelata Pokemon Go -peliä aivan Stockmannin nurkillasi. Samaan aikaan rautatientorilla ihmisiä oli ruhtinaallisella tavalla maaseutuun verrattuna — ehkä odottamassa Nobinan bussejasi — tämä älypuhelin kädessä tietenkin. Ajattelin heidän katselevan sarjojaan Netflixistä. Lopulta löysin itseni hyvästä Forumin ravintolasta.

Ihminen, jos et edes varttia pärjää ilman omaa puhelinta, suosittelen naimisiin menoa! Älypuhelin on aina hyvä parisuhteessa. Jos teillä on kiirettä hautaan, niin käyttäkää älypuhelimianne aina, kunnes se koittaa: viimeisen tviitin aika. Oli hieno ravintola. Joku perhe oli kiinalaisessa lounaallaan, ja buffet oli todella maukas omastakin mielestäni, mutta kun lapsi alkoi itkeä tapahtui tuolla pahin. Äiti iski luurin. Lapsi katseli jotakin Areenasta ja poimi lautaselta parhaimmat herkut kiinalaisesta pöydästä. Hienoa.

Miksi sitten omistaa Samsungin älypuhelinta? Hyvä kysymys. Jos markkinoille saapuisi peruspuhelin, jossa mahdollisuus käyttää Spotifyta, niin vaihtaisin siihen jo aikoja sitten. Valitettavasti näinpä ei ole, mutta tilanne voi toki muuttua nopeasti. Käytän usein busseja, talvella tai keväällä, enkä koskaan asioi kuljettajan kanssa tavalla, joka loukkaa häntä. Tervehdin aina, en käytä nousun aikana puhelinta, enkä edes silloinkaan kun Sirpa näyttää minulle miten varikolla toimitaan. Se on minusta huonoa käytöstä.

Puhelin ei kuulu ruokapöytään, se ei kuulu potkulautaan, eikä Paunun varikolle. Huomattuani, kuinka laaja aihe tämä on erilaisilla digisivuilla, hengitin syvään, avasin jo älypuhelimen, korkkasin selaimen auki, Googlasin ja kommentoin Ilta-Sanomien akkuvinkkien uuteen artikkeliin miettimättä ja näin:

Jos älypuhelimen akku on tosi usein tyhjillään, se ei ehkä ole puhelin, joka on suurin ongelma.

Kommentit

Viimeisimmän viikon luetuimmat

Limsaholismi ohi, järkivihreyttä kuntiini

Komein ylipainoni oli narsistisuhteessa

Näinkö tunnistat narsisteja tuoreeltaan

Paskavuoren huippuni on takana, tästä

Chromebook nopeammaksi ja helposti

Jyri, oliko uniikki INFJ-persoonallisuus

Näinkö päädymme narsistien ansoihin

Mieluummin teen muistoja kuin rahoja

Vuosi sapattivapaata, tämän oppineena

Paunulla viimeistä kertaa jo Kuhmoisiin