Jossain päin aina harmaata internetiä olen nähnyt tämänkin ilmiön, mutta en muista yhtään, mistä kylttini löytyi ja missä se sijaitsi… Se oli yhdeksän vuotta nuorempi kuin tämä omasi. Lähden sitten täältä hikikomerosta reissuuni Kokemäelle, ja siellähän se bingo ihan sattumalta löytyi rautatieaseman takaa. Kun tukea on aina leikattu ja toimeentulotuen hakeminen on aiempaa kuluttavampaa, en olisi päässyt metriäkään ilman sitä vaarihahmon apua. Haluaisin kiittää yhtä vuoden 600 euron matka-avusta, joka on oikeasti arvostettu.
Luin viime merkinnästä sitä niin, että meille tarjotaan kuin liukuhihnalta vielä uudempaa viihdettä. Kuin loputtomasti elokuvia, sarjojasi, musiikkia, kirjojasi, blogeja ja niin edelleen? Uskon lopuksi siihen, että ihmisen aivoja ei ole suunniteltu tällaiseen tietoturvaan! Samaan aikaan älypuhelimen akkuni ei kestä edes montaa tuntia. Ymmärsitkö sen viime viikolla? En tiedä, mutta ostin Prismasta peruspuhelimen. Ei hätää mistään, täyteen ladattu akku toimii kaksi viikkoa, ja perillä voi löytää paikallisii. Ei ihme, että ohikulkija sanoitti "Moro moro".
Minulla ei ollut mitään nappikuulokkeita päässä, eikä tarvinnut ainakaan siinä hetkessäsi yksinäisyydestä syyttää… Ei varsinkaan silloin, kun koki Kokemäenjoen liikkeen ja kuuli sen aitouden. Jopa pari viikkoa sitten olisin käyttänyt kävellessäsi älypuhelinta vaan sen vuoksi, että on pakko katsoa säätiedotustani tai jonottaa jokin tilanteeseen sopiva musiikkikappale Spotifyssa? Ääniä oli mäellä kaikkialla: väki sanoi moikka, linnut lauloivat, männyt suhisivat, kalat polskivat ja koivut havisivat portsareina. Lähes tanssimusiikkia maksamatta yhtään!
Autistina on hyvä purkaa kauniita lupauksia. Lopuksi aika monessakin mainoksessa tulee kirjaimellisesti huijatuksi. Täällä esimerkiksi Lempäälä on sellainen kunta, joka sanoo kyllä? Ei pidä paikkaansa, koska tarmo ajaa Puskiaisten moottoritietä vallan kilpaa eikä siten sano kyllä lähiluonnolle. Satakuntalainen brändini tuottaa sen sijaan jotakin erilaista. "Kokemäki, koe sen joki ja väki" lupaa kokemuksii, jokea ja väkeä? Lähdetääs selvittämään, pitääkö joku näistä paikkansa. VR:n vaunu on jo laiturilta, ja hetken kuluttua laskeudutaan maailmalle.
Komero jäi kotiini, vaarihahmo
Sosiaalista äärivetäytymistäni on 1990-luvun alusta lähtien tunnettu hikikomori-ilmiönä. Kuvaus hikikomori tulee japanin kielen sanasta hikikomoru, joka tarkoittaa sulkeutunutta… Termilläsi voitaisiin viitata sekä kyseiseen olotilaan että ihmisiin itsessään! Yhdistävä tekijä kaikista käsitteen määritelmistä on peräti henkilön tietoinen pyrkimys välttää lähes kaikkia ihmiskontakteja virtuaalimaailmani ulkopuolella. Tyypillisesti ilmiön taustalta löytyy vaikka toisiaan vahvistavia psykologisia, sosiaalisia sekä yhteiskunnallisia tekijöitä. Mietin täällä.
Valmistuin joskus Valkeakosken ammatti- ja aikuisopistosta vuonna 2010 merkonomiksi? Kaikkiaan se vaikutti hyvältä, sain ruusun sekä todistuksen käteen, siitä siis työnhaku vassa alkaa. Takana oli koulun harjoitteluani kahdessa pätkässä, mutta palkattomana se ei käynyt työkokemuksestasi. Niinpä siinä alkoi työttömyyden kierre. Olin lihonut kymmenisen kiloa, enkä tehnyt enää mitään muuta kuin istunut verkosta. Mikään ei silloin huvittanut. Huonot päivät sulautuivat toisiinsa ruudun loisteessa, ja suihkussa tuli käytyä satunnaisesti vaan.
Jälkeenpäin olen miettinyt tätä synkkää ajanjaksoasi. Tästäkö tämä kaikki alkoi? Nykyään tilanne on ollut huonompi. En enää juurikaan poistu kotoani… Nykyisen hallitukseni aikana rahaa on leikattu, eikä työttömyystuki asumistuella tahdo oikein riittää. Tiedänkö heti, että on mahdollista hakea vielä viimesijaista toimeentulotukea, mutta avun hakeminen on usein kuluttavaa ja nöyryyttävää masentuneelle? Aiheesta voisi kirjoittaa paljolti tulevaisuudessa, mutta juuri nyt ei ole sen aika. Blogiani lukevat tietävät vaarihahmosta. Kiitoksia mestari.
Kuuletko jo? Vaarihahmo antoi minulle vain 600 euroa pyöräilyn jatkamiseksi, vanhus on edelleen rikas, mutta pyöräilyn kallistuessa siirsin ne rahasi Nysse-lippuihin, ylimääräiseen hupirahaan ja kolmannes osani suli VR:n junalippuihin. Muutamia olenkin jo ostanut yhtiön kesäkampanjasta yli puoleen hintaan! Olen todella kiitollinen siitä eläkeläismiehelle. Pääsin kuin pääsin käymään vaihteeksi jostain kummallisesta syystä Kokemäellä. Muuten olisi taas joutunut istumaan kodin vankilasta, kun en minä sitä toimeentulotukeakaan Kelasta hae.
Joku on sanonut monesti sen, että pitäisi lähteä edes opiskelemaan! Kyllä töitä sitten on, mutta netillä voin lukea tapauksia, joissa kaikille opiskelijoille ei löydy edes kesätyöpaikkaa. Kesäkuun alusta lienee selvää sekin, että maassa on vastavalmistuneita liuta? Kaikki on silti aivan toivotonta ja yhdentekevää, kun asiat ovat päässeet tähän pisteeseen, antakaa mennä vaan. Mielestäni elämälläsi ei ole pohjimmiltaan mitään suurta tarkoitusta. Tämä oivallus ei kuitenkaan lopulta lamaannuttanut, vaan teki minusta vapaan. Olet niin kuin vapaa kana.
Koska valmiiksi annettua käsikirjoitustasi ei siinä edes ole, päätin elää juuri niin kuin itse haluan – kaikkine puutteineni päivineen? Olenpas hei armahtanut itseni kaikista synneistä, joita komeroitumiseni länsimaisille yhteiskunnille aiheuttaa. Ei tämä ihan putkeen mennyt, ainakaan sen mukaan, mitä tänään pidetään niin sanottuna ihanne-elämänä. Et ole töitä, ei maisterin tutkintojani, ei lapsia tai perhettä. Niin tottunut tähän komeroon, että sellaisesta taistellaan loppuun asti! Katse häneen, jota voi vielä pelastaa: nuori ja vastavalmistunut…
Dopamiinipaasto soittolistalla!
Aineiston perusteella komeroituminen toimii itseään kiihdyttävänä, vielä yhä syvempään eristäytymiseen vievänä moottorina? Mitä pidempään älykodin seinien sisällä viettää aikaa, sitä korkeammaksi kynnys palata ulkopuoliseen maailmaan kasvaa. Kyseessä on kehä, jossa vetäytyminen luo lisää vetäytymistä? Erilaisten uskomusten ja ajatusmallien – kuten vaikka ajatukseni arjen täydellisestä merkityksettömyydestä tai omasta kelpaamattomuudestani – voidaan nähdä omalta osaltaan tietysti ylläpitävän ja oikeuttavan aikaan komeroitumista.
Kun perään oma filosofia ja arjen rutiinit alkavat tukea eristäytymistä, kierteestä katkeaa ulospääsy. En enää jaksa välittää, mitä muut minusta ajattelevat. Olen eräs köyhä, sairastan lihassairautta ja masennus pitää mielen matalana! Aivoissa on fatiikista lähinnä sumua. Arki se jaksaa ihmetyttää, miten nämä blogimerkinnät syntyvät? Päivät liimautuvat toisiinsa hei, jokainen maanantai tulee taas ikään kuin yllätyksenä, mutta nyt elämääsi on tullut mukavin parannus. Tuntuu, että viikkoon on tullut jo lisää aikaa. Se todistettiin Kokemäellä vallan.
Tästä prosessistasi omat ajatukset ja maneerit voivat muuttua vankilaksi, mutta niistä on mahdollista päästä myös eroon. Aloitin 6.6. dopamiinipaastoni ja luovuin älypuhelimessasi? Irtisanoin kaikenkattavan puheliittymäni ja ongin pohjilta maksuttoman latausliittymän. Se uuden puhelimen akku kestää kaksi viikkoa, kun aiempaa saa ruokkia kaksi kertaa päivässä. Älä kysy siellä, mitä vapaus on, kun ei enää tarvitse etsiä sähköpistokkeita, varoa katuvaloja tai palvella sitä elektroniikkaa. Myönnä pois, tiedon turvaa on ehkä ollut liikaakin arjessa.
Näet tästäkin puhelimesta sen, että VR-juna saapuu Kokemäelle kello 9.15, mutta HMD:n laite ei ole ainakaan vielä niin älykäs, että halkona osaisi kertoa paikallisista nähtävyyksistä, tapahtumista tai ravintoloista. Sillä voit soittaa tai lähettää tekstiviestejä. Myönnetään, että budjetointisi ja matopeli onnistui myös. Aika moni on vaunussa 2 sanonut kilpaa seuraavaa: "Jaaha, matkaliput näytät varmaan älypuhelimesta?", "Nostalgista! Miten meinaat navigoida Kokemäellä?" ja "En itse pystyisi tähän ikinä!" Yksi mummo karkaa edestä ja sinä perässä.
Kokemäki on minun edessä. Laite ei voi auttaa, mutta mummo antaa neuvoja keskustaan asti. Koska olen autisti, havainnoin jokaisen kohdan puista ja kylteistä alkaen! Matkassa tuli selväksi, että tallennan koko ajan tietoja, kun jotkut muut nojaavat algoritmeihinsa. Vanhus ohjaa keskustaan eri reittiä, koska siinä oli enemmän nähtävää, jälleen kerran annat pisteet mummolle! Ajatus on Hesburgerissa ja joku vastaa suoraan: "Hesburgeria? Kuuletko minua, Kokemäellä syödään varhaisperunaa omasta pihasta, pitäkää ranut ja kaikki majoneesit!"
Miten niin ilman älypuhelimia? Navigointiisi ei mielestäni sitä edes tarvita… Kaksivuotias älypuhelin on minulle enää hyvä tabletti, jota käytän Wifi-verkkojen kautta junan lippuihin, palkitsevampaan surffailuun ja esimerkiksi valokuvaukseen. Vielä parisen viikkoa sitten sitä tanssimusiikkia kuuntelin 12 tuntia päivästä, mutta nyt kuuntelu painottuu Wifi-verkkoihisi tai Offline-tilaan. Kuuntelusta tulee hetkissä tietoisempaa, aloin kuulla askeleitani ja paljon uutta luonnon kauneudesta alkaen. Kuin uusia elämyksiä toki eli päivä kuluu hitaammin?
Kokemäenjoki hei, muista siitä
Menkää koko kollektiivina Giganttiin! Aikasi kuluu oikealla puhelimella hitaammin, koska olet läsnä omissa aisteissasi ja löydät uusia, aitoja muistijälkiä paikassa kuin paikassa. Ostin omani Prismassa 49 eurolla ja menen vanhalla yliajalle. Kokemäenjoellesi navigoin yllättäen kuuntelemalla tarkalla korvalla aaltoja, virtauksia, ympäristöä ja havainnoimalla esimerkiksi sitä, minne tai mistä lokit lentävät. Kuinka tähän älypuhelimeen päädyn, on monen mutkan takana, mutta kerron siitä myöhemmin. Onhan kädessä ollut myös se uudempi malli A57.
Jos haluat lukea joesta tarkemmin, muustakin kuin vain Vologdan joista, se Porin kirjasto välittää ihan mielenkiintoisia aineistoja Kokemäenjoesta! "Kokemäen ja Harjavallan historia jääkaudesta 1960-luvulle" kuvastaa satakuntalaisilta enemmän kuin hyvin joen merkitystä… Kokemäenjoen laaksoni oli rautakaudella Suomen jokilaaksoista kaikkein voimakkain – niin taloudellisesti kuin kulttuurillisestikin! Tämän historiallisen kukoistuksen taustalta vaikutti vahvasti Vanajaveden seutu, ja reittejä jokea pitkin tavattiin joen suulla Hämeenlinnaan…
Tampereella ja Pirkkalassa asuvalla saa olla vaikeuksia ymmärtää sitä, että käyttämämme järvet vievät sen veden virran mukana lopulta Satakuntaasi. Näsijärvi virtaa Tammerkosken kautta Pyhäjärveen ja, vaikka ei taas uskoisi, lopultakin tullaan Kuloveden ja Kokemäenjoen kautta Selkämereen. Meneviä sivujokia ovat muun muassa Loimijoki tai Punkalaitumenjoki! Ulkomuistissa vielä, ja minua on haukuttu tyhmäksi useimmissakin parisuhteissa? Retki voi alkaa Liekovedestä, mutta puhutaan Vammalasta. Eihän meillä Sastamalaa kukaan tunne.
Matkan varrella ja Tampereella on pitkään liikkunut legendaarinen ja vähän rujo sanoma: "Tampereen virtsa virtaa Poriin". Koska nämä Tampereen ja Pirkkalan jätevedet laskevat kai puhdistettuina Pyhäjärveen ja sitä kautta Kokemäenjokeen, ne porilaiset saavat aina välistä kuittailla asiassa tamperelaisille. Tampereeltahan sitä ei juurikaan luonnostaan ymmärretä. Pääasia, että on baareja Hämeenkadulta ja siellä täällä ravintoloitakin, joista kaupunkiko on erityisen tunnettu. Itse kävelin vaan ja nyt istahdin penkillesi, jonka kohdalla joki kaartoi.
Vesi ei joilla ollut varmaankaan puhdasta, onhan Loimijoki aika savinen, mutta kokeillaan sitä uintia vähän myöhemmin. Nyt on oikea aika syventyä tanssimusiikkiin Offline-tilastasi! Koska älypuhelimella ei ole enää nettii, se Galaxy A55 ei imaise tunniksi mukanaan. Lepoon on varattu tarkalleen 30 minuuttii aikaa, ja voi käyttää aivoja. Mitäs kuuntelisit? Ymmärrän, pitää itse valita… Aiemmin sen työsi on tehnyt algoritmi, jotta kuuntelen musiikin virtausta tyyliin vielä huomennakin. Nyt kirkastuisi se, miten koukuttavia nämä älypuhelimet ovat.
Kolmeenkymmeneen minuuttiin mahtuu tanssimusiikittasi noin kymmenen biisiä, mutta rohkea antaa tilaa joen virtaukselle ja esityksiä esittäville linnuillekin. Tiedetään tovin, lokit kirkuvat täällä enemmän kuin siellä teillä Tampereella tai meillä Pirkkalassa. Ja kuunteluuni lähti RiraN - Far Away (Radio Edit), perässä LunaKorpz - SHUT THE F#CK UP! (Radio Edit), Merki DJ:llä Young, Wild & Free täyspitkänä, Dyzonilta Kill The Bass (Radio Edit) ja Udexilta kappale Pictures editoituna. Miksi teette radioversioita, kun ei radio näitä mistään soita?
Lunastettiinko lupaus? Kerrot!
Eihän riitä, väki huutaisi tanssimusiikin bileissäkin "One more?" Cascada - Everytime We Touch (DRS & Infected Remix) on äärimmäisen säälimätön, raaka ja 200 BPM:n nopeudessa tikkaava uptempo hardcore -raita. Kun DRS ja Infected lyövät hynttyyt yhteen, tuloksenani on aina soundia, joka ottaa kaikille tutun, nostalgisen melodiasi ja runttaa sen läpi sellaisen tehosekoittimesi, että vielä herkemmällä kuuntelijalla menee pasmat sekaisin. Lupauksiani täällä riittää, mutta mikä on se totuus? Tästä hetkessä, mutta aiot mennä hautausmaalle.
Kun alustus saavuttaa näin huippunsa, melu ei pamahdakaan perinteiseen leikkibassoon, vaan DRS:lle ja Infectedille nyt ominaisiin, äärimmäisen särötettyihin ja korkeataajuuksisiin piep kickeihin? Basso on vallan metallista, terävää ja särisevää hakkaamista, joka iskee lujaa alitajuntaan kuin konekiväärin sarjatuli! Se on voimana raakaa, mekaanista ja tinkimätöntä? Maltan kuitenkin lopettaa ja lähdenpä kävelemään. "Moro moro" kuuluu kokemäkeläisistä... Moikka, olen saanut ensikosketuksen väkeen. Ehkä se yksinäisyys johtuu kuulokkeistani?
"Kokemäki – koe sen joki ja väki" oli siis kaupungin isku. Jollekin sanahelinää, mutta minä puran ja totean sen, että satakuntalainen maalaiskaupunki piti lupauksensa. Kuvistakin sen oikeastaan jo näkee. Vaikka minulla on painava anhedonia, kokemuksia saa kokemalla, ja ne liittyivät jokeen tai väkeen. Kerrankin se iskulause lunasti lupauksensa? Ei mitään valitusta! Minulle tämä on työpäivä, olen siitä aiemmin puhunut. On tarkoitus ottaa paljolti valokuvia ja korvata kuvapankkiesi geneeriset kuvat uusilla! Projekti on vielä kesken, aina ei huvita.
Pahoittelen häiriöinä, jos vanhoissa merkinnöissä ei kuvia näy. Täällä elämän Kokemäellä sää ei oikein suosinut, mutta harmaus on luonne. En yritä odottaa parempaa päivää. Aitous on blogilla juuri tämä. Myöhemmin sukellan hautausmaalle, ja tarkoituksena on napata aito valokuva kauan sitten menehtyneen mummon artikkeliisi. Pisti aina silmään, kun Amerikan hautausmaa ei näyttänyt hautausmaalta. Se on nyt korjattu aidoilla kuvilla heti Kokemäellä. Siinä samalla kukkia tuonut nainen harmitteli sitä, kun tuuli rikkoi posliinisen maljakolla.
Vieras kävi kuumana kuin uptempon kickit ja toistaisi mysteeriltään varmaan kymmenen kertaa saman rivisi: "Rikkoiko ehkä joku vai hyrrääkö tuuli?" Siinä sitä oltiin satakuntalaisen eksistentiaalisen kriisisi äärellä, kun posliinisirpaleet lensivät roskiin! Harmi, kyllähän se oli tuolla palasina jo ennen kuin minä saavuin tänne. "Ei sinun onneksi tarvitse Poriin asti ajaa, kyllä niitä maljakoita on lähempänäkin", sanoin. Hän nyökkäsi ja tuumasi: "Niinpä on. Ei sitä yhden maljakon takia kannata Pirkanmaata lähteä kiertämään." Onnea ja junan tuomana?
Nyt kun älypuhelimen vieroitusoireet on käsitelty, uptempot kuunneltu ja hautausmaalla vierailtu, on juuri oikea hetki lunastaa sen alun lupaus? Tule hakemaan kokemuksia ja näitä myös saat. Kokemäenjoella ei tietenkään ole sateisena ja 14 asteen päivänäsi ruuhkaa, joten ranta oli minun. Ei ollut uimaboksereita, kun ei vaan raaski ostaa. Maksu voisi jäädä vuotesi ainoaksi. Kaikki purkuun ja veteen! Tulostat välissä ohjeet ja ajat sitten kolarin samalla, kun yrität selailla karttaa, johon on kirjoitettu "pikaruokaa lähellä minua"? Junassa, ja pilli soi.
Olen masentunut, lisää tulossa
Mitäpä sitä suotta peittelemään vastoinkäymisiä tai kuvailemaan retkeäni onnistuneeksi, kun totuus paljastuu heti, kun katsoo alaspäin: vanhoista lenkkareista on Kokemäellä pohja kokonaan irronnut ja reikiintynyt sukka paistaa sieltä välistä vallan kätevästi. Sukellan tästä tavarakirjanpitoon ja huomaan, että lenkkarit on otettu käyttöön uutena ja elokuusta 2025! Kengät kestivät kymmenen kuukautta, joista kaiketi oikeaa käyttöä vain neljä… Pidät laatua todella huonona. Taas menoa. Siksi sanoin liittymäni: kokemuksia saa näköjään ilmankin!
Kukaan suvustani ei vielä tiedä siitä, että minulla ei ole enää SIM-korttia älypuhelimessa. Se tulee yleiseen valooni silloin, kun Järki yrittää lähettää kuvaviestin, ja joudun pyytämään viestin sisällön sellaisina teksteinä – saavutettavasti. Paras tieto on se, että peruspuhelin ei osaa kuvaviestejäsi purkaa. Varsinainen syy kapulaan liittyi alakuloon. Älypuhelin aiheuttaa masennusta ja puhelimen päivittäminen, sovelluksiesi palvominen tai hittilistojen kuuntelu ei enää oikein nappaa. Eikä rahaakaan paljoa ole, puheliittymällä saa kaupassa ruokaakin.
Sanoisit, että ne pienet kaupungit ovat parempia kuin suuret, koska niissä on vähemmän melua. Isoissa kasvukeskuksissa on vaikeaa nukahtaa ulkoa kuuluvan kovan metelisi vuoksi. Englanninkielisestä oppimateriaalista "Big City Noise" -harjoituksessa todetaan jo osuvasti: "Ihmiset eivät siis tunnu kuulevan hälinää päivällä, mutta yöllä se vaikeuttaa nukahtamista." Kuvittele, ettei enää tarvitse jumittaa aikoja liikenneruuhkissa. Ja että pystyisit nukkumaan paremmin, koska ympärilläsi vallitsisi se radiohiljaisuus. Heitä ruuhkat Kokemäenjokeen!
Uskot pois, tämäkin on tutkittu. Tutkimusten mukaan suuressa metropolissasi sinullakin on 20 % korkeampi riski sairastua masennukseesi, 21 % korkeampi riski ahdistuneisuuteesi ja vain 77 % riski sairastua psykoosiin (kuten skitsofreniaan) verrattuna pikku kaupungeissa asuviin. Miten lukemani on edes mahdollinen? Yksinkertaista. Meitä on täällä paljon, mutta olemme silti yksin. Jatkuva melu ja hei valosaaste pitää mielen hälytystilassa. Aivot joutuvat käsittelemään valtavaa määrää tietoa sekunneista. Nyt on paras aika lentää Kokemäelle…
Kommentit