Kaikella on päämäärä? Patonkihyllyn tarkoitus on myydä tuotteita, mutta helteellä sen toiminta muuttui energian ja kulujen säästämiseksi ABC Pirkkalan marketissa… Mikä on muuten täydellisen kylmähyllyni perimmäinen olemus: onko se pikaruoan tarjoaja, taloudellisen voiton väline vai kaupan energiankulutuksen optimointijärjestelmä? Kohta on äänestettävä jaloin, kun ei palautteitakaan kuunnella Salessa. Päällikkö tietäisi, mutta ei tee asialle mitään. Keväällä lämpötilaan reagoitiin äkkiä, mutta lopuksi voitot voittivat järjen.
Heikentynyt puristusvoima teki älypuhelimeni pitämisestä ja painikkeiden käyttämisestä vaikeaa. Sormieni hienomotoriikan heikkeneminen vaikeuttaa siitä kosketusnäytön tarkkaa käyttöä, kirjoittamista ja pieniin kuvakkeisiin osumista. Kuule, kätevää! Lihasten väsyminen rajoittaa puhelimen käyttöaikaa tai pitkäkestoisesta käytöstä tulee kuormittavaa. Se vapina tai tahattomat liikkeet voivat aiheuttaa virhepainalluksia. Ole hyvä. Kertoisinko tarkan syyn siihen, miksi vaihdoin peruspuhelimeen? Toimiiko viestittely. Nykyisin on jo nopeampaa.
En muuten sanonut miten peruspuhelimesi budjetoit, mutta kerron merkinnän edetessä lisää. On täällä tarkoitus kirjoittaa muustakin tänään vain: juuri käyttöön otetut lenkkarit ja pohja on sileä? Puolet vuodestani on jo mennyt, mutta aloitetaan uudella asialla. Ostolakon puolivuosikatsaus on nyt. Ensi viikolla palailen lakeuksista Pennon puolivuosikatsaukseen… Onko ostolakko ensisijaisesti moraalinen velvollisuus tästä vai henkilökohtainen valinta? Et tiedä, mutta kaksi kuukautta vanhat ja uutta tulee ostoslistalle, se tietenkin tarjouksessa.
Kauheaa vaivaa näistä valituksistani. Milloin voi pyytää yrityksiltä lomaa reklamaatioista? Onko loma palkallinen vai myönnetäänkö sitä ollenkaan? Tasan ihmetellään miksi olen niin väsynyt, kun tämä hetki on jo tasapainoisia töitä itsessään ilman ensimmäistäkään palkkaa. Tuttu tarjoaa reissuja Viikinsaareen, mutta elämys tuntuukin liian kaupalliselta Tampereen kaupungilla. Sain tarvitsemani hei, mutta toki ennen sitä ihmetellään virvokkeita, juoppoja, teatteriesityksiä, ravintoloita, museoita ja majapaikkoja. Telttailuhan on siinä unohtunut.
Ripuli äkkii? Saletisti onnistuu!
Meidän ei pitäisi sivuuttaa blogilta sitä, että omien kulttuuristen tapojen noudattaminen tiedostamatta johtaakin usein siihen, että eletään todeksi ja siirretään eteenpäin paljoltikin traumaa, kipua ja tietämättömyyttä. Hän, tasan omien maneeriensa teos, ei todellakaan ole mikään neutraali asia! Kysyykö sen välttäminen tietoisia läsnäoloja (mindfulnessia)? Kyllä ja ei; ehkä ei niinkään muodollisena harjoituksena, mutta vaatien edes tietoisuutta! Kysyn nyt tältä naiselta, mutta hän ei edes jaksa vilkaista mittariin. Onko täällä myymäläpäällikköä?
Monen asiakkaan mielestä elämän pitäisi mennä autopilotillasi. Ei kukaan haluaisi herätä jatkuvasti tarkkailemaan omaa toimintaansa tai ympäristönsä vaaroja! Et tunne montakaan ihmistä, joka pitäisi ruokaa ystävällisyytenä, jos heille sanottaisiin heidän elävän elämäänsä automaattiohjauksella? Monen ihmisen käyttäytyminen ja hyvinvointi ei ole heidän omassa hallinnassaan. He tuntisivat olonsa lähes varmasti arvostelluiksi. Siksi blogia luonnehditaan vaikeaksi! Se ei ole kielitaidon puutetta, eikä se johdu nollabudjeteista, se johtuu peilistä.
Luulen, että suuri osa elämästämme – vaikka olisimme siinä kuinka tietoisia – on ennalta määrättyä sen perusteella, mihin synnymme ja millaisessa yhteiskunnassani elämme. Onko se huono asia? Onko se automaattiohjauksella menemistä, että täyttäisi odotuksia yksilönä omassa yhteiskunnassa? Vai onko tämä sittenkin elämää? Ollaan muuten ABC Pirkkalassa… Huhtikuussa valitin asiasta ensimmäisen kerran, sillä pommi oli avonaisesta kylmäkaapissa. Rannalla on lämmin, patongit yli 6 astetta. Ripulia kaksi kertaa, mutta päällikkö vähätteli.
"Voisin varuiksi lämpötiloja laskea täältä, asteella, mutta meillä seurataan kylmäkaappien toimintoja päivittäin", päällikkö kirjoittaa sähköpostillaan. Selvitän hänelle vielä sen, että K-Citymarketissa lämpötilana oli tuolloin 4,9 astetta. Tilanne kuitenkin meni? Parista viikosta pommeja jälleen! Epäilen, että S-Ryhmää ei vain kiinnosta asiakkaiden terveys, kun voisivat säästää. Siksi lämpötila nousi siitä kaapista asteella taas muutaman viikon kuluessa… Kesän tilanne meni erittäin huonoksi. Ostanpa normaalihintaista, läpimärkää rehua pohjastaan.
Sanoin myyjälle: "Miksi myytte patonkeja läpimärkänä ja onkohan noissa kylmäkaapeissa jotain vikaa?" Hetken hiljaisuuden jälkeen myyjä kysyy heti apua toiselta. "Sinun pitää ottaa uusi patonki sieltä, tämäkin menee roskiin!" Eikä kukaan myyjistäni edes katsonut sitä, että kaapin lämpötila oli 7,2 astetta. Ruokia on helpompaa heittää roskiin kuin laskea lämpötilan vaaditulle tasolle? "Kyllä se kaappi yleensä toimii. Olet ensimmäinen täältä joka valittelee ja vaatii korvaavan patongin!" Loput ovat ehtineet Vaasaan… tien päällähän on kiva valittaa.
Seurasin edelleen vihreään paitaan pukeutunutta naista… Varjo ottaa sieltä edestä erään patongin, vaikka yläpuolellasi komeilee 7,8 asteen lämpötila, kaapin perällä mitattuna. Otan kuvan ja ilmoitan Pirkkalan elintarvikevalvontaan asioista. Jos ei myymäläpäälliköitä sureta, kohta alkaa tapahtua? Sääntönä saa pitää sitä, että ihmiselle haitallisten mikrobien kasvulle otollinen elintarvikkeen vaaravyöhyke on +6–+60 astetta?! Kylmäsäilyvyyttä… varmistetaan vain sillä, että tätä lämpötilaväliä vältetään katkeamattomasti, prosessiesi joka vaiheessa.
Vaihdoin luurit lihassairauteen
Se on ehdottomasti sitä automaattiohjausta. Tai robottina olemista, tiedätkö siitä? Ilman aikomusta eläminen on pelkkää unta. Jos haluat sanoa sen, että unista eläminen on elämää, niin sen saat toki sanoa. Kenenkään tunnereaktio siitä, että lopuksi viranomainen puuttuisi asiaan, ei sano missään vakavasta. Päällikkö joutuu heittämään kylmäkaapin irtainta roskiin ja laskemaan lämpötilaa varoituksen takia? Toivottavasti se pysynee siinä jatkostakin, jottei tarvitsisi ostaa patonkeja muualla! Tapahtuma olisi malliesimerkki siinä, että olen autisti.
Tämä maailma tarvitsee meitä neuroepätyypillisiä, jotta eräs toimii. Muut kävelevät vielä ohi? Sanokaa, että on olemassa rahaa ja on olemassa heräämisen eri asteita. On sitä ja tätä! Elän yksinkertaisesti tässä reagoimalla ympärilläsi oleviin asioihin – totta, yhteiskuntamme on rakennettu sitä varten niin hyvin – ja saat valita. Tahto on myös lihas, joka voi heikentyä tai vahvistuakin. Reklamaatiot eivät lopu ikinä, sillä iÄlypuhelimien akku on mennyt kahden vuoden kuluessa todella huonoksi. Moro, kierrän lopuksi kaikki huoltoliikkeet tuloksetta.
Digiman kieltäytyy vaihtamasta Samsung Galaxy A55 -puhelimien akkuja vedoten siihen, että huoltoasi ei voi suorittaa 50 euron kilpailijan hintaan järkevästi. He takertuivat lähinnä älypuhelimeni vesitiiviyteen. Aloin keskustella muista hinnoista, mutta he kieltäytyivät silti. Fonumissa sai vasta tivaamalla tietää totuuden: työtä tehdään liukuhihnatta alle tunnissa ja saat tarvikeakun tilalle. Loogisesti ajateltuna se on mahdollista, mitä muutakaan 50 eurolta saa? Nytkö möläytät: "Voi vittu, vihaan näitä puhelimia", julkisesti ja huoltotyyppi edessä.
Ei muita, mutta olenko kiertänyt koko Tampereen kaupungin näillä helvetin lihassairailla jaloillani? Akku on surkea siksi, että kun Frontliner soi taustallani ja selain on auki, laite syö itseänsä sisältäpäin ilman mitään järkevää syytä. AccuBattery-sovelluksen kiva data valjasti totuuden: virtaa palaa yli kuusisataa milliampeeria ja akkuko hupenee kahdeksan prosentin tahtia tunnissa pelkän peruskäytön takia. Kun talo lämpiää 35 asteeseen ja jännite puristuu neljään volttiin, digi imee minuakin samalla kun arki vie sinulta sen viimeisenkin sentin…
Useimmat ihmiset kävelevät julkisilla paikoilla aivan kuin olisivat omassa kuplassaan. Ote pidetään tiukasti eteenpäin suunnattuna, jotta vältyttäisiin kaikilta havainnoilta. Et, kasvosi ovat peruslukemalla ja leuka tiukasti lukittuna, kännykkä kourassa ja kuulokkeesi korvassa? Usko tai älä, mutta tämä ei ollut edes ainoa syy vaihtaa kapulaa. Suurin aihe toimia on juuri todettu lihassairaus. Jos veitsi tanssii kurkkuja leikatessa, myös uuden älypuhelimen käyttö on vaikeaa lihasnykäysten tai käsien vapinan takia. Joo, tuttu sanoi, että hänellä on sama.
"Kaikillahan näiden pienten ruutujesi kanssa menee hermot, tämä on puhtaasti tekninen ongelmasi", eräs täydentää. Minulla ei mene ruokapöydättä aikaakaan, kun lataan totuuden pöytään. Jos Androidissa olisi joku bugi näppäimistössä, kyllähän se olisi jo korjattu. Onhan se niin, että Googlen älypuhelimista on kaikkiaan 3 900 000 000 maailmanlaajuista tukijaa! Siis lähes neljä miljardia naamaa. Viestin laittaminen on suoritus, mutta ei enää. Puhelimen fyysinen näppäimistö säästää hermoja ja aikaa! Siinä syy, miksi tässä 90-luvulle vaihdoin.
Uusi reklamaationi ostolakosta
En toki ota kantaa sukulaiseen tässä yhteydessä. Tuttu voi ajatella vapaasti niin, että vika onkin jostakin siellä ja syvällä Androidin syövereissä… Älä tähän ainakaan omalla kohdallani usko, onhan DM2-lihassairaus lähes varma (tai vastaava)? Osta yleisesti, että on helpompaa syyttää muita siinä kuin kohdata oma rikkinäisyys. Patukan hankin muuten jo vaarihahmon rahassa! Vanha kailottaa siihen luvat, vaikka viime vuoden 50 euron seteli olikin tarkoitettu junaan Hyvinkäälle. Tilanne on kova, saan hoidettua sen tämän vuoden 600 euron tuella.
Voin vielä korostaa sitä, että myin alkuvuonna polkupyörän. Kaikki tavaroiden myynnistä saatavat rahani käytetään sellaisenaan ja ilman budjetointia tarpeellisiin. Pyörästäni sai 349 euroa: 200 euroa hävisi luksuspatjaani Jyskistä, mikä oikeastaan siirsi sängyn hankintaa, tai kattamaan uusia renkaita kaupan edistämiseksi. Lopuilta kuittasin neljä pientä hankintaa ja Hesburger-aterian tarjouksessa. Muuta ei ole enää myytävänä, joten loput ostokset joudun tekemään budjetista tai säästötilillä. Sitten inflaatio sulaa ja muuttaa tilanteen kokonaan.
Aiempina vuosina tilastoitavien ostostesi vähimmäisarvo oli siis kymmenen euroa, mutta tunnilta alkaen minimiraja nousee 25 euroon, koskien takautuvasti kaikkia aiempia tilastoja merkinnöissä. Muutos oli hyvä tehdä, koska kymmenellä eurolla et enää saa mitään ja suuri osa alle 25 euron tuotteista ovat tavalla tai toisella tarpeellisia… Esimerkiksi tässä kuussa 17 euroa kului pesukoneella ikivanhaan letkuun, joka oli vaarassa hajota. Vaihdoin 12-vuotiaan ennen tuntuvaa vesivahinkoa. Gorenje hyrrää edelleen ja toivottavasti vielä kauan, äkkiä?
Toimin puhtaasti lukijoiden ehdolla. Jatkosta: kun tarkastelen ostolakkoa, tilastoissa ovat vain suuret, oikeasti tärkeät nostot. Ketään et hyödytä, jos rupean listaamaan taas 15 euron ruohomattoa tai 20 euron laturia. Se on puhdasta asiakaspalvelua ja pikku vastaus tekstiesi vaikealukuisuuteen. Esimerkiksi uuden tilaston mukaan tein viime vuonna siis 11 hankintaa, joista eräs meni veljelle varavirtalähteenä ja toinen reppuna vähävaraisille. Kaavani mukaan ostoksia oli 16 vuonna 2024, 12 vuonna 2023 ja 12 vuonna 2022? Tavoite vaikuttaa hyvälle.
Tänä vuonna, eletään vuotta 2026 tietääkseni, tilanne on ollut poikkeuksellisen kiva. Kun tarkoitus on haravoida Pennossa kaikki yli 25 euron ostokset, jäätiin melko hyviin lukemiin, onko niitä? Löytyi jo viisi hankintaa: pieruverkkarini (40 euroa), Goretex-kenkää (59 euroa), tyynyäkin (100 euroa), kaksi Sonja-tuolia (400 euroa) ja ne kuulokkeet (149 euroa). Tuotteet alennuksesta, lukuun ottamatta hyviä tuolejasi, kun en saanut näitä siihen akuuttiin hätään halvemmalla mistään. Onneksi en tilannut tässä Sotkasta, silloin järki voitti kaikki hinnat.
Oli yksi erittäin oiva tarjous siinä, mutta kun osasin nähdä tilastoista Sotkan konkurssiin. Aika moni on varmaan tilannutkin Pohjanmaan Kalusteen riveistä tuolla, mutta alkuvuonna ei verkosta tilattuja tuotteita enää tietenkään saanut, ellei joku korjaa minua tästä vääräksi. Kalliimpi hinta siitä, että saan lopulta tuolit kotiin, on nähdäkseni aika hyvä investointi eikä suinkaan tappio. Asia olkoon katsojan silmissä, kummasta tässä puhutaan. Kaikkiaan blogin suuriin ostoksiin meni budjetista ja säästötililtä 748 euroa. Työpiste on kunnossa hetkesi.
Viikinsaari, kaupallinen luonto!
Katsoitko ne kengät valokuvasta? Pari kuukautta sitten… Tilanne tänään on toisenlainen, pohjalla kuvio on kulunut ja jopa lenkkareiden sisusteet alkavat irrota pohjasta pikku hiljaa. Kantapään reunalla on tavallisesti jotain muovia, joka sekin ilmeisesti alkaa kulua, kun vielä kävellessä sieltä suunnalta kuului ärsyttäviä naksahduksia. Pitäisikö itkeä vai nauraa jo, kun Hopealinjojen matkanne jälkeen työttömillekin kerrotaan lavalla alapäävitsejä, eikä Adidas-töppösteni luokattomasta kestävyydestä. Tämä ei ole mikään maksettu mainos, ystäväni.
Sain laivamatkan ja teatteriesityksen ilmaiseksi, koska sukulaisen ystävä oli estynyt tässä tulemasta äkillisen työnantajan suunnitelman vuoksi. Kivan esityksen alkuvaiheilla minusta tuntui, että kyseinen huumoriisi ja vaikka musiikkiisi pohjautuva esitys on tarkoitettu työtä tekeville normoille! Parissa kohtaa nauroin, lähinnäkin sen vuoksi, että tuli pari filosofisesti ja yhteiskunnallisesti tärkeää asiaa. Tiedän, että olen autisti ja suurin osa datalla oli minulle merkityksetöntä. Muistan kovat tasot lavan pimppijutuissa, mutta en kategorian sisältöä.
Saaren kaupallisuus ja pakotettu istutus tuli tosi selväksi, kun näyttelijä pyysi sitä yleisöä nauramaan edes säälistä esityksesi aikana. Autistina sellainen käsky on täysin käsittämätön tässä, sillä en osaa tai halua suorittaa tunteita kuin tilauksesta. Tuntui muutenkin siltä, että ihmiset nauravat, koska näin kuului tehdä ja viereisestä kojustako myydään alkoholipitoisia tuotteita tunnelmaa keventämään! Anhedonistinen tarkoittaapi, että et kykene eläytymään mukaan tunnelmaan. Neuroepätyypillisenä koen sitä paitsi olevani yksin, väkijoukoissasi.
Tuntuu siltä, että minulla ei ole kykyä pakottaa tahdonvoiman lihaksia sellaiseen sanojen tykitykseen, joka ei ole minulle totta? Vaikka koko teatterisali nauraisi jo unessaan pelkästä sosiaalisesta tottumuksessa… Istu katsomossa täysin heränneenä, eikä automaattiohjausta. Näe muiden reaktiot ulkopuolisena ilman, että mikään sytyttäisi valoa omasta sisimmistäsi. Tämä anhedonialla synnyttämä tyhjyys tekee lopulta aiheesta raskaan, koska en pysty enkä halua teeskennellä jotain, mitä ei yksinkertaisesti ole olemassa? Mennään välissä tauolle.
Eikö edes vapaa-ajalla voi elää ilman teidän töitä? Ihmiset tilaavat drinkeissä ja juttelevat työkuvioita. Sekö, että tehtiin palaverissakin lavahuumoria, oikeuttaa muiden keskusteluun huomisen myynneistä? En voi tietää, mutta onneksi tauko loppuu joskus. Vain alakerraston vitsejä ja riviesi välissä toki näytelty mainos, että voit mennä vielä syömään kalliisiin saaren ravintoloihin. Minulta löytyi tunne, että Viikinsaarelle tullaan kuluttamaan. Eipäs sitä rahaa työttömillä ole. Kaiken maailman telttaa olisi, mutta saarella 177 euroa yhdestä lukaalissa.
En halua vaikuttaa kyyniseltä, mutta odotitko enemmän? Saaren pinta-alasta nähdäkseni peräti 71 % on luonnonsuojelualuetta, mikä tekee tuurista merkittävän ekologisen kohteeni Tampereen seudulla. Saaresta puhutaan jo Pirkkalanakin, mutta miksi? Kyseinen olo kuului aikoinaan Pirkkalaan, mutta tämä myytiin Tampereelle tällaiseksi kulutustavaraksi… Uintia, väkevä luontokierros ja ajattelu syntyy yksin. Jos laivat jätetään luvuista, ainoa rahaliikenne saarella oli se, kun minä siirsin painoani jalalta toiselle! Voisi kalastaa kenkää ja terveyttä.
Avaruuden pääkaupunkiisi, nyt
Hyvä mainosten määrä, jolla meitä ihmisiä pommitetaan sekä internetissä että fyysisestä tilasta, on aivan naurettavaa. Se on hyökkäystä aikaamme ja tarkkaavaisuuttamme kohtaan! Kova netti on muuttumassa yhä enemmän jatkuvaksi markkinointipaikaksi, eikä kenenkään pitäisi joutua näkemään näitä satoja rumia mainostauluja road tripiesi aikana. Oravanpyörä poraa isoja reikiä sydämeen myydäkseen kertakäyttöisiä tulppia. Tavara ei voi korvata edes yhteisöllisyyttä, taidetta, ihmissuhteita, tarkoitusta tai muuta vastaavaa. Mainoksia pois?
Pitääkö vielä kerran selittää sitä, miksi tämä blogi on se mainokseton? Vihaan mainoksia, mutta en näitä iskulauseita. Se on kuulkaa niin, että piakkoin InterCity-juna tuo avaruuden pääkaupunkiin. Et vain tiedä missä sellainen on, mutta kuulemma Seinäjoella. Tietenkin hei ilman yhteistyötä tai geneerisiä romuja? Vaikka teksti saattaisi olla vaikealukuista, se ei sitä tosiasiassa ole. Kirjoitan päätä puhdistaen, mistä vaan maan ja taivaan väliltä merkinnöissä, se on vaikealukuisuutta. Olen elänyt köyhästi jonkin aikaa, rikkaaksi en täältä edes halua.
On mahdotonta kuluttaa niin paljon, kun käytettävissä ei ole ylimääräistä. Hupirahoja on tasan 62 euroa kuukaudelle ja jokainen ripuliisi asti vievä patonki on ollut hukkainvestointi! Mainontasi, säästöni ja kulutusjuhlasi ovat takuulla uudelleenkytkeneet aivojani. Mielestäni kaikki on nyt ovelampaa tai salakavalampaa kuin järjestäytynyt uskonto. Pohjimmiltaan sen mainos aktiivisesti yllyttää ja manipuloi joukkojasi tuhoamaan ympäristön ja ekosysteemin, jossa he elävät. Jokaisen ongelmasi taustalla on mainostaja, joka käskee ostamaan jotain?
Osta nyt, maksa myöhemmin. Hanki luottokortti tässä, sinä kuluttaja! Rahoita kaappi 120 kuukaudeksi ja esikoisesi myös. Osta tänään! Käy töissä. Osta paljon! Moni ei haluaisi tukea niin ja näin tämä lihassairaus tulee apuun. Saatan päästä eläkkeelle lähivuosina. Eläkeläisen sukat löytyvät, lisää sitä olisi tulevaisuudessa. Katsottavaa tulen edessäni löytämään, mutta kestävätkö ne lihakset? Alvar Aallon kädenjälki näkyi Seinäjoelta nimittäin kauas. Lakeuden Risti todistanee, että jopa arkkitehtuurissa pitää pyrkiä suoraan ylöspäin! Taas mennään.
Kommentit