Paroni on historiallisin aatelisarvo, joka sijoittuu arvoasteikossa kreiviä alemmaksi. Kävin vähän aikaa sitten työvoimatoimistossa ja nollatyönhaku jatkuisi! Suomessa ja Ruotsissa vastaava arvonimi on kuulkaa vapaaherra. Terveyteni ei vain anna periksi, ei edes Harjavallan tutkimusmatkalla, joka meinaa toistaa samoja kuin joskus aiemminkin – ripulin, mielenkiintoiseen jo suljettuun parantolaan eivät jalat enää kantaneet, aivosumun ja päivän väsymystä. Korkeuseron ollessa 26 metriä, nousen hädin tuskin takaisin portaita pitkin…
Portaiden korkeusero vastasi silmämääräisesti noin seitsenkerroksista kerrostaloa, ollen vain 20 metriä tai ehkä alle, mikä aiheutti mielenkiintoisia haasteita todetun lihassairauden kanssa. Patoja ei ollut edessä aiemmin, mutta internetin aikana on toki törmätty, ja kai siitä asti oli unelmaa ostoslistoilla. Älä usko, mutta tällä kertaa koko reissu paloi vailla musiikkia, 4G-nettiä tai perinteistä navigointia. Selvisin tähän, on sinun vuorosi nyt? Ei nettiä tai Siriä mihinkään tarvitse. Myös VR-junaan mainiosti, vaikka ei siitä kalenteri ollut huutamassa!
Pirkkalalaisena Harjavallassa? Navigoinnin aikana kotiini. Pienessä teollisuuskaupungissa onkin nimittäin Pirkkala-niminen asuinalue kaksi kilometriä kaiken ison keskiöstä? Vuonna 1957 valmistunut Pirkkalan koulu tukee lepoa, mutta tällä kertaa et enää jäänyt makaamaan nukahtamisen pelossa! Tulikin mieleeni muuttourakka kotiseudulla juuri ennen Harjavaltaa vain oikeasta Pirkkalasta. Veli sai vuokra-asunnon, ja tarjoudun auttamaan lihassairaudesta huolimatta. Harjavalta ja edes lihakset huutavat sen… Pitäisi kaksi kilometriä vielä jaksaa.
Ei minulla mitään nettiä oikeasti ole! Lopun matkassa on aina valokuvia, joita en voi edes kopioida pilveen S-kaupatta, mutta se hoituu Harjavallan. Miltä laiturilta juna lähtee? Onko pizzeria auki? Missä vaunussa mahtaa olla istumapaikka? Mikä on taas istumapaikan tarkka numero? Enpä tiedä. Miksi se niin meni, että törmään koko päivänä vain yhteen harakkaani koko kylällä? Hyviä kysymyksiä oli, mutta ei vastauksia. Aamulla pariskunta kertoi kassoille, ettei heitä kukaan tunne. Illalla mummu kysyy, ketkä tänne muuttivat. Se oli the uutinen.
Erakko ilman kavereita junassa
Olen alkanut uskoa, että maalla jotkut näistä syvimmistä uteliaisuuden lähteistä eivät ole mukavuuden tai etuoikeuksien muovaamia, vaan trauman! Ihmisenä, joka on selvinnyt jopa kiusaamisesta, kodittomuuden rajamaalla elämisestä, vielä puhelinriippuvuudessa ja vaikka hylkäämisessä – sekä järjestelmiesi että kerran rakastamieni ihmisten taholta – minusta on tullut jotakin nykyajan erakon kaltaista. Ei omasta valinnastani, vaan itsekehityksen myötä? Kipu toimi sytyttimenä, mutta yksinäisyydestä tuli opettajani. Ateismi oli toinen käänne?
Se filosofinen herääminen, joka murskasi perittyjen uskomustesi kuoret ja pakotti minut todella nopeasti kyseenalaistamaan kaiken… Uteliaisuutesi ei ole vain luonteenpiirre, se on selviytymisvaisto. Ei tule esiin kivustani huolimatta, vaan ehkä juuri sen ansiosta. Kun tästä pirstoutui miljoonaksi palaseksi, minulla ei ollut maailmaasi muuta vaihtoehtoa kuin hutkia jokaista sirpalettasi. Ei ollut varaa tietämättömyyteen? Uteliaisuudessa tulikin pakkomielle, eräänlainen psyykkinen priorisointi: kaavojesi, merkitysten ja ehkä pakoreittien etsintää.
Tästä on yksi. Mennäänkö junalla Harjavaltaan? En opiskellut siinä maailmaa ylellisyyden vuoksi. Opiskelkaas, koska tietämättömyys saattaa olla kohtalokasta. Koska ymmärtäminen merkitsi tuota voimaa, merkitsi turvaa, merkitsi sitä, että ehkä elämä tai Jarva ei pääse taas yllättämään minua puun takaa… Ystävää ei ole ensimmäissäkään, mutta harakasta ja lokista olen saanut taas muutaman! Vietän joka viikko tunteja kuluttaen filosofiaa, sinä sosiologiaa ja kriittistä ajattelua. Ei siksi, että se olisi harrastus, vaan koska se tuntui selviytymiseltä?
Jos ymmärrän tarpeeksi, voin toki käsittääkin sen, miksi maailma pureskeli minut ja sylki minut ulos, ja ehkä... ehkä löydät vielä paikan, jossa voisin tehdä rauhan arpieni kanssa. Nyt se lopputulos on löytynyt vihdoin. Harjavallan läpi virtaa se Kokemäenjoki, joka on Suomen neljänneksi suurin vesistö. Lammaisten Pirilänkoskessa on vuonna 1939 valmistunut kätevä voimalaitos. Nakkilan rajalla oleva pato leventää sen joen kaupungin kohdalla järvimäiseksi! Paikkakunnan nimi tulee saksalaisista sanoista harja+waldaz, eli sotajoukon johtaja tästä.
Jaat tämän, koska markkinoilla saattaa olla muitakin kaltaisiasi. Ihmisiä, joille on sanottu, että he ovat liian intensiivisiä, liian vaativia, liikaa kaikkea. Ihmisiä, jotka menettivät paikoin ilon elämässä ja löysivät itsensä yksin huoneesta, seuranaan vain blogisi, videot, varislinnut pihalla, anhedonia ja omat ajatukset. Teitä, joita teatteri rikkoi, mutta joilla säilyi sen myötä palo ymmärtää sitä – ei vain paranemisen vuoksi, vaan tietämisen vuoksi… Jos olet koskaan tuntenut niin, kenties sinäkin olet erakko. Minä koen olevani jo aika syrjäytynyt, kaipaan.
Mutta jos käännät selkäsi yhteiskunnalle vain siksi, että tunnistat yhteiskunnan itsestään korruptoituneeksi ja haluat siis irrottautua siitä, onko teatterin hylkääminen moraalitonta? Yhteiskunnan laitamiltasi on vieläkin olemassa kokonainen suurmarkkina ihmisille, joita on ensin pureskeltu ja sitten sylkäisty työpaikalta tai vaikka suhteissa ulos. Valitettavaa, mutta on totta: kirjaimellisesti autonominen suojavyöhyke, jossa isäni töihin huuteleminen tai hei pulpettiisi palaaminen menettää tehonsa. Miksi erilaisuutta tai sairauksiasi ei hyväksytä?
Sano 4G-netti irti? Näin toimit
Viekää loputkin tuet pesästäni. Hyvä irtisanoa 30 euron puheliittymä, ei ole ylimääräistä. Toimeentulotukea en voi hakea täältä, koska on säästöjä ja rahaa S-tilillä, eli on kulutettava ne ensin! Yhteiskunta halusi, että vähävaraiset oppivat tuhlailemaan. Pitääkö vielä Purrassa juomaan alkaa… Sehän onnistuu mainiosti. Toiset kuormittuvat modernista yhteiskunnasta niinkin syvästi, että jähmettyvät ihan täysin – kuten vaikka hikikomorit. Monet sitä näkevät puutteen ja tuntevat vastenmielisyyttä ilman mitään yhteistä tästäkään yhteiskunnasta…
Kysymyksesi status taitaa olla tässä: jos ihminen päättää jättää yhteiskunnan ja tavoitella yksinäistä elämää kaiken ulkopuolelta, onko siis epäeettistä kääntää selkänsä yhteiskunnan ongelmille, jos Jyri voi mahdollisesti auttaa näiden ratkaisemisessa? Onko sinullakin oikeus jättää heidät oman onnensa nojaan, jos kerran pystyt siellä? Nyt aletaan valittaa siitä, etten vastaa viesteihisi tarpeeksi nopeasti. Kuule, aamu alkaa ilman puhelintani kädessä ja jatkuu tunteja. Jos on jotain kiireellistä. Soita! Menkää naimisiin niiden älypuhelimienne kanssa.
Juna saapuu Harjavaltaan, ja samalla sekunnilla kun poistun ajoneuvosta, iPadissa katoaa netti. Olen oman onneni varassa. Podcast-jakso sammui nurkasta myös, mutta kerkesinpäs kuunnella vielä yhden asian. Leo puhui muistaakseni näin: "Buddhalaisen filosofian mukaan maailmassa astutaan syrjään jo, vahvistetaan omaa sisäistä sielua ja pyritään vapauttamaan muut kärsimyksestä korkeamman tietoisuuden tasolta, jotta se ei olisi moraalitonta." Kohta tulostat PDF-ohjeen sadalle ja istahdat torin penkille. Vaikeaa, oletko yksin ajatuksineni?
Kerro kuitenkin. Erakko ei pakene maailmaa siksi, ettei pärjäisi siellä, vaan siksi, että hän pystyy sieltä käsin tarkastelemaan teatteria kirkkaammin? Vetäytymisistä tulee tietoisempi menetelmä, jolla pyritään loppukädessä vapauttamaan montakin kärsimyksessä ja laskuista puhtaan tietämisen ja ymmärtämisen kautta. On todennäköistä, että 5G ja kai 356,22 euroa vuodessa puheliittymään olisivat tarpeen, mutta pahoittelen valmiiksi. Minunkin oli todella helppoa navigoida tarkkailemalla ja Offline-kartalta. Saunarakennus, puunkanto, värikäs!
Maailman vaikein ihminen tulla toimeen on oma itsensä! Kysyy töitä, voimia ja rohkeutta katsoa omiin varjoisiin syvyyksiinsä ja hyväksyä se, mitä siellä löytää? Ne useimmat ihmiset eivät pysty siihen. Se on viimeinen asia, mitä he haluavat tehdä. He etsivät sitä hyväksyntää muilta täyttääkseen ne sielunsa tyhjät, pimeät kohdat ja tehdäkseen itsessään eheän ja niin täydellisen. Se on hävitty peli syntyessään, kuten avioerotilastot ja konkurssisi sen hienosti osoittavat. Pato on näkyvillä, mutta milloin inflaatio lakkaa kiusaamasta? Heitä se jokeen.
Oletko sinä tilanteestasi kyseenalaistanut jo, tarvitsetko omassa älypuhelimia ollenkaan? Menin vielä sieltä padolta päinvastaista reittiä, täysin ulkomuistista! Ensimmäisenä muistui kyltti "Paratiisilehto", ja sitten törmäsin ihan Pirkkalan kouluusi, josta oli lyhyt matka parille uimarannalle. Uin siinä toisessa. Laske siitä portaita ja ota kaupallinen pyyhe laiturille juuri ennen pulahtamista niin, ettei ylimääräistä kastu. Nouseminen käy, se päinvastaisesti. Mikä parasta, sähköposti Zalandolta ei tavoittanut minua markkinoimaan täytettäsi kaappiin :)
Pirkkalalainen oli Harjavallassa
Kun joku lukijassa (tai isäni) sanoo, että minun pitäisi mennä töihin, hän ei ymmärrä sitä. Minun työpäiväni alkaa hei aamuisin, kun nousen sängystä ja alan olla tai syödä aamupalaa. Minun lihakseni menevät hapoille, pienimmästäkin rasituksestani, eikä niitä voi kuntouttaa syömällä enemmän proteiinia tai käskyttämällä tottelemaan. Vasemmassa kyynärpäässäkin on hermovaurio. Minun työni on sellainen, että yritän selvitä hengissä ja hoitaa taas kaiken paskan yksin – ilman ainoatakaan kaveria tai kumppaneita. Lopettakaa se töihin huutelu.
Torstaina pitää lähteä Harjavaltaan? Koko muutto tulee ihan yllättäen. Junalippuja en voi siirtää tästä tai peruuttaa? Pakko on painaa, vaikka hädin tuskin pystyn kävelemään ne pari metriä vessaan. Ei minulla siitä työkyvystä taida enää olla mitään jäljellä. Joo, isäni mielestä täysin tuulesta stemmatut keksinnöt, vaikka on samantapainen kuin hänen suvussa jollakin esiintyvä MS-tauti. DM2 (Promm) on vain harvinaisempi ja nähdäksesi vielä alidiagnosoitu? Suomessa on DM2-diagnoosia 300. Ei sinne lääkäriin tulla, kun pitäisi korkoja miellyttää.
Kun kaikki energia kuluu perustoimintoihin, voisin kieltäytyä tässä. Veli muuttaa vihdoin omilleen, onnittelen siitä vähän, ei tarvitse enää joka helvetin päivä pitää palavereita töihin menemisestä isän kanssa. Niitä töitä löytyy kuulemma vain kävelemällä sisään, mutta firma ei ole toki niin helppolukuinen keksintö! Autoin tavaroittesi hakemisessa autoon Puuilossa, tiistaina kannettiin yksi pesukone ja monet muut asiasi toiseen kerrokseen… Keskiviikkona vietiin kaksi sänkyä. Tunne uudet askeleet lihaksissa! Jos et tunne, kuvittele edes? Kiitos.
Pikkuveli on ilmeisen onnellinen muutostaan. Ovella on 300 metriä lähimpään Saleen tai Länsilinjan bussiini. Kukapa ei olisi, ei tarvitse enää kuunnella isän "Nyt töihin" -seminaaria tai sodan käänteitä! Muita ei kiinnosta pätkääkään, mitä Ukrainan sodassa tapahtunee, kun ei voida asioiltasi näille mitään. Sanokaa itsekkääksi tai välinpitämättömäksi, mutta minulla on muitakin murheita, ja näihin voisin sentään jotain tehdä. Yksi murhe on tosiaan terveys, mutta haluan pohjimmiltani auttaa. Siksi muuttoapu. Joo, palautui mieleen Harjavallassa.
Vanhemmat tietävät kovin hyvin, että en ole täysin terve. Olen masentunut, autistinen ja lihassairas. Lauantaina lähdin saunaasi kävelemään, mutta sunnuntaina voi olla auttamassa reklamaatiossa, vaikka heillä on auto pihalla. Tänään maanantaina on äidillä tilausongelmia. Minullakin, jalat ihan paketista. Mistä hankit uudet? Parasta oli kuulla isältä viime lauantain saunassa, että minun pitäisi jo töihin kyetä. Kadotan malttini ja alan huutaa: "Voi sinua, kun joka viikko kuuntelen samaa." Mitä on työ, kun ei pysty aina hengittämäänkään kunnolla?
Lihassairaus näkyy koko kehossa, anna yksikin kipugeeli, jonka voisin levittää tässä myös luihin? Kun lihaksesi eivät kävellessä tue, paine siirtyy luustoon. Meinaan kompastua omiin askeliini. Kumpikin jalka hiihtää tai laahustaa välillä, miksikä edes sanotaankaan, kävellessä. Ruokia jää jumiin ruokatorveen, puristusvoimia ei juurikaan ole, käsissäni tippuu tavaroita? Kipuja joka puolelta. "Sinulla on vain huonoin kunto, sellaista se on kun vain istuu kotona – töillä se lihas nousee ja paikat vertyy!" isäni vastaa. Kohta on viimeinen saunakerta siellä.
Lipuntarkastus vaunujen välillä
Ennen lipuntarkastusta kävin myös suurteollisuuspuistossa! Voi olla, että sinulle on kuva suurimmasta tehtaasta, eli yritän liittää sen megakollaasiin. Tasan 300 hehtaarin laajuisella alueella toimisi asukkaan mukaan kaikkiaan 17 yritystä, joitten palveluksesta on vakituisesti vajaat 1 200 työntekijää… Harjavallassa on tällä alueella Bolidenilla noin 400 ja Nornickelillä noin 300 työntekijää. Muilta on sitä pienempi kirjona, mutta silti – monet paikalliset saavat kotikunnassaan töitä. Vastapainoksi tuli sitten vastaan ihan oikeaa, paras luonnonpuisto.
Paratiisin luontopolun ensimmäinen jo 1,7 kilometrin osuus alkaa voimalaitoksen padolta polveillen jokivarren lehtomaisemissa Satalinnaan. Valitettavasti aikani ei meinannut hyvän vatsavaivan ja tutun vessareissun takia riittää. Siitä jatkuisi toinen, noin kolmen kilometrini mittainen lenkkiosuus Satalinnan länsipuoleisessa maastossa, ehkä varsinaisen "Paratiisini" kautta. Mutta missä paratiisi on? Vien lukijat Harjavaltaan uudestaan loppuvuodesta, koska kysymys jäi vaivaamaan tosi pitkäksi aikaa. Satalinna muuten, entinen sairaalakompleksi!
En varmaksi sano, mutta nykyään se on kalastajien suosimaa aluetta. Sieltä voit vuokrata tavallisia huoneita esimerkiksi 250 euron kuukausihintaan kesäni ajaksi. Jännä, kun mieleni alkaa lentää hei, mutta edes joskus ennen kyseisissä parantoloissa hoidettiin tuberkuloosia ja muita tauteja! Yksi valmistui vuonna 1925, ja jatkosodan aikana Satalinnassa toimi siis 59. sotasairaala. Liki satavuotisen historian aikana Satalinna on nähnyt monen ihmisen tarinan ja kohtalon, mutta perille en päässyt! Pitää varmaan töitä hakea, niin pääsisi sairaudessa.
Kuvittele itsesi Harjavaltaan. Minä en paljoa pyydä. Menneisyys on niin läsnä Harjavallan luonnossa. Voimalaitospadon alapuolella on näkyvilläsi lähes 1 400 miljoonaa vuotta vanha, hiekkakivinen peruskallio, ja nyt Hiittenharjun rinteillä on muistona kivikkoisia rantavalleja 3 000–7 000 vuotta sitten paikalla olleesta Litorinamerestä. Keskiajan tarun kuulet kaupan penkillä riittävästi… Näitä todempaa on ollut vaikka Turun piispojen kiinnostus kaupunkini halki virtaavan (tulevan) ja hyvänä lohijokena tunnetun Kokemäenjoen valtaviin saaliisiin.
Tietysti vallitsevissa olosuhteistasi johtuen Suomessa on sitä köyhyyttä, niin myös täällä. "Oletko sama, joka on äsken ylittänyt tien?" lapset kysyivät. Jaa, mitä siinä. "Me tarvittaisiin kolikoita karkkipussiin, eikä panttejani löydy", noin 10-vuotias poika ja noin 9-vuotias tyttö sanovat. Onhan teillä muutama puteli? Voikin olla, että jotain löytyy. "Voidaanko me katsoa lompakkoon?" tuli perästä. En antaisi muitten katsoa lompakkoon, mutta saatte pari euroa, ja ottakaa pikku kolikot. "Kiitos!" ja hetken kuluttua kuului kaukaa "Vautsi, saatiin rahaa!"
Kuulemani mukaan minuuttien kuluessa kassasi kilisi paikallisessa K-Supermarketissa, ja hyllyltä saattoi olla yksi karkkipussi vähemmän hei… Kun lapset saavat kaupat valmistettua, pyörät palaavat kilpaa luokseni, ja he sanovat jotakin. "Jos löydetään tänään pari euroa, niin me annetaan se sinulle huomenna takaisin!" Tiedän, mutta Pirkkalassa on liian pitkä matka. DM2:n takia kieleni sammaltaa ja paikoin myös ärrävika on esillä. Sanotaan: "Halakka, lennä luokseni?" Ensiksi ei mitään, mutta toisella harakka lensi valotolpasta vieressäni alhaalta.
Reklamoin jälleen hyvin, työstä
Joo, sekä tauti että tapa matkustaa Harjavaltaan erakkona rikkoivat oppikirjojen klassiset mallit. ENMG-testini tulos oli kieltämättä hassu: "…löydöstesi jakauma onkin klassisimmille esimerkeille [...] jossain määrin epätavallinen?" Elämässäsi mikään ei ole tavallista. Minua ei ymmärrä kukaan. Isä sanoo saunastaan edelleen, että pitäisi mennä töihin, vaikka en nouse edes kuntoportaita kiroilematta kipua! Saa nähdä, mitä tapahtuu tuossa, kun täytyy nousta köyhyyden uralla. Erittäin tehokas ja motivoitunut työntekijä, jos vain lihasvoimia löytyy.
Minusta tulee liian hyvä tuotetestaaja? Viimeisessä merkinnässä reklamoin päivärepusta, joka meinaa hajota vuodessa. Luulen, että 85 eurolla voisit saada parempaa. Reklamaatioita on jatkuvasti, et siis näissä ensi viikollakaan eroon pääse, sillä aion reklamoida puhelimessa ja muuten vain ABC Pirkkalan kylmäkaapeissa. Myymäläpäällikkö ei tee vallan mitään, joten seuraava palaute blogiini ja Pirkkalan viranomaiselle. Muutakin tekemistä on kuin ripuloida patonkini jälkeen. Rahan säästävät! Päällikkö, eilen oli seitsemisen astetta kylmäkaapissa.
Liike on 18.00? Ei mitään stressiä, sillä toisin kuin Kokemäellä, rautatieasema on suoraan keskustassa. Pidät kiirettä, koska iPadin avaaminen S-marketilla voi johtaa myöhästymisiin. Jokainen tietää siitä… Internet on niin koukuttava, että ajantaju katoaa siellä täysin! Hetkeä myöhemmin juna näkyi. Ei ole mitään tietoa missä minun pitäisi vaunussa olla, nousen taas siihen. Vaunu on näköjään kolmas. Wifi toimii ja yritän löytää paikkani tästäkin maailmasta, horjahtamatta kyykyssä. Vaunussa neljä konduktöörini pysäyttää ja tarkistaa matkalipun.
Kun olen lihassairauden ja uupumuksen vuoksi jo erittäin kovilla, joku ruokamyrkytys tai listeriatartunta on viimeinen asia, jota kukaan kaipaa. Puhun itsekseni ruokamyrkytyksestä ja tajuan. Ahaa, en ole yksin. Lippu on tässä, mutta missä se vitosvaunu on? "Seuraavassa ja ensimmäinen rivi! Jatka ajatuksiasi penkillä, ja laita reklamaatio vetämään, kun minä siirryn ykkösvaunuun tarkistamaan muita matkalippuja ja sitä, että tuotekärryssä on hei lämpötila kohdillaan." Selvä on, mutta seuraava tuntuu siltä kuin kävelisin kilometrin vastatuulessa.
Kommentit