Ääriminimalisti laskee: vuosi ilman partureita, leffateattereita ja kylpylöitä, mutta ravintoloita on muutama mahtunut. Lue tästä miten monessa ravintolassasi kävin ja paljonko oikeastaan kulutinkaan niihin ravintolaelämyksiin. Tässä taloustilanteessa ravintoloissani ei kiinnosta edes käydäkään, koska ruoat ovat kalliita ja monet ravintolat tarvitsevat oikeastaan jo asiakkaitaan enemmän, kuin asiakkaat tarvitsevat ravintoloitaan. Miksikö ravintolat eivät ole enää arjen luksusta, verrattuna entisaikaan?
Yli seitsemän vuotta sitten luovuin mikroaaltouunistasi, ja vieläkin ihmetellään: miten lämmitän ruoat. Ihan kuin ruoan lämmittäminen uudelleen ei onnistuisi uuneissa, paistinpannuilla tai vaikkapa kasareissa. Ruokaa voisit myös valmistaa heti syötäväksi. Mikroton elämä on kannanotto terveelliseen ruokaan ja tietynlaista ääriminimalismia. Ääriminimalismi on sitä, että en halua elää niin kuin muut ja mielestäni yhteiskunnassa on monia asioita pielessä, ruokavalioista alkaen. Hävitä mikro kotoa nyt!
Toisinaan saan kiitosta aktivismista. Yksi nainen kiitti roskien keräämisestä Tampereen kaduilla, ojensi viiden euron setelin hyvää joulua varten. Toinen tilanne tapahtuisi jo Pirkkalassa, maisemiakin siivotessa tyhjistä oluttölkeistä lumipenkoilla. Palauttelin saaliita K-marketiin ja olipa hienoinen kiire seuraavaan Länsilinjan bussiin linjalla 8. Yksinäisellä olikin halu jutella myyjän kanssa loppuun, mutta jaksoin odottaa sanomatta sanaakaan omaa kassatapahtumaa. Nainen antoi minulle 15 euroa tuosta.
Joulun alla on pakko kehua Pirkkalaa ja toivotella lukijalle ihanaa joulua vehreältä asuinalueeltani. Mikäli täällä Pirkkalassa ei olisi tuota Vähäjärven seutua Takamaalla höystettynä, olisin jo aikaa sitten muuttanut koko Pirkkalasta pois. Kävely niillä asuinalueilla on niin voimaannuttavaa ja hyvät näkymät saavat jopa täysin sanattomaksi, kerrastakin toisiin. Eniten miellyttää se, että saan asua alueella, josta lähimpään kerrostaloon on kilometri matalia taloja. Ikkunasta avautuvat hyvät maisemat luontoon.
Näin monta kertaa oli ravintoloissa ääriminimalistina
Jos ei kiinnosta yhtään, onko pakko käydä ravintolassa? En tajua yhtään miksi jotkut käyvät niissä syömässä, ylipäätään. Saako sieltä rahaa lompakkoon? Jaetaanko siellä lottovoittoja? Hirveästi kaikkia ihmisiä, nyrpeitä tarjoilijoita ja usein tosi pieniä annoksia, lähteekö niillä edes nälkä? Pienellä vaivalla ja murto-osalla ravintolahinnoista saisi Salen ilta-alesta kotiin vaikka gourmet-aterian ja täydellisen hiljaisuuden yksityiskohtaiseen keskusteluun, piiriin kuin piiriin. En pidä oikein syömisestäkään :)
Olennaisin syy olla käymättä ravintolassa on se, ettei lähellä ole ravintoloita Hesburgeria lukuun ottamatta, huoltamolla. Toinen löytyy Suupantorilla, mutta talvipakkasella ei kiinnosta sinne rämpiä. Ajattelen myös, että ravintolassa käyminen vie aikaasi ja parhaimmillaan rahaa, bussilipuissa ainakin. Samalla vaivalla vääntäisi jotakin poistumatta kotoa, hellaa ja uunia hyödyntäen. Tämän lisäksi minua ei kiinnosta jonottaa varttikaupalla suosituimpiin ravintoloihin, joissa ruoka on korkeintaan hyvää.
Alkanut ärsyttää koko ravintola-ala heti, jatkuvat suomalaiset julkkiskokit televisiossa jne., mutta myös MaRan julkiset kannanotot ravintola- ja matkailualaan liittyen. En halua ojentaa tälle alalle enää senttiäkään. Halukkuuteen vaikuttaa usein hinnoittelu, buffeteissa on tullut hetkessä lounasaikaankin hyvin kallista, joten ei niissä tee mieli enää käydä. Enkä laske ravintolakuluihin pelkästään itse ruokaa, laske myös bussilippuja ja aikaa elämästä. Syö ja odota sitten jälkiruoan tyrkytystä tai laskua vartti.
 |
| Se mies Huittisista söi enempi kuin tienasi |
Vuonna 2024 olen käynyt lähinnä pikaruokaravintoloissa tai aamiaisilla. Otsikossa puhun pelkistä ravintoloista, koska en halua käyttää pidempää sanaa asian tiivistämiseksi. Oikeissa ravintoloissa olen käynyt nolla kertaa ja näissä muissa yhdeksän kertaa. Pari aamiaistakin on nautittu siinä Tampereella, tosin kolme ateriaa mahtunee Pirkkalaan. Loput ateriat Keuruulta, Forssastani, Nokialta tai Huittisista lähinnä junamatkoilla tai fillarin selästä paikkakuntien hyväksi. Hyvin usein pitkiin polkemisiin jo.
ABC Huittisissa söin tarjoushintaisen kerrosaterian (kaupan päälle, toinen hampurilainen). Siinä huomasin tekstikoristeen seinällä. Hullu mies Huittisista syö enemmän kuin tienaa. Se tarkoittaa sitä, että ihmisen tulee pyrkiä elämään hieman taloudellisemmin. Siitä asti otin tiukemman linjan kaikkeen kulutukseen ja tämän vuoden 9 144 euron budjetista jää säästöön 98,50 euroa! Kiitos paljon Huittinen tästä oivalluksesta, fillaroisin keväällä uudestaan ja ostan mega-aterian tai jotain muuta säästöllä.
En halua kylläkään sanoa, etteikö ravintolaruoka maistuisi joskus, mutta minulle ja monille se on palkitsemismekanismi enimmäkseen. Jos joutuisin käymään ravintoloissasi kerran viikossa, kiroaisin jokaista ravintolaan lähtöä alimpaan helvettiin. Tänä vuonna en ole myöskään käynyt vielä kertaakaan kylpylöissä, leffateattereissa, huvipuistoissa tai partureissa. Vähän niin kuin ravintoloissa, hiussalonki on kotona ja budjettiasi riittää. Keittiö on kesäisin ihan pätsi ja kokit hikoilevat aterioihin, ei kiitos.
Poistin jo mikroaaltouunin yli seitsemän vuotta sitten
Oletko miettinyt elämää ilman mikroaaltouunia, peräti seitsemän vuoden ajalta? Luet siitä juuri. Ääriminimalistilta onnistuu kaikki. Keväällä 2017 lähdin luopumaan mikroaaltouunistakin tasan siitä syystä, ettei keittiössä ollut sille tilaa. Oli, mutta se tila oli muusta pois. Nykyään siinä tilaa riittää, niin mandariinitarjoiluun kuin vedenkeittimelle taikka ruoanlaitolleni myöhään illalla. Se ollut tärkeämpää kuin mikroaaltouuni, jossa lämmitetty ruoka oli joko kylmää tai kuivaa, parhaimmillaan molempia.
Monia puistattaa ajatuskin siitä, että mikroaaltouunia ei enää olisi. Koen olevani muita ketterämpi siinä, että ruokakaupoissa niin kutsuttu laatikkoruoka ei enää houkuttele, mitään mikroaterioitahan ei tule enää ostettua. Ruokia tehdään useitten itse, mutta siinäkin monia hiertää se paholainen, että syön samaa ruokaa vuodesta toiseen. Lähinnä riisiä sekä kanaa. Puolet lautaselle ja puolet ihan jääkaappiini seuraavaan kertaan. Kuka vain ihmettelee mikrottomuutta, mutta ruoka lämpiää uunissakin hyvin.
Viime vuonna hävitin leivänpaahtimenkin samaan, tälle ei ollut tilaa tai käyttöjä. Paahtimen teho heikkeni ajan kanssa ja paahtoleivistä tuli aivan helposti palaneita isommalla teholla. Pidän sitä myös paloturvallisuusriskinä, joten poistin sen tavarakirjanpidoista siksikin. Elämäni on myös televisioton, sitä ilman olen yli yhdeksän vuotta, radiota ei ole ollut kotona vuosikymmeneen. Se on enimmäkseen kannanotto, mutta myös tietoinen arvovalinta. Haluan omistaa mahdollisimman vähän materiaa.
 |
| Erosin suhteesta, mikrosta ja televisiosta |
Mikrottomuutta ihmetellään osassa sukujasi vieläkin, mitenkäs lämmität ruoat? Etkö osta ikinä pakastepizzoja tai Saarioisen lihamakaronilaatikkoja? Ostelen, vain Salen ilta-aleista, mutta uunissa lämmitän ja syön suurella mielenkiinnolla. Ennen lounastahan kannattaa sanoa "Itadakimasu", mikä tarkoittaa japaniksi kiitollisuutta ruoasta. Lounaan jälkeen sanon kuuluvasti "Gochisosama deshita", jos kiittelet itseä tai kokkia ruoasta, japaniksi tietenkin! Kaikki muu on ruokakulttuurissa ilkeätä.
Ääriminimalismini tulee kiinnostamaan ihmisiä aina, koska aika harva lopulta elää äärimmäisen mukavasti ilman turhaa tavarataakkaa, jossa mikroaaltouuni, televisio tai seinäkalenteri ole mukana. Uskokaa pois, minulla ei ole joulukalenteriakaan, eikä edes kaiuttimia musiikin kuunteluun (jos ei nyt läppärin tai puhelimen kaiuttimia lasketa). Niin naurettavaa kuin arkijärkeni onkaan, en tule elämässä muuttamaan tasan mitään, eli mikrottomuus sekä televisiottomuus tulee kulkemaan vierestä aina.
Enkä ole omistanut astianpesukonetta elinaikana, kertaakaan tai jääkaappipakastinta, jossa olisi jääpalakone. Asun 40 neliömetrini normaalia vanhemmassa vuokrakodissa, jossa on keittiönurkkaus, eikä minulla ole siksi tilaa. Keittiö olisi remontoitava juuri, koska ilmiö on 90-luvulta, jotta tilaa tulisi lisää. Hän on ikäisekseen nätti ja toimiva, joten en välitä. Pienemmässä kodissahan asuminen pakottaa olemaan ääriminimalisteja, koska muuten se voi tuntua helposti sekavalta ja vuokranantaja tykkää!
Money, money, money. Aktivismi ja linja-autoasemaa
Huonoja ostoksia? Voit palauttaa, en välitä. Kauppiaat itse tarjoavat mahtavan palautusoikeuden. Ostin vähän kiireessä mainion partakoneen nyt 79,99 hinnan sijasta hintaan 54,99 euroa. Huomasin nopeasti, että vastaava kone oli tarjouksessa 39,99 euroa, ja ahneus iski. Miksi maksaa samanlaisesta koneesta ja 15 euroa enemmän? Paremman tyypin akku ei siinä paljoa paina, kun viiden vuoden sisään hajoaa samasta kohdasta. Menet kävelylle ja haet iltakuudelta äidin rajattoman Nysse-bussikortin.
Olen niin uskollinen, en lähde Partolaan muulla kuin Länsilinjalla, joten ajoitus on todella tarkkaa. Pirkkalassa voidaan huonosti, nappaan matkalla äidille lumipenkoista muutamia tyhjiä oluttölkkejä ja kerkeät juurikin juuri palauttamaan K-marketeille, oman kylän kaupalla. Bussikortti on taskussa, pian pullokone antaa rahallisen voiton. Tienaa 1,15 euroa, mutta kassalla kohtaan sen pienoisen jumin, vain viisi minuuttia ennen Länsilinjaa. Sitä seuraava on tunnissa, mutta seiso rauhallisena ja hiljaa vain.
Edessä n. nelikymppinen nainen, joka oli kaikesta päätellen yksinäinen ja halusit jutella myyjälle ostoksiensa lomassa, vaikka ostoksia ei ollut edes paljoa. Kun tämän vuoron lähtöön oli enää joitakin minuutteja, alan huolestua — mutta en sentään ääneen naama peruslukemilla. Kassa siirtyy ostoksien pariin, mutta pullokuittisi on edelleen käsissäni. Ostoskorin jälkeen helpottaakin, kunnes nainen alkoi kaivaa pakettikoodit. Asiaa ei helpota se, että näyttää olevan harvinaista ex-Paunun bussikalustoa.
 |
| Palautus onnistui, sai rahaa sinnikkyydestä |
Myyjä löytää paketit ennätysajoissa ja asiakas pahoitteli yli viiden minuutin seisomista, toivottaa minulle joulua ja antaa 15 euroa. Kiitos ja jouluja, ehdin juuri ja juuri Länkkään, kuski pistää moottorit käyntiin ja pian takapenkillä pistetään bassolinjat tulille Tokmannia kohti. Sellaista settiä soi, ettet ole ennen kuullutkaan. Lyrex - Reverse (Radio Edit): jo oltiin Suupantorilla, ilman minkäänlaista ratikkaa, pysäkkejä oli myös huonojalkaiselle. Partolassa pois ja kuntokuuri Tokmannille & palauttelemaan.
Myyjä ihmettelee miten voit hyvän diilin palauttaa, mutta sanoin väärästä mallista. En kehdannut sanoa siinä, että löysin lähes yhtä hyvän muualta halvemmalla ja toimituksessa kesti mielestäni aivan liian pitkään, vain viikon ajan. Joulun vuoksi, todennäköisesti. Rahat tulivat tilille, olinpa tyytyväisenä. Päivää aiemmin nainen antaisi viiden euron setelin siinä, että siivosin edessäsi Tampereen kaupungin linja-autoasemaa roskista ja tyhjistä tölkeistä. Hän kehotti jatkamaan aktivismia siitä kiitollisena.
Mene takaisin linja-autoasemalle ja huomaan, että pitkään siinä nukkunut puliukko on herännyt. Miestä alkaa laulattaa muutamankin juoksukaljan jälkeen, niinpä hän hyräilee siinä erästä radiobiisiä sieltä niin ihanasta naapurimaastani. "Money, money, money. Must be funny. In the rich man's world. Money, money, money. Always sunny.", ukko laulaa ja pitelee käsissä kolikkojen vuorta, mutta heittää niitä yksitellen ovesta pihalle. Istuu taksiin, lopulta. Isn't it the rich man's world! Sanonko perässä.
Asu miltei perä-Pirkkalalla, joulufiilis ilman brändejä
"Drank too much, bills to pay! My head just feels in pain, missed bus and there'll be a hell today!", juoppo hyräilisi lopuksi Tampereella. Seuraavana bussi Kuhmoisiin vasta tuntien päässä. Iltakuudelta myöhästyn kaiken lisäksi Länsilinjaan linjalla 11 siinä itsekin, mutta linjalla 32 niitä näyttäisi kulkevan vähän väliä hetkisen. Pääsen pois, kannatti jäädä keikalle ja pihalla kerään €9,85. Juopolla rahaa, must be funny! Rikas mies, mutta parasta Länsilinjalla oli se, kun logot katosivat aivan yhtäkkiä silmistä.
Tultiin vissiin Pirkkalaan, Tampereen logohelvetistä. Ei ole pienintäkään syytä muuttaa. Aina, siis lähes joka kerta kun poistun Länsilinjasta kotiin, poistun aitoon mielenrauhaan ja vehreään Forssalta näyttävään pikku kylään. Takaikkunasta avautuu komea näkymä vehreään puulajitelmaani ja toisesta ikkunasta näet valokuvan satsin. Tuntuukin, että asuin Forssassa, niin vehreältä näytti. Ikkunallani ei tarvitse katsella mainoksia, brändejä tai ravintolalle jonottavia. Kauriita, kettua ja oravia, kylläkin.
Alue on todenteolla pelkkää rivitalo- ja omakotitalomattoa, mikä takaa erityisen rauhallisuuden. Illalla saattaa olla jänis ainoa kulkija kadulla. Kauriit, nämä oravat, ketut ja kaiken maailman jänikset juoksentelevat erakoista piittaamatta vaikkapa kotipihallasi. Kerrostaloja ei ole lähimaillakaan, mutta myös vuokra on kohtuu, vain 473 euroa kuukaudessa. Alue on siinä loppuun rakennettu, joten tänne ei pitäisi tulla mitään uutta pitkään aikaan. Minulle käy parhaiten, jos mikään ei muutu, vuosikausiin.
 |
| Ota bränditön kotiseutu ja budjetti pitää |
Siinä on minun Forssaa, Pirkkalassa. Ravintoloita tai muita tuhlailumahdollisuuksia. Puita löytyi, aamuisin siinä herään, kun yksittäiset naakat etsivät lähimetsästä ruokiaan. Sitä on täydellistä katsoa ikkunasta juuri herättyään niin pihakuusen alta kuin ruokapöydältäkin. Jos olisin vauraampi ja asuisin vaikka Tampereella, joutuisin katsomaan samaan aamutuimaan ikkunasta, kuinka uupuneet työläiset jonottelevat vasta auettuun Caffitellaan. Mieluiten luontodokumentti kuin ihmisiä kahville, täällä.
Puolen kilometrin päässä on jo ensimmäinen luontopolku, kilometrin päässä toinen. Alle kahden kilometrin päässä vaikka Kurikan kuntoportaat, joita kesällä voisi käyttää aktiivisemmin kolesterolin takia. Pitkospuillekaan ei tule kuin kolme kilometriäsi, jos hei sitäkään ja Prisma Pirkkalaan metsäisää maastopyöräreittiä. Kävelen, kuuntelen Hardstyle-soittolistaani ja ihastun tällaiseen ilosanomaan. En kaipaa kulutusjuhlia, teollisuutta sen enempää kuin ravintoloitakaan. Päättäjä, kuule biisin sanoja!
Vähäjärven alue on Pirkkalassa nyt sellaista miljöötä, että valehtelematta parasta seutua. Jos siinä Takamaatakaan olisi, olisin aikaa sitten muuttanut pois. Pirkkala voi muuton välttää yksinkertaisesti vaalimalla kuvanmukaisia maisemia, että tämä vehreys olisi saatavilla kaikille, ei vain harvoille. Pitää myös muistaa, että vaikka ratikka on nyt päätetty, Pirkkalasta voitiin tehdä edelleen viihtyisää kuntaa vehreämmillä uusilla alueilla ja pienemmällä ahneudella. Näistä maisemista, hyvää joulua kaikille!
Yhteenveto: ravintola luksusta, tilaus päin Prinkkalaa
Blogin 1 068 erilaista valokuvaa, loppua et näe. Tällä hetkellä kirjoitan viikoittain, koska asioista kirjoittamatta moni jää, lyhyen ajankohtaisuutensa vuoksi. Paljon tapahtuu siinä asioita vähemmällä määrällä aitoa rahaa, mutta kirjoittamatta jää, kun ei enää kuukausien päästä kehtaa. Ääriminimalisti, sanotaan, elää hyvin niukkaa, noloa ja tylsää elämää. Saat ajatella niinkin, mutta mistään hinnasta en vaihda suuriin rahaseteleihini tai loputtomaan tavaraan. Hautaan ei nyt paraskaan ostoksiaan saa.
Ravintoloissa käyminen ei kiinnosta alkuunkaan, rasittavaa jutella näistä muiden kanssa. Mitä te minulta niistä ravintoloista tivaatte, kun olen käynyt vain yhdeksässä tänä vuonna! Rahaa kyllä olisi, budjettia säästyy tänä vuonna S-tileillä 98,50 euroa, mutta en halua sinne muiden sekaan. En ihmisiä vihaa, mutta erakko nauttisi tavallisesta kotona vietetystä ruokahetkestäni. Siinä päin Pirkkalaa, jossa viherkäytävä on jostain syystä miltei Forssaa, mikä on suorastaan poikkeuksellista ja hyvä on niin!
Naputtelin vahingossa asuinpaikakseni 33960 Forssa, mutta paketti löysi perille Pirkkalaan. Katu, postinumero ja talon numero oli sentään Pirkkalassani, mutta ei mennyt verkkotilaus päin Prinkkalaa. Ajattelen oikeasti asuvani Forssassa, tässä käsittämättömässä vehreydessä. Toivon, että tämä Pirkkala liittyy luontoystävällisiin kuntiin vielä elinaikanani ja että slogan olisi järkivihreässä Pirkkalassa. Siitä tilanne ei ole vielä huono, vaikka melua ohitustiestä kantautuukin asuinalueille. Lopetetaan siihen.
Katselin suomalaista luontodokumenttia, mikä on kuvattu Pirkkalassa ja Tampereella. Näen osaa näistä eläimistäni päivittäin, enkä todellakaan toivo kenellekään huonoa, eläimille etenkään. Jätetään minuutteja säästämättä, melua on valmiiksi liikaa. Puskiaisten moottoritie ja kehätie on Ely-miesten fetissi, mutta me ei sitä tarvita. Jos sellainen tulee, tiedän mihin päin maaseutuja muutan, mutta niin kauan ei ole tarvetta kun maisema ei muutu. Vinkkiä edellisen jutun kartasta, joka näkyi tässäkin.
Ääriminimalistin ravintolat 2024, 9
Ääriminimalismia on se, että osaat vastustaa konsumerismia. Moniko on kysellyt dataa tästä ja nyt on tarjolla! Jos ravintolassa ei viihdy, niin ei viihdy. Pakon edestä joutuu käymään, joskus tarjouksilla.
| PVM | Ravintola | Hinta | Syy |
|---|---|---|---|
| 18.12. | ABC Pirkkala | 5,95 | Mega-ateria... |
| 6.12. | Pella's Cafe | 0,00 | Lahja |
| 14.10. | ABC Huittinen | 10,90 | Fillarilla |
| 27.8. | ABC Pirkkala | 5,95 | Mega-ateria... |
| 30.6. | ABC Pirkkala | 9,90 | Lounastarjous |
| 14.6. | Hongfa | 10,90 | Keurismi :) |
| 30.5. | ABC Forssa | 9,90 | Fillarilla |
| 15.5. | McDonald's | 11,10 | Pyöräreissu |
| 31.1. | Pella's Cafe | 15,10 | Väinö Paunu Oy |
Ravintolamenot veloitan hupirahasta, S-huvitustililtä yhteensä: 79,70 euroa.
Kommentit