Seitsemän syytä vähentää valokuviasi

Kuvittele itsesi nyt kauniin Uuden-Seelannin New Plymouthiin ottamassa laadukasta digikameraa tai älypuhelinta taskuista näin Bell Blockin uimarannan kupeesta. Ihan vierestä löytyy muitakin vastaavia ihmisiä, jotka yrittivät aina sitä samaa. Kaikki toivovat ikuistaneen sen parhaimman muistonsa. Hetki, joka nopealla 4G-yhteydellä valuu parhaiten sosiaaliseen mediaasi ystävien kiusaksi. Harmitus, miksi en ole tuolla! Ystäväni on varmasti niin onnellisena, tai niin Facebook tuhansille parhaillaan väittää.

Yritämme tehdä tuota ammattitaidolla uudelleen, uudelleen ja uudelleen — kunnes tämä valokuva on meistä tarpeeksi riittävää. Haluamme jakaa näitä hauskoja muistoja myöhemmin niin sukulaisille kuin muille tuntemattomille Facebookissa. Mikäli ei tämä kuvasi sytytä, teemme pian uudemman. Jokainen haluaa esitellä saavutuksia, koska markkinoilta löytyy uusia iPhoneja, Androideja, digikameroita sekä tabletteja ja kas — lähes onnistunut kuva on valmis. Pian sosiaalinen media elää hetkessä kanssasi!

Harmitonta, eikö? Katso, kaikki tekevät sitä. Jokainen tykkää valokuvata, esitellä ja jakaa sosiaaliseen mediaan. Jokainen tykkää olla tyrkyllä Instagramissa suorana, koska onhan meillä 4G LTE siellä missä mekin. Jokainen haluaa, että muut näkevät kuinka hienoa on olla New Plymouthissa juuri nyt. Ehkä se on kaikkein parasta mitä jokainen meistä voipi tehdä. Mieti, kukaan meistä ei voi ohittaa historiallista monumenttia ottamatta valokuvaa. Enkä edes ala mitään klubeistani taikka uusista nähtävyyksistä.

Historiallisia menoja! Menit festivaaleille, ja edessä on älypuhelimia kädessä, taltioimassa tiskijukkaa YouTubeen tai pölyisten muistikorttien aarteisiin. Emme enää tee sitä, että tulisimme vain nauttimaan menosta. On aivan pakko juoda, kuten ne muut, sosiaalisen paineen alla. Yksi ottaa videokameran, niin täytyy varmaan itsekin tässä, muuten jää jostain iloista paitsi. Yksi syy miksi en enää festivaaleilla käy, tunnelma puuttuu. Kuvaavat ihmiset vievät näköalaasi, älä syyttä huolestu, sillä ongelmanne on aito.
Me valokuvaamme ruokia, kunnes ne ovat kylmiä. Me valokuvaamme talojasi, jotta joku kehuisi niitä. Me teemme kaikkemme, että vaikutus muihin ihmisiin syntyisi. Kannustan lopettamaan valokuvaamisenne.
Ilman valokuvia pääset paremmin hetkeen, eikä sinun tarvitse syödä enää kylmiä ruokia. Et myöskään elä ihmisiltä tuleville kehuille. Monikin narsisti pitää Facebook-julkisivua isona, eli elää tykkäyksille.

New Plymouth on kaikkiaan hieno paikka, joten tässä merkinnässäni näet valokuvia Taranakista!

Syitä välttää valokuvaamista: "Ajankulku on eilen nopeutunut!"

Valokuvaamisissasi on ongelma, mutta emme tiedosta sitä. Siksi olen miettinyt muutamia syitä miksi elämäsi voisi olla parempi, jos vähennät valokuvaamista 30, 50 tai jopa 70 prosenttia. Jos otat tuhansia kuvia ulkomailla, vähennä niitä 70 prosenttia. Jos otat jo satoja, vähennä niitä puolella. Et tarvitse näin montaa kuvaa, et oikeasti tarvitse. Et koskaan. Tiedän, että se voi olla hankalaa, koska jokainen meistä toivoo, että vähintään 20 kaikista valokuvista olisivat tarpeeksi onnistuneita Facebookiin tai Instaan.

Haluamme näyttää miten hienoa meillä on. Moni katuu asoita juuri nyt, voi kenties pahoin, että ei voi itse nauttia New Plymouthista. Tästä syystä tavoitteenani on jättäytyä oravanpyöristäsi. Et esimerkiksi lue sisustusblogeja, koska tällaiset saavat parhaimmillaan masentumaan asioista, joita minulla ei vielä ole. Maailmanmenon ei missään nimessä pidä olla kilpailua tavarasta, kilpailuja shoppailusta. Juttelen monesti ihmisten kanssa tavaroidenne merkityksestä, mutta moni ei edes tiedä KonMarista mitään.

Tavaraa on, mutta emme ehdi nauttia siitä. Ostamme auton, jotta pääsemme töihin. Ostamme kalliin Canonin kameran siinä uskossa, että meistä tulee alan ammattilainen. Samalla emme kuitenkaan ehdi tutustua digikameraan ajalla, koska olemme autossa matkalla kotiin ja sieltä ruokakauppaan. Olemme aivan liian kiireisiä tekemään mitään, ja samalla ajankulku on nopeutunut vain entisestään. Elämästä katoavat vuodet, joita pyhitetään muutaman viikon vuosilomaan miettimättä oikeita syitä elämälle.

Rewa Rewa -silta New Plymouthissa

Olin totaalisen kyllästynyt käymään töissänne, jotta saan sieltä neljän viikon vuosiluoman, että voin lähteä ulkomaille kuvailemaan valokuvia muistikortit täyteen. Että voit jakaa nekin omalle aikajanalle. Poistin koko Facebookin tänä vuonna helmikuussa, ja tämä on sinulle vasta alkua. Ei enää osaa kuvata. Jyrin ei tarvitse kuvata Virossakaan mitään, koska löydän tuhat kertaa parempia kuvia netistä. Muistin myös jotakin siitä tutkimuksesta, ja tuo selittääkin tuosta kaiken. Matka jää paremmin mieleen näin.

Ystäväni, joka Virossa oli vieressä hävisi taas. Hänestä ei kuulu nyt yhtään mitään, vaikka hän on joka päivä puhelimessa selaamassa uutisia, sosiaalista mediaa ja YouTubea. Lukee ehkä omat viestit, mutta ei vastaa. Moni on kirjaimellisesti läpi päivän puhelin kädessä, on se vaikeaa tämä vastaaminen. Viikot kuluvat, ja kaveristani ei kuulu mitään. Entä jos itse toimisi näin, ja kun vihdoin jotakin saapuisi tänne, voi sanoa että anteeksi. Kesti. Ei jaksanut aiemmin vastata. Enkä tiedä oikein, sellaisen kaverin löysi!

Taidan lähteä seuraavalla kerralla Viroon yksin. Ystävä onkin jo sitä mieltä, että Viro alkaa olla nähtyä. Ymmärretään, mutta jos ystävälläsi ei ole varaa edes lentolippuun, niin miksi pitäisi kustantaa? Viroon voi hyvää hyvyyttä tarjota matkan, vielä ravintolaruoan päälle! Ei tosin parane sanoa siitä mitään, että kyseinen mies valitsee ravintolan menusta kalleimpia vaihtoehtoja. Siihen pisteeseen jo, että syön itse halvimman mukaan, koska olen juuri nyt pienellä tulolla, eikä ylimääräiseen olisi edes varaa. Ystävä.

Monia syitä lopettaa valokuvaamiseni tästä, maailmanlaajuisesti

1. Asia, josta tulit nauttimaan, lähenee loppuaan kaiken aikaa. Meistä jokainen elämässään on joskus ollut klubissasi, Saksassa tai Tanskassa. Jossain kaukana etsimässä aihetta kuvaan, ja kuinka tallentaa koko matka niin kattavasti, että sen muistaa vuosienikin päästä? Ensinnäkin kauneuden etsiminen vie aikaa: hyvin usein joudut katsomaan oliko otos hyvä ja ottamaan sen usein uusiksi. Jos vaikkapa yrität tätä kerrastasi toiseen, et ehdi nauttimaan oikeista asioista, joita varten tänään edes paikalle saavuit.

2. Hetki on kerran, älä kuvaa sitä. Yritätkö valokuvata kaunista aaltoilua merillä? Haluatko tallentaa suosikkiartistejasi hymyilemässä tietyssä kulmassa? Oletko koskaan miettinyt sitä, että et ehkä pääse ollenkaan käsittelemään otettua kuvaa enää? Se hetki, jota yritit juuri kuvata, meni jo. Jos kuva onkin muuten onnistunut, mutta kädet ovat suttuisia, kuva menee luurissa roskiin. Jos hieno turistibussi oli ottohetkellä toivottua liian kaukana, kuva menee roskiin. Kaikki on kiinni ajan pienistä sekunneista.

3. Ketään ei kiinnosta sinun tuhat kuvaa. Mitä varten otamme näin paljon kuvia? Bileistäni pitää olla satoja, ulkomaanmatkoista tuhansia ja ruoastakin on kiva napsia vähintään kymmenen, kunnes ruoka on jo ihan kylmä. Milloin viimeksi istuin mummoni kanssa esitellen kaikkia näitä valokuvia? Kukaan ei tule istumaan kanssasi tuhat valokuvaa uuden ajan matkalaukussa, Galaxyssäni. Siksi valokuvaaminen on turhaa, koska lähes kaikista asioista joku on ottanut paremman kuvan, ja tämä löytyisikin netistä.

Bell Block Beach New Plymouthissa

4. Editointi, järjestely, poisto ja varmuuskopiointi. Voin ihan kertoa, että tämä maailma on tarpeeksi raskasta muutenkin, ilman lisätyötä arkistoissa. Pitkät työpäivät, lemmikkien hoidot, liikunta, kodista huolehtiminen, perhe-elämä — aina on jotain tekemisen arvoista juttua. Minulla ei ole ainakaan aikaa käsitellä tuhansia kuvia matkoilta, hermothan siinä menevät saman tien! Ratkaisuja asiaan on se, että ottaa niin vähän kuvaa kuin mahdollista, koska siinä selviät melko hyvin ilman ylimääräistä työtäsi.

5. Huono kuva kysyy parempia välineitä. Totta puhuen suurimmalla osalla takataskusta löytyi varsin edullinen älypuhelin. Harvoin tässä tilanteessa kamerasi on ihanteellinen. Muutaman huonon otoksen jälkeen ajattelin, että minulla täytyy olla jotakin parempaa. Moni miettii lippulaivoja tai vaikka uusinta järjestelmäkameraa, mutta ongelmasi eivät tällä häviä mihinkään. Edelleen nuo edelliset asiat pätevät, mutta samalla joutunet maksamaan runsaasti paremmasta älypuhelimestasi, ja sitä et enää tarvitse.

6. Milloin katsoit kuviasi vuodelta 2014? Ihan oikeasti. Et muista. Sitten voidaan ajatella vuosia 2013, 2012, 2011, 2010 ja 2009... Milloin esittelit näitä kuvia kavereille? Annat veikata, et ainakaan tänään, et viime viikolla, etkä joulukuussa 2017. Kuvaamme näitä, mutta mitä varten? Ehkä se on niin helppoa ja digitaalinen materiaalisi vaikuttaa meihin tyylillä. Kysymyksessähän eivät ehkä ole loputtomat kuva-albumit kaapeissa, mutta myös kiintolevylle saa kyllä sekasotkun aikaiseksi, arkimieltä pilaamaan.

Haluatko muistaa jotain hetkistä, älä valokuvaa, edes blogaajana

Tämän blogin pitäjä on nuuka. Hänellä ei ole edes digikameraa. Suoraan sanottuna en kehtaa maksaa 699 euroa siitä, että saisin jonkun Nikonin tai Canonin, jota en kumminkaan osaisi käyttää illallakaan. Olen kaiken lisäksi laiskaa, joten en jaksaisi opiskella järjestelmäkameran käyttöä. Huomaat, että juuri nyt pystyy hyviä valokuvia napsimaan vaikkapa jo 99 euron älypuhelimella tarjouksesta. Kalliimpaa en hankkisi, koska se on täysin turhaa. Se on turhaa siksi, koska netillä löytyisi paljon valokuviasi tänne.

Ammattimaiset kuvaajat jakavat kuviaan Unsplash-nimiseen palveluun ja näitä kuvia voi käyttää nyt niin, että ne editoi, muokkaa, jakaa. Muistaakseni myös kaupallisissa yhteyksissä. Sieltä löysi helposti valokuvia New Plymouthista käymättä siellä itse. Voisi kuvitella, että 99 euron puhelimilla ei tuollaista napsita. Se helpotti merkinnän tekoa huomattavasti, sillä olen voinut keskittyä kirjoittamiseen. Tuosta hyväkin palvelu helpottamaan omaa blogityötäsi. Vapautunutta aikaa voisi viettää nyt lähiluonnossa.

Ihminen muistaa asioita paremmin ilman Android-puhelimia. Eräässä tutkimuksessasi opiskelijoita käskettiin ottamaan valokuvia joistakin museon esineistä — ja he muistivat vähemmän esineitä, joita he olivat kuvanneet käyntinsä aikana. Tämä pitäisi olla syy numero yksi muuttamaan käsitystäsi siitä, että valokuvaus muistamisen helpottamisessa on huonoin tapa palauttaa asioita mieleen, tämän ovat todenneet tutkijat alla olevan lähteen mukaan. Nyt olet paljon viisaampi, joten toimit tuon mukaan.

Nuukalla blogaajalla ei ole kameraa

Tutustu linkistä tutkimukseen valokuvaamisen vaikutuksista miesmuistiin. Tutkimuksessa tutkittiin sitä, miten valokuvaaminen vaikuttaa omaan muistiin. Tutkijat totesivat: juuri nuo ihmiset, jotka eivät ole valokuvia ottaneet, pääsivät muistamaan esineitä ja kokemuksia kaikkein parhaiten. Et välttämättä tarvitse yhtäkään valokuvaa edes blogaajana, sillä esimerkiksi ilmaisesta Unsplashista löytyi valokuvia aiheesta kuin aiheesta, ilman minkäänlaisia lisenssejä. Ne kuvat otan itse, jossa kuvaan paunulaisiasi.

Niitä kuvia ei sieltä Unsplashista paraskaan etsijä löydä. New Plymouthissa en ole käynyt, joten tästä pienoinen löytö Unsplashista. Mikäli olet paras valokuvaaja, saat taiteelle ilmaista mainosta jakamalla sitä sinne. Joku päivä, ehkä jopa seuraavana päivänä, pääset kuvalla blogiini! Jotain houkuttelee minua Uudessa-Seelannissa, mutta tällä hetkellä ajattelen, että matkustaminen sinne on hyvin kallista. Ehkä en lähde tuhlaamaan tuhansia muutaman viikon kokemukseen. Kerro sinä, jos olet käynyt, kiitoksia!

Sen sijaan että yrität ottaa valokuvia ihan kaikista, yritä olla ottamatta vain yhden päivän verran, sillä todennäköisesti selviät ilman kameraa kädessä. Saatat olla aluksi hyvin tylsistynyt, erittäin tylsistynyt ajoittain, mutta New Plymouth on täällä. Jos olet hyvin korkealle pyrkivä, älä edes katso Facebookia tai Instagramiasi, sillä nämä loputtomat virrat ruokkivat valokuvien ottoa. Siinäkin tapauksessa saat kyllä ottaa kuvan tai kaksi näyttääksesi sen mummollesi, ei miljoonille ihmisille aikajanoilla Facebookissa.

Valokuvaa kuitenkin yksi juttu vain Virossa ja mieti vielä kerran

Saavutte ystäväni kanssa Viroon, hänelle tuo SuperAlko tai Viinapörssi on ensimmäinen nähtävyys. Ei siinä, kyllähän täällä suomalaisia näkyy. Olen absolutisti, mutta tulee vähän lipsuttua kyseisen kaverin kanssa. Jos mies alkaa juomaan Jollaksessa, pullollinen väkeviä menee viikossa ja kymmeniä oluita. En voi vaikuttaa toisen päätöksiin, mutta tulisiko minustakin alkoholisti jos jatkan? SuperAlkon myyjä on mukava ja kertoo mistä kaikkialta näitä suosikkijuomia saa. Itse en naura, koska joudun maksamaan.

Vähän väliä se tulee viestisovellukseen pyytämään rahaa ruokaan, mutta jos annan edes kympin, sillä lähtee Rainbow-siideriä kourallinen. Ei sitä ruokaa, niitä kun saa Hurstin leipäjonosta. Olen jo alkanut toimimaan niin, että aina kun hän pyytää jotakin, ostan ruokakassin itse. Tai maksan tuotteen itse. Se on niin, että sille juopolle ei voi antaa, hän ei pidä sanojaan. Haluaisi joskus soitella ystävälle, mutta se ei ikinä vastaa. Silloin kun hän kokee yksinäisyyttä, hän soittaa minulle. Valitusta tulee, jos ei vastaa.

Tavallaan se on väärin. Minun ei pitäisi juoda vain siksi, koska ystäväni on tapajuoppo. Juo kuulemma pahaan oloon, masennukseen ja ahdistukseen, mutta eikö tuohonkin paras hoito olisi terapia? En tiedä mistään mitään, mutta oma mielipide on, että viina pahentaa siellä masennusta ja ahdistusta. Harvoin nimittäin näkee tapajuoppoja juomatta siksi, että se alkoholi vihdoin toimi, vaan silloin nähdään omat pohjat. Nähdään se, että juominen vei terveyden, kaverit ja parhaimmillaan joskus minutkin. Riittää!

Virolaisessa alkoholiliikkeessä suomalaisia

Olet sanonut hänelle suoraan, että jos et lopeta kavereiden vuoksi, niin lopeta edes itsesi vuoksi. Aina saa jotain huutoa, että mikä psykologi tässä taas olikaan? Voin juoda ihan mitä vain, ei tunnu missään. Totta kai ei tunnu, koska olet jo tottunut mokomiin annoksiin. Taas meni satanen hänen juomiin. Nyt, kannattaa todellakin ottaa mallia muista, luin nimittäin netistä tavasta, jossa alkoholisoitunut voi olla kaverisi. Silloin et maksa juomia, kun niitä pyydetään. Jos mahassa kurnii, tarjoat siitä kalasoppaasi.

Tein virheen siinä, että mahdollistin hänen juomisen. Olisi pitänyt sanoa suoraan nytkin, että en osta yhtään mitään. Jos juot, juo omillasi, kohtaat ne seuraamukset. Ainoa mitä voi tehdä, on ohjata henkilö A-klinikalle. Siellä voi raitistua, onko tahtoa. Ehkä masennus ja ahdistus hälvenee sitä kautta. En usko, että olen kyseisen miehen kanssa ikuisesti, koska perusperiaatteita on nyt ollut läheisyys, absolutismi, mieluiten yksin kuin väärässä seurassa ja toisaalta en haluaisi selitellä äideille miksi haisen viinalle.

Juominen tai juomattomuus on henkilökohtainen arvovalintasi. Unelmoisin itse tipattomasta, mutta käynnistät sen todennäköisemmin ilman miestä kainalossasi. Miksi minusta tuntuu nykyään niin, että niitä absolutisteja ei enää ole? Olemme katoavaa luonnonvaraa? Ihan kaikki juo, edes sen yhden, mutta kun en haluaisi juoda oikeastaan edes sitä yhtäkään. Kaveri sanoi tässä, että juo yksinäisyyteen, mutta miten yksinäinen hän sitten olisi jos vaihdan maisemia ja poistun tapajuopon elämästä? Kuka tietää.

No nyt, mutta mitä voin tehdä? Teet mitä pystyt, asia kerrallaan

Kuinka päästä tavoitteisiin, lopettaa oikeasti valokuvaamiset tarpeettomasti — nämäkään syyt eivät ole ainoat syyt lopettaa arkikuvaaminen. Johdattele itseäsi parempaan ja lopeta samalla tissuttelu!
  1. Poista Google Kuvat Androidistasi. Tai poista automaattinen varmuuskopiointi. Ilman tätä saat huonotkin otokset siirtymään pilveen ja kun kaikki kasaantuu — vointiasi ei ole käydä läpi näitä tuhansia ja taas tuhansia hetken mielijohteesta napsittuja turhia kuviasi. Korvasin tämän softani Samsungin gallerialla ja mietin jo tarkemmin uusista kuvistasi blogiin tai vaikka Google Kuviin.
  2. Poista tarpeettomat kuvat. Tämä on raskasta, mutta onneksesi kohdassa yksi varmistit jo, ettei näitä tule ainakaan lisää. Kävin kaikki valokuvat läpi eilen ja poistin jokaisen duplikaatin. Poistin jokaisen klubikuvan. En edes tiedä miksi olen ottanut niitä, suurin osa näistä ovat todella mustia, ja yksinkertaisesti poistamisen arvoisiakin. Mitä poistamisen arvoisia valokuvia sinulla löytyy?
  3. Vähennä tai poista sosiaalista mediaa. Mikään ei ruoki kuvaamisiasi niin paljon kuin päivittäin sosiaalisissa medioissa meneillään oleva kilpailu siitä kenellä oli upein talo tai upeimmat kasvot. Vähennä sosiaalista mediaa, tai kävele sieltä kokonaan, viikon päästä tulet huomaamaan kuinka mieli virkistyy ja kuinka älypuhelin ei ole enää halko kädessä joka paikassa mihin tästä menet.
  4. Siirrä Kamera-sovellus kauemmaksi silmistä. Tämä voi olla naurettavaa, mutta se toimii. Älä laita Kamera-ikonia puhelimesi lukitusnäyttöön, älä ota käyttöön kamerasovelluksen aukaisua virtanapista, äläkä pidä sovellusta etusivuilla. Jos sovelluksen avaaminen vaatii kahta tai neljää asiaa, niin todennäköisesti et tule sitä himoitsemaan, ja jäät nauttimaan tuosta ajan hetkestä.
  5. Hanki älypuhelimen, tietokoneen tai muistikortin pienemmällä muistilla. Suuri tila, olipa se tietokoneessa, puhelimessa tai muistikortissa, ruokkii pitämään suurta määrää tietoasi. Minun puhelimessa on 16 Gt:n verran tilaa ja tietokoneessa on 32 Gt:n verran tilaa. Saisin usein kaiken tarpeellisen mahtumaan, mutta en mitään ylimääräistä. Näin otat ja vähemmän valokuviasi.
Kuvaamisesta on tehty näkymätön ongelmani — valokuvat eivät ole sänkysi alla, valokuvat eivät ole työpöydälläsi — ne ovat pilvipalveluissa tai tietokoneissa, puhelimissa ja jopa sosiaalisissa medioissa. Näitä kuvia on kuitenkin paljon enemmän kuin oikeasti tarvitsemme tai ehdimme näkemään. On niin, että tässäkin merkinnässä näit neljä valokuvaa ja tuskin muistat huomenna niistä enää mitään. Mutta hei, jos olisit ilman kameroitasi Bell Block Beachissa itse, niin tilanne olisi varmaan heti parempi :D

Yhteenveto: valokuvata ei kannata edes Saksassa, nyt tiedät siitä

Vuoden 2016 aikana vieraili Saksassa kahdesti ja otin kirjaimellisesti satoja valokuvia. Halusin laittaa gallerian Facebookiin kavereilleni, vaikka suurinta osaa kansio ei ole kiinnostanut. Tiesin tämän tästä, ettei kiinnostanut minuakaan, vaikka joskus tulikin painettua tykkäyksien jännää nappulaa. Facebook ohjelmoi toimimaan, vaikka en lukenut puoliakaan Lindan koko kuvauksesta, ja kuvistakin ainakin osa meni ohi silmieni. Jokainen meistä on tehnyt tätä, ainakin joskus. Sitten piti kommentoida, tykkäsin.

Hetkessä olen iloisena voidessani sanoa, että olen kuukauden kuluttua jo lähes puolisen vuotta ilman omaa Facebookia tai turhaa Twitteriä. Älä ymmärrä sentään väärin. Valokuvaus on suurinta taidetta, ja ammattimaisesti otetut luontokuvasi ovat valloittavia. Blogaajana löydät kauniita kuvia mistä tahansa ja laillisesti, joten pidän valokuviini panostamista turhana. Hukkaat aikaa tärkeimmästä. Parhaimmat kuvat vaativat parempia linssejä. Ylipäätään puhelimeenne panostaminen on asia, jota niin vihaisin.

Kävin täällä Saksassa maaliskuun sekä huhtikuun välillä tänä vuonna, mutta tuliaisina toi sata kuvaa. Näistä aika moni hävisi roskakoriini myöhemmin. Düsseldorf, hieno paikka. Käytäntö on kuitenkin se, että valokuvien ottaminen on aikaa vievää ja turhaa, koska suurin osa ihmisistä eivät juurikaan katsele näitä kuvia tai videoita ottamisen jälkeen. Valokuvien ottaminen on yhtä tyhmää kuin kaupassa käynti, mutta kauppakassista 25 prosenttia menee tarpeettomana roskiin ihanasti jopa seuraavana päivänä.

Taide on näitä valokuvia, joita on ilo katsella. Nyt puhuin normaaleista valokuvaajista, jotka yrittävät tallentaa jotain, mutta vain tallentamisen ilosta. Se on niin helppoa, kamera kulkee ihan joka paikkaan ja hyvin todennäköisesti sinullakin on tuollainen — povitaskussa, työpöydällä tai matkalaukussa. Eikä tule lopettamaan valokuvaamista, mutta tulen painottamaan asioita enemmän hetkiin, joista pitääkin nauttia itse ilman välikäsiä. Androideitta kädessä, sillä paraskaan linssi ei näytä kokonaista kuvaani.

Haluaisitko nauttia näytelmästä omin silmin, koska nykyään kännykkä tuntuu nauttivan näytelmistä enemmän kuin ihmiset itse, emmekä edes aina huomaa sitä — sillä se on täysin normaalia. Seuraavan kerran kun aiot kuvata jotain, kysy vain yksi kysymys: miksi? Mitä haluat saavuttaa sillä valokuvalla?

Sinun ei tarvitse todistaa kenellekään nauttineesi New Plymouthin kauniista Bell Block Beachista.

Kommentit

nata sanoi…
Tänä vuonna kävi poikani Europa matkalla ja esitteli minulle Dropboxissa 1389 valokuva .. Olen tehnyt pojille aina matkamuistoksi lahjana Ifolor kuva albumi niiden kuvista ja oli vaikea löytää niistä tuhansista kuvista se parisen sata parasta, mutta tulin toimeen ja albumi valmistui . Mutta nyt vielä on kameralla semmoinen toiminta ,että se ottaa heti 5 samanlaista kuva melkein peräkkäin ja siis se on aivan turhaan .
No tämäpä paljon. En ole koskaan itse päässyt edes tuhanteen kuvaan ja luulin että noin 600 olisi runsaasti. Paljon olen tehnyt työtä ja nyt en juurikaan ota kuvia. Tarkoitus olisi lähteä parhaan ystävän kanssa vielä Hollannin pääkaupunkiin jossain välissä tänä vuonna ja olen varma, että tulen ottamaan kuvia todella maltillisesti.

Ymmärrän, että 1 389 valokuvasta kestää hetki löytää parhaimmat kuvat Ifolor-albumiin, ja näiden tulisi edustaa 200 kaikkein arvokkainta, kaikkein erilaisinta teemaa. Toivottavasti albumista tuli sitten hyvä, huonot kuvat kannattaa poistaa tietokoneen kiintolevyltä käsittelyn jälkeen. Itse käytän Googlen Kuvia säilytykseen.

Viikon luetuimmat blogissa

Polje kanssani kylätietä uimarannalle

Chromebook nopeammaksi helposti

Vuoden ilman televisiota. Yllätyitkö?

Puskiaisten polkaisu, ei moottoritietä

Paunu väistää Pirtiliä linjalla 1B/12

Minulla oli maailman paras mummo

Pirtilillä ei Paunun ahdinko ikinä lopu

Näin tunnistat narsistin tuoreeltaan

Nuuka keksii elämyksiä, ei osta niitä

Mummolle lahjakortti ja sitten lisää :)