2 vuotta sitten lähti televisio

Televisioton elämä alkoi kaksi vuotta sitten suhteellisen aurinkoisena päivänä. Sellainen päivä ei ole juuri tänään Taaporinvuorelta kirjoitettuina — sateenne jälkeen ympärillä on kosteutta, mutta 4G silti löytyy ja pystyn kirjoittamaan tällaisen merkinnän äsken kaatuneen puun oksastani. Vaikka vanha puu kaatui pienessä myrskyssä, pystyn tuon näkemään ilman, että Ylen uutislähetys kertoisi siitä. En halua olla televisioillan orjana ja samasta syystä en myöskään pelaa videopelejä ollen pelikonsolien orjana.

Tänään televisioni virkaa minulle hoitaa mainio Chromebook, 15". Pääset katselemaan vuokraamiani leffoja tai katselen lähimmästä YouTubesta jotain muuta. Olen huomannut, että YouTube on aika lailla monipuolinen palvelu, niinpä Google Play Elokuvista vuokraamiseni on jäänyt todella vähälle. Kahden vuoden aikana olen seurannut televisiosta kanavan omilta verkkosivuilta vain yhtä televisio-ohjelmaa. Seuraan televisiotani enää vain silloin, kun siinä tulee oikeasti jotakin katsomisen arvoista ohjelmaa.

Minimalismista kertovaa Riisutut-sarjaa. Tällaisia ohjelmia arvosta suuresti. Ohjelmassa osallistujat luopuvat lähes kaikesta, jopa vaatteista ja sängyistä, he saavat hakea konteista vain tarpeellisia asioita jokunen päivässäs. Lopulta he saivat minimoitua satoja, ellei peräti tuhansia turhia asioita elämästään. Ensimmäisenä osallistujat hakevat useimmiten vaatteitaan ja vasta sitten läppäreitään ja puhelimiaan. Ohjelma oli parasta, mitä televisiosta on tullut pitkään aikaan. On suomalainen ohjelma, sekin vielä.

Aion itsekin riisuutua, sillä paljon on täällä turhaa tavaraa. En kuitenkaan aio televisiossa olla, mutta tarkoitus olisi lähivuosina löytää tasapaino kulutuksen ja vaurauden välillä. Ensimmäisenä voisi hakea ulkovarastosta varmaan älypuhelimen, sillä jätepusseista saat alushousut. Seuraavana päivänä hakisin laturin, ja kolmantena boksereita. Olisi kyllä erinomainen tapa luopua turhasta näin, tai voisin kokeilla sitäkin, että listaisin omaisuuden listaan. Numerot kertoisivat tarpeestasi vähentää, tätä harkitsisin.

Mitä televisioton elämäsi on opettanut minulle tuosta

1. Elämä on niinkin lähellä kuin vieressäsi. Varsinaisia saippuasarjoja en ole katsonut vuosiin, mutta en enää koe tarvetta näiden seuraamiseeni. En halua katsella muiden parisuhdeongelmia televisioista, kun on omia ongelmia omasta takaa. Sinäkin voit tähän ajautua, mitä jos televisiosarjan sijasta istuisit itseksesi ratkoen elämäsi loputtomia kysymyksiä? Mitä jos yrittäisit muuttaa ajatusmaailmaa nykyistä positiivisempaan suuntaan? Sarjat eivät sitä tee. Televisiottomuus on tehnyt minut onnellisemmaksi.

2. Televisiomaraton vie mahdollisuutta. Moni katselee televisiosarjamaratoneja tappaakseen aikaa ja vielä vuosia sitten niin tein valitettavasti minäkin. Oli tämä niin helppo pistää Breaking Bad pyörimään kotiin syöden roskaruokaa ja vasta illalla huomata nukkumaanmenoajasta. Tällainen aika olisi omiaan käydä tuttujamme moikkaamassa, uimahalleissa, pyöräilemässä, kauppatorilla ihmisille juttelemassa tai ihan vain nauttimassa ajasta yksin kävellen. Nyt liikun vähintään tunnin joka päivä, tee sen ilolla.

3. Televisio masentaa ihmisiä. Television tarkoitus on masentaa ihmisiä. Aiemminkin aiheen sivusin, televisio vie sinulta sosiaalisen elämän. Ainoa sosiaalisuus television parissa on se huutaminen: tehkää maali, tehkää maali, maali! Maali! Tämän sijasta olisit voinut mennä itse peliini ja sosialisoitua aitojen ihmisten kanssa. Ohjelman väliset mainoksenne iskevät heti heikkouksiimme (joita sinulla ei edes ole) — osta tämä, osta tuo, osta vielä lisää. Kuule useita samasta aiheesta, tunnemme lopulta sen tarpeen.

Televisioton elämä voi olla unelmaa

4. Television pyörittäminen ei ole ilmaista. Ihmiset luulivat, että televisio on ok. Se ei sitä kuitenkaan ole. Me valitamme kalliita sähkölaskuja, vaikka voimme itse näihin vaikuttaa, poistamalla virtaa syövä 70"-televisio käytöstä. Me katsomme ensin mainoksia, sitten ohjelmaa ja sitten saunan lauteitasi vain huomataksemme pois tullessa että televisio on edelleen päällä, vaikkemme edes tarvitse sitä. Jokainen televisio vie sähköä, eikä sähkö ole ainoa rahasyöjä. Liitä mukaan ne tilauspalvelut ja kanavapaketit!

5. Televisio koukuttaa. Haluaisi toistaa tämän. Televisio koukuttaa. Suomalaisena katsot Finnpanelin tutkimuksen mukaan noin kolmisen tuntia päivässä televisiota. Televisiota. Tämä olisi yli tuhat tuntia televisiota vuodessa. Mitä kaikkea muuta tekisit tuhat tuntia enemmän joka vuosi? Tämä tekee noin 41 kokonaista päivää vuodessa television ääressä. Hitsi, tämä on yli kuukausi vuodestanne sen televisioni ääressä. Elämä on tosi lyhyt, älä vietä sitä television ääressä, ja niin löydät paljolti parempaa arkeesi

6. Televisio mainosti. Televisio mainostaa erilaisia palveluita. Paljon melua saapuu turhasta. Mikäli luovut televisiosta, ja asennat Internet-selaimeen mainonnan eston, et enää kuule tai näe mainoksia kotona. Et edes YouTubessa. On nautinnollista olla kotona, koska et kuule mitä Jyskissä tai apteekissa on tänään kaupan. Etpä näe politiikkaa, tai niitä tuhannesti nähtyjä näyttelijöitä, joita ei enää haluaisi nähdä kertaakaan. Elämänlaatu paranee, jolloin löydät televisiosi YouTubesta tai aidosta elämästäsi.

Asu sohvalla ja näetkö ihmisiä, joita vihaat heti eniten

Miksi asua nyt televisiossa, jos voit asua lähiluonnossa? Kuka edes hyötyy television katselusta? Kim Kardashian, Zirinovski ja onhan näitä kotimaisista poliitikoista alkaen. Joko taas, sosiaalidemokraatti käy meidän kukkarolla! Autoilijoita sorsitaan! Julkkikset tyrkyllä! Otat muutaman Pirkka-oluen ja nyt jaksat kestää. Jonkun aikaa, mutta jotteivat hetket unohtuisi, televisio on sama vuodesta toiseen. Enpä jaksa nykyään edes avata televisiota, jota Chromebook meille edustaa, koska katsottavaa ei löytynyt.

Pelkokerroin, Idols ja vaikka mitä muuta viihdettä. Entä jos haluaisi opiskella jotakin? Eipä tässäkään taida oikein hyödyttää se, että joku osaa laulaa tai toinen syö torakoita. Busseissa oli joka päivä teinejä, jotka eivät muusta puhukaan, kuin Kardashianeista ja sarjojen juonenkäänteistä. Olisin niin otettu, jos nuoret puhuisivat vaikka budjetoinnista, jos ei nyt sentään historiasta ole jäänyt mitään mieleen. Jospa ne vaikka kertaisivat kokeisiin, niin olen joskus itse tehnyt Valkeakosken liikenteessä koulumatkalta.

Käytin aikoja tehokkaasti, sillä Valkeakoskelta tänne Tampereelle matka kesti bussilla 45 minuuttia. Hyvin harvoin juttelin rouvalle, joka bussikuskina halusi jutella kouluelämästäni, kaiken tuon lopuksi Valkeakosken Liikenteen kuljettaja tarjosi minulle pastilleja, vaikken niistä pahemmin välittänytkään. Itse asiassa hän oli ensimmäinen ihminen, joka niitä minulle tarjosi, ja maku oli jotain uutta. Enkä ole nimittäin syönyt pastilleja koskaan aiemmin, vaikka televisio silloin oli. Pastilleilla mainoskatkoilla.

Uusin Selviytyjät-jakso, televisio kiinni!

Mainonta ei merkitse minulle sitten yhtään mitään. Vaikka näin satoja mainoksia pastilleja, maistoin ensimmäisten bussikuskieni tarjouksista, enkä voinut kieltäytyä. Tiesin, että pastilleista ja lakritseista en välitä, mutta olisipa tylyä kieltäytyä tuosta, kun Valkeakosken Liikenteen naiskuski sellaisen sinulle tarjoaa. Kävin mukavia keskusteluja kyseisen bussikuskin kanssa ollessani 20-vuotias tai vähän päälle. Hän piti hyvänä valintana opiskelua, eikä sitä tosiasiaa, että mennään joka viikonloppu kapakkoihin.

Hän oli nimittäin joskus kuljettanut ihmisiä paikallisliikenteessä, eikä niitä arjen ruuhka-aikoja enää kaipaa, vakiovuoroliikenne on yleisesti ottaen parempaa. Humalaisia ei juuri ollut, ja hän nauttisi siitä, että työssään hän sai kuljettaa aitoja ihmisiä töihini, opiskelemaan tai kotikulmalle. Mummot pääsivät nekin Ideaparkiin. Silloin kun tajusin tarjota televisioni vanhemmille ilmaiseksi, vapauduin. He etsivät tuolloin uutta televisiota, mutta tarjosin vähän vanhempaa, jolla he katselivat ohjelmaa vielä vuosia.

Palaa vielä kyseiseen kuljettajaan. Työpäivä oli varmasti pitkä, mutta eipä hänen tullut mieleen ikinä tietää Ideaparkini kohdalla mitä kuuluu Kardashianille tai arjen sosiaalidemokraatille, joita me kaikki vihaamme. Uutisia tuli Novalta vähän väliä, mutta koska juttelimme arvokkaista asioistasi, hän päätti sulkea radion. Silloin tajusimme, miten hiljaiseksi radion saat, ja miten kaikki muuttui yhtäkkiä kohti positiivisempaa suuntaa. Ei uutisia terroristeista, ei sosiaalidemokraatteja kukkarolla, vain puhetta.

Minimalismi tuli kuvioon, unohdin arjen kiireen tästä

Oli tavannut kyseisen kuljettajan linjalla myös tänä vuonna, eli hän on selvästi viihtynyt työssään, on arjessa nimittäin niin että päivän vakiovuoroliikenne on mukavampi kuin ruuhka-ajan paikallisbussit. Vaikka aiemmista puheista on jo vuosia, muistan ne kuin eiliseni. Juttelimme myös minimalismista, ja kummasti itse pääsin unohtamaan autot, lainat ja autovakuutukset bussissa, kun pääsi aika mukavasti matkustamaan ilman että autokauppiaan autosi oli taas katsastuksessa, huollossa tai lompakon uhri.

Ei kyllä kiinnostaisi yhtään ostaa henkilöautoa huoltokorjaamon jatkoksi. Eikä siinä ikinä mitään, sai matkustaa rauhassa takakontin tavaroiltakin, se on sitä minimalismia. Mikään ei ole tiellä huomiseen. Valkeakosken ammattiopistossa myös muutama muu on tajunnut sen, että Kela-tuettu koululaislippu tulee halvemmaksi kuin auto ja siihen liittyvät muut juoksevat kulut. Asun sentään merkonomilinjalla, siellä pitäisi osata laskea, ja arjen kirjanpidon tunneillanne huomasit soveltaa sitäkin budjetointiini.

Yritykset hankkivat kirjanpitäjiä, mutta halusit olla oman talouteni kirjanpitäjä. Sain asumisen tukea, ja ennen muuta opintotuki oli tuttu, kuten monelle työkaverille oppilaitoksessa. Silloin oppi todellakin säästämään, ja rahat riitti aina, vaikka laiskuuttani kävin usein Siwassa ruokaostoksilla. Eräs ihmetteli sitä tovin, että kuinka Peltolammilta ei muka jaksaisi Siwaa pidemmälle, niinpä aloin polkea Pirkkalan Lidliin. Huomasi säästäväni enemmän. Tämän jälkeen en ole muualle juuri polkenutkaan pyörälläni.

Metsässä näkee muitakin, minä Lidliin

Autoilijat menevät liikennevaloistasi ja autoteitä Lidliin, itse en niin välitä. Vuoden 2014 ja 2016 välillä poljin useasti metsäteitä Pirkkalassa tänne Lidliin, jossa olen jo vuosia käynyt muutenkin. Paljon hyviä maisemia. Hyvä, että näkyy muitakin välillä, niin energiarikasta. Ei kiinnostaisi kyllä nyt yhtään seisoa edes pyörällä näissä liikennevaloissa. Otin joskus kilpaa Väinö Paunu Oy:n bussikuskin kanssa autossa #144, ja vaikka lähdin samaan aikaan Vaitista maastopyörällä, olin Lidlin edessä häntä nopeammin.

Ei ole kysymys huonosta kuskista, bussit vain nyt ovat sellaisia, että miltei jokaisella pysäkillä on heti pysähdys. Lastenrattaat olivat aikaa, jos niitä on tulossa tai menossa pois. Vaikka pyöräilijän vauhti jää murto-osaan bussista, löydän nopeita reittejä Lidliin metsän halki, ja jos alamäki sattuu kohdalle, niin ei voi oikein bussille hävitä. Kyllä siinä Jyrki ihmetteli, mutta vaikka hän nopea kuski onkin, niin kaikki tuollainen asiakasvirta ruuhka-aikaan hidastuttaa. Kaiken lisäksi estin bussikortin arvoa kulumasta.

Minusta kauppaan polkeminen on kunnia-asia. Pienessä tuulessa, ja vaikka sadetta tihkuisi, niin ei se haittaa. Positiivisen kautta, ja kun huomaat rahallisen säästön, et tule autoja kaipaamaan. Sekin on nyt niin hyvä, että ei voi kantaa kotiisi sohvaa Sotkasta tai uusinta mainostettavaa tuotetta Citymarketista. Eikä tässä vielä kaikki, kuka lähtisi vastustamaan polkemista näissä maisemissa? Ilman liikennevaloja. Tänä vuonna on arkityön vuoksi pyöräily jäänyt vähemmälle, ja minimalismi taas suistunut raiteilta.

Ilman televisiota on aikaa minimoida Riisutut-tavalla

Paras lienee se, että jos vain kulutamme viihdettä, emme koskaan ole luovia. Television kanssa olisi vähemmän aikaa panostaa tähän blogiin tai minimoida tavaraa. Minulla ei ole koti täynnä tavaraa, eli tavaroiden vuoria ei täällä ole, mutta silti huomaan siitä turhaa. Osaa tavaroista en olekaan käyttänyt vuosiin. Siksi aion riisua kaiken vuokrakodissa, ja noudan ensimmäisen viikon aikana yhden tavarani, toisella viikolla kolme tavaraa ja seuraavilla viikoilla kuusi tavaraa yössäni. Mitä oikeastaan hakisin?

Tätä saisi kokea, koska en tarvinnut edes konttia, sillä rivitalossa on ulkovarasto. En halunnut purkaa huonekaluja, koska tiesin ylipäätään tilan puutteesta, joten tein sen hieman eri tavalla. Idean sain ajan Riisutut-ohjelmasta, jossa alastomat minimalistit hakivat kontista tavara kerrallaan. Vein ihan kaiken paitsi huonekalut ulkovarastoon niin, että jokainen tavara oli lähikaupasta saatavassa pahvilaatikossa. Henkilökunnalta voi kysyä onko esim. pahvilaatikoita turhana, tarvitsin vain muutaman kymmenen.

Ulos vein tavaraa normaalisti, mutta kun jotakin piti öisin hakea, toivottavasti kukaan ei olisi nähnyt. En nimittäin hakenut edes ensimmäisellä hakukerralla vaatteita. Halusin, kuten epäilin, älypuhelimen. Olipa siinä 60 prosenttia virtaa, joten paljoa en kerennyt sillä tekemään. Seuraavana yönä en vieläkään hakenut niitä boksereita, vaan hain laturini älypuhelimelle. Kolmantena päivänä en vieläkään hakenut boksereita vaan tarpeellisen kylpytakin. Samalla mietin onko tarvetta huonekaluille. Näitä ei haettu.

Vain riisumalla haet tavara kerrallaan

Isoimmat olivat kaikki kotona, ja kun muu tavara puuttui, oli aika miettiä tarvitseeko enää niitäkään. Huonekaluja ei ole paljoa lähtenyt, mutta esimerkiksi patjoiksi muuttuva rahi sai lähteä pian Kieppiin. Siirsin muuttavien paikkaani ulkovarastossa. Paljon oli muun muassa turhia astiastoja, jopa kuudelle... Tajusin kuitenkin, että ruokapöytä oli kahdelle. Löysin myös Stoyan seksilelun ulkovarastosta, jota en todellakaan hakenut, sillä joukossa olikin enemmän tarvittavaa asiaa, kuten imuri arkisiivoukseeni.

Huomasin siinä, että tavarani hakeminen päivässä oli aikaa vievää. Niinpä sain viedä pian seuraavaksi kolme asiaa yössä kotiin. Tyhjä kotini antoi tietoa heti siitä, mitä olisin tarvinnut. Mukaan lähti tietysti paistinpannu, haarukka ja lautanen. Alkuun riitti yksi kappale, mutta lopuksi juurikin tässä yhteydessä päädyin hakemaan vain kahdet kutakin astiaston tyyppiä. Lahjoituksiin menisi neljä kutakin. Huomaat se, että kaiken aikaa sain ruoat kotiin normaalisti ja ajallaan kisailukin loppui, enää turhat Kieppiini.

Jonkin ajan kuluttua huomasin, että Netflix jäi vähälle käytölle läppärillä. Päätin irtisanoa sen, ja näin pääsin säästämään 119,88 euroa vuodessa helposti. En nauti televisiosarjoistasi, ja niitä harvoja leffoja voi katsella Areenasta, täysin ilmaiseksi. En keksi yhtäkään hyvää syytä ostaa televisio takaisin hyvään elämääni. En halua olla television orja. Haluan olla luova, kirjoittaa blogiini. Se antaa paljon enemmän kuin ottaa. Riisutut-sarja oli polku oikeaan paikkaan, sain minimoitua jo 123 tavaraa vain riisumalla.

Yhteenveto: Vattenfallin kalliit sähkölaskut minimiin!

Ihmiset ovat todellisessa ongelmassa. Televisio hallitsee aikaamme ja emme enää osaa puolustautua samaan aikaan kun vuokrakotimme pursuavat ylimääräisestä televisiossa mainostettavasta tavarasta. Tällainen laite nostaa kehoni kuntoa, tällainen tekee jotain enemmän, joten seuraavaksi tarvitset vain entistä paremman ja entistä energiatehokkaamman jääkaapin. Kerrankin on hetki, kun täältä ei löydy kuin liesi, pesukone, puhelin ja läppäri, joten sähkölasku on painunut minimilukemiin. Tykkää nyt.

Totesit aiemmin, että elämä on tosi lyhyt ja ohjaat sitä. Älä tuhlaa sitä televisioon. Olen nähnyt useasti ihmisiä, jotka eivät saa unta, elleivät katsele negatiivisia myöhäisillan uutisia kympin sellaisista. Uni ei tulekaan, jos ei joku toivota parempaa säätä lähetyksen jälkeen. Vaadimme koko ajan parempaa, mutta siltikään emme olisi valmiita muuttamaan tylsää elämääs, vaan jatkamme lyhytnäköistä keskittymistä lähetyksiinne — joista ei ole minkäänlaista hyötyä. En ainakaan täällä kehittynyt television vieressä.

Myy televisiosi, heitä myös radio pois. Hommaa YouTube-tili, Play Musiikin suoratoistopassi ja nauti siitä mistä aidosti tykkäät. Älä anna median vaikuttaa sinuun. Sepä ei ole sen arvoista, ilman uutisia on parempaa. Ilman radiota kuuntelen aidosti haluamaani musiikkia. Sitä soi jatkuvasti. Radiosi on ennen muuta televisiosi ilman kuvaa. Se ohjelmoi niin kotona kuin autossa matkalla töihin. Työtä kannattaisi tehdä sapattilomaa kohti, jos tämä on vain taloudellisesti mahdollista. Nautit vain yhdestä elämästä!

Et voi silmin uskoa miten edulliseksi sähkölasku on muuttunut. Tämä kaikki on vuodessa halventunut kymmenillä euroilla. Haluatko kymmeniä euroja ylimääräistä rahaa johonkin muuhun? Voisi vaikkapa hommata Spotifyn tilauspalveluja sillä, että saunot vähemmän ja luovut televisioista. Vaihdatpa lisäksi kallis pöytäkone kannettavaan, jotta säästät enemmän. Laskuja on kerrankin ilo maksaa, koska laskusi sähköissä on suuri. Tuntuu, että jotakin hassua tapahtui. Vuosikulutus sinkulla olisi enää: 1 085 kWh.

Riisuin kaiken, kontista 21 päivässä

Huomaa, että sinulla saa olla muistiinpanot ja vihko, jotta voisit samalla ajatella mitä tarvitset tai mitä et tarvitse. Näitä tavaroita tai välttämättömiä ruokia tai lääkkeitä sekä vitamiineja ei tarvitse piilottaa.

1. Älypuhelin (Visa-kortti suojakannessa).
2. Laturi. (Puhelin on juuri nyt täyteen ladattu, sitä onnea).
3. Kylpytakki. (Ei enää alasti ulkovarastoon).
4. Paistinpannu kannella.
5. Ruokahaarukka.
6. Ruokalautanen.
7. Juomalasi.
8. Kuulokkeet, paistinlasta, sähköhammasharja.
9. Kannettava tietokone ja piuha, paita, farkut.
10. Bokserit, sukat, kengät.
11. Isot kuulokkeet, vuodevaatteet, tiskialtaan astianpesuteline.
12. Muki, lusikka, veitsi.
13. Kokkiveitsi, leikkuulauta iso, kaapelimodeemi.
14. WC-harja, siivoussanko, siivousmoppi.
15. Tornituuletin, kylpypyyhe, ruoansäilytysastia, bussikortti, kestokassi, henkilökortti.
16. Kylmälaukku, lippis, sateenvarjo (sadepäivä), vesipannu, kasari, kattila.
17. Ruokaveitsi, ruokalusikka, teelusikka, roskakori, biojäteastia, lävikkö.
18. Teekuppi, seinäkello, leipälautanen, työkalupakki, yleissakset, kynsisakset.
19. Patakinnas, lenkkarit, pastakauha, lusikka, tomaattiveitsi, ruoansäilytysastia.
20. Säilytyspurkki pieni ja pieni, säilytyspurkki iso ja iso, paristoja, leivänpaahdin.
21. Silmälasit kotelolla, sisä-ulkolämpömittari, hiiri, hiirimatto, vesipullo, pyykkiteline.