Jyri, maailman harvinaisin persoonallisuus

Bussissa on aikaa miettiä
Elämä. Se on jatkuva oppitunti minulle. Viime vuonna opin, että olin parisuhteessa ikävän narsistin kanssa. Pidempään tiesin siitä, että olen introvertti. Suhteesta lähdön jälkeen Finlan työterveyshoitaja sanoi, että olen empaatikko. Narsisti rakastaa empaatikkoja kaikkein eniten siksi, koska hän saa tarvitsemaansa energiaa ilman rajoituksia.

Empaatikko ei koskaan vihastu, ja myös anteeksipyynnön saa helposti asioista, joiden takana ei edes ole. Lisäksi empaatikko haluaa miellyttää muita, ja koska hänellä on kyky aistia toisten kivut omassa kehossa, epävakaa persoonallisuus käyttää empaatikkoja ilmaisena terapeuttina. Ennen pitkään minä olin hän, joka tarvitsi terapeuttia, kun ketään muuta ei ollut enää takana. Halusin tutkia tarkemmin mistä syystä olin rakastunut kahteen epävakaaseen persoonallisuuteen 30-vuotiaan elämäni aikana.

Huhtikuussa 2020 työterveyspsykologi latasi suorat sanat minusta tehtyäni ensin testin irtaantumalla työroolista. Hänen mukaansa olen maailman harvinaisin persoonallisuus. INFJ-persoonia löytyy maailmalta tasan prosentin verran. INFJ on suomennettuna ns. Asianajaja-persoonallisuus. Asenteeni ympäristöön on introvertti, tapani hankkia informaatiota on intuitiivinen, päätöksenteossa olen tunteva ja elämäntyyli on järjestelmällinen. Viestijänä olen aktiivinen, ja jotkut ovatkin pitäneet minua ekstroverttina. Tarvitsen runsaasti yksinoloa akkujeni lataamiseen sosiaalisiin tilanteisiin.

Narsisti on empaatikon suurin uhka

Totean tässä, että narsistikumppani suhteessa on ongelma. Olin sentään rakastunut viiden vuoden aikana kahteen Borderline-persoonallisuutta omaavaan mieheen. Läheisriippuvainen INFJ haluaa auttaa, mutta juuri tätä ihmettä masentunut, ahdistunut ja kliinisesti epävakaa persoonallisuus tarvitsee, etkä edes herää ajoissa. Ihminen, joka on itse kiltti, ei ensimmäisenä ajattele että vastassa olisi kiltin vastakohta. En osannut edes epäröidä, että rakastuin todellisuudessa feikkiin maskiin.

Saatuani "diagnoosin" psykologilta minun oli helpompi ymmärtää tarkemman syyn siihen kuinka oikein päädyin kahden narsistin luokse lähes huomaamatta. Narsisti hyötyy lähesisriippuvaisista. On varsin tyypillistä, että INFJ kehittää itseään, ja minulla onkin jos jonkinlaista projektia päällä omaksi huviksi. Rentoudun musiikkiin, meditoin, kirjoitan ja elän kuin viimeistä päivää. Olemalla iloinen pystyn jakamaan iloa muillekin. Narsisti rakastaa meitä, koska työssä olemme suuria ihmisiä.

Teen työtä hyvällä liekillä, mutta yksioikoiset rutiinitehtävät kaupan kassalla eivät juuri minua puhuttele. Haluan haasteita IT-osastolla, ja sieltä tuleekin positiivista palautetta paljon. Rakastan kykyjäni ratkaista ongelmia tietotekniikan ja matkapuhelimien parissa. Työssä siitä tietysti saa palkkaa ja nyt Corona-epidemian aikana teemmekin runsaasti etätyötä. Näitä kykyjä voidaan käyttää hyväksi: onhan se niin, että haluat vain auttaa muita. En ole koskaan sanonut ei ja se oli virhe.

Annalasta Vatialaan (7 kilometriä, 7 668 askelta ja 384 kaloria 64 minuutissa)

Narsisti ei pidä kieltäytymisestä. Siksi yritin vähän enemmän. Tästä saat lisää rahaa, ole hyvä. Tästä saat lisää kehuja, ole hyvä. Tästä saat lisää aikaa, ole hyvä. Moni INFJ työllistyy terapeuttina tai ihan psykologina, koska olemme hyviä kuuntelemaan. Narsisti käytti tätä taitoa hyväksi: lähes tulkoon aina hän tuli Messengeriin puhumaan masennuksestaan, ahdistuksestaan ja uhrina olemisestaan. Ei mennyt aikaakaan, kun keksin ratkaisuja. Lähdetäänpä nyt kuule rentoutumaan, Ruotsiin.

Maksoin tietysti vielä kaiken. Parisuhteelta kaipaan ennen kaikkea syvyyttä, eikä puhuta seksistä. Haluan uppoutua henkilöön syvällisemmin. Minusta on kiehtovaa tietää henkilön taustat pintaa syvemmältä. Narsisti ei valitettavasti avaudu, noin vuoden suhteen jälkeen hädin tuskin tiesin mitään hänestä. En edes tiennyt hänen suosikkiväriään. Hän tiesi minusta kaiken, ja tätä tietoa oli helppo käyttää myös minua vastaan. Halusin kestävän suhteen, mutta lopulta tulin vain huijatuksi.

Omalla persoonallisuusprofiililla on erityinen kyky rakentaa aikaa kestäviä suhteita. INFJ:t tietävät miten saada oikeita ystäviä ja säilyttää ne, he ovat lämpimiä sekä ystävällisiä, yksinkertaisen hyviä keskustelukumppaneita. Tein kaikkeni säilyttääkseni epävakaan suhteen narsistin kanssa. Uskon todella, että ystävyyssuhde voi olla loputon. Narsisti kuluttaa lopulta niin paljon, että sitä alkaa miettiä missä sopassa se lusikka taas onkaan. Narsisti murskaa tämän kuvitelman kestävyydestä täysin.

Onko lähelläsi ihminen, joka kuulee ja välittää?

Maailman harvinaisin persoonallisuus ei välttämättä tule ajatelleeksi tulleensa manipuloiduksi. Kysy vain uudestaan itseltäsi, onko vierelläsi joku, joka kuuntelee ja välittää? Kohdallani se tapahtui pienissä arkisissa tilanteissa. Kaikki tiesivät nimeni, mutta hän. Hän ei koskaan sanonut sitä ääneen. Sanomatta jättäminen osui, koska osasin vain kuvitella kuinka arvotonta se on, että joku ei kutsu sinua edes nimelläsi. Kaiken maailman haukkuja ja kirosanoja sitä sai kuulla kyllä lähes päivittäin.

Sisäänpäin kääntyneet huokaukseni, nielaisemani tunteet, se sanavarasto oli hävinnyt kuin tuhka tuuleen. Ajatukset, joita olisi pitänyt sanoa ääneen, vaikenivat. Tunsin voimaa, sitä voimaa, jota olisin tarvinnut sanoakseni sen ääneen. Pelkäsin lopulta seuraamuksia, ja sanomattahan se jäi sitten lopuksi. Olisi kyllä pitänyt sanoa siitä huolimatta. Olin liian kiltti, enkä pystynyt pitämään puoliani ovelasti argumentoivan narsistin kanssa. Hän, joka koetteli rajojani, väsytti joka ikisellä kohtaamisella.

Murentavat katseet. Mitä tein taas väärin? Tämä välinpitämättömyys ja ymmärtämättömyys siitä että meitä oli kaksin kappalein. Ei yhtä, vaan kahta lajia. Kummallakin oli merkitystä. Halveksunta oli juurtunut tavaksi. Samaan aikaan yritin parantaa jotain, mitä en ole edes rikkonut. Halusin antaa ja enemmän, tämä on persoonallisuuteni. Elin hänen masennuksessa, tunsin jokaisen vivahteen, joka siihen kuului. Tunnistin hänen ahdistuneisuuden, ja koin sen tuoman tuskan, tekstiviestin takaa.

Maisemat välittävät minusta enemmän kuin narsisti aikoinaan

Olenhan empaatikko, joka välittää ja kuulee. Arvostaa ja ilahtuu, että toinen on vieressä. Missä oli se ilahtuminen, kun tulin useiden kaupunkien takaa siivoamaan tuntikausiksi ja palattiin nukkumaan? Missä oli se rakkaus, joka kerran oli tässä ihan vieressä? Missä oli se kuuleva ihminen, joka kerran kannusti unohtamaan ensimmäisen epäonnistuneen parisuhteen epävakaan persoonallisuuden kanssa kertomatta että on itsekin sellainen? Pidän sitä vastuuttomana, eräänlaisena huijauksena.

Samaan aikaan mielipiteiden mitätöinnistä oli tullut itsestäänselvyys. Vähitellen siitä on tullut tapa, ettei minulla ollut juuri mielipiteitä. Kaiken tilan vei sen toisen tunteet, että häntä masentaa, ahdistaa ja on itsemurha-ajatuksia. Pieni ilkeily on tullut osaksi arkea. Samalla oli myös kovia odotuksia: toinen piteli ääntä ja esitti vaatimuksia. En osannut pitää puoliani ja rajat olivat läpikuljettavia. Rahaa, rahaa, rahaa, ole hyvä. Ota kaikki, kunhan jaksat olla hetken hiljaa. Se oli vuoristorataa, ei suhde.

Hänellä rajat olivat sen sijaan kovat. Edes kysymällä kahdesti en ole saanut vastausta kysymyksiini. Rakkautta ei saanut edes ostamalla. Luultavasti kukaan ei ollut onnellinen, mutta nyt olen. Kymmenen kuukautta ilman narsistia on verrattavissa loputtomaan lomaan. Hän oli kuin kuningas, joka halusi avuliaan alaisen, muttei osannut tehdä tälle tilaa. Nöyrin palvelija, joka venyi rajojensa yli, palveli, auttoi, jousti ja kuunteli saamatta siitä mitään. Lisää tulta ja kukaan ei välitä, vaikka väsyt.

Miten kaikki oli edes alkanut?

Tiedetään, että terveet rajat syntyvät kohtaamisissa, ja rajoja ylläpidetään jatkuvasti. Uusia luodaan väsymättömästi ja yhä uudelleen. Kehitytään jatkuvassa dialogissa, jossa toimintamalleja ylläpidetään kovalla työllä. Toiveita, tarpeita, ajatuksia kuunnellaan. Kunnioitetaan toisen harrastuksia, läheisiä ja tavaroita. Terveiden rajojen edellytys on aina kaksi ihmistä. He tuntevat omansa ja ovat valmiita seisomaan tämän takana. Kaikki alkoi hyvästä näytelmästä, johon hurahdin tietysti täysin.

Näytelmä kesti vain leffan verran, eikä siitä tullut vielä kokonaista sarjaa, ja nyt tulen tekemään asioita joita hän vihasi. Hän ei pitänyt harrastuksistani, hän ei pitänyt kuuntelemastani musiikista ja hän muisti toki mainita etten taaskaan tiennyt mistään mitään. Tiedän, että kestin tätä aivan liian pitkään. Ei enää, tulen tekemään niitä juttuja joita hän vihasi, koska voin. En koskaan lopeta. En masennu. En ahdistu. Elin hetken unelmaa, mutta nyt elän todellista unelmaa. Tämä on aito, ihan joka päivä.

Vihdoin pääsen harrastamaan linja-autoja rajoituksitta. Vihdoin hän on hiljaa enkä kuule enää mitään. Saan katsella aidosti niitä leffoja, joita todella rakastan. Saan liikkua luonnossa, ilman että joku vihaa sitä yli kaiken. Soittolistassa on vain mieluisaa musiikkia, eikä kukaan valita sen typeryydestä mitään. Tämä typeryys, luodaan omissa aivoissa, ja minä päätin etten halua olla sellainen. En istu paikallani kuuntelemassa narsistin monologia siitä kuinka eniten ärsyttää kaikki. Olen arvokkaampi, nyt.

Väinö Paunun #144 vie bussifanin kotipihalle suoraan Vatialasta

Viime vuonna en ole voinut jutella harrastuksistani: linja-autoista ja musiikista. Olin itkun partaalla, kun Paunun bussikuski kysyi minulta paikallisella linjalla, mitä harrastan. Vastasin jotain busseista ja hän ymmärsi. "Taitaa olla mukavaa, kun ei tarvitse liikennevakuutusta maksaa". Kyllä, ja ovathan ne autot itsessään kalliita. Yksi kysymys sai dialogin pyörimään niin että unohdin millä pysäkillä minun pitikään lähteä. Narsistilta en ole kuullut henkilökohtaisia kysymyksiä minulle vuosiin.

Tiesin myös, että mies on oikealla paikalla, oikeassa ammatissa. Niinpä kysyin, ovatko herran työpäivät pitkiä. "Ovat, mutta loma on tässä edessä", hän nauroi. Minusta tuntui, että ensimmäistä kertaa vuoteen ajatuksissani oli merkitystä. Yllätyin, että keskustelu ei olekaan päätynyt konfliktiin. Ehkä en olekaan niin tyhmä, tai sitten se todennäköisempi juttu: kaikki eivät onneksi ole epävakaita persoonallisuuksia. Tämä avasi kokonaan uuden sivun elämääni, enkä Christianin luo palaa.

Vain minä voin sanoa toiveeni, tarpeeni ja tunteeni, jos minäkään. Sisäinen maailma on joskus meille kaikille mysteeri. Mysteeriä ei ratkaise hetkessä kukaan. Tästä tiesin, että väistämättömästä erosta toipuminen vie aikaa. Vain sinä voit ratkaista omaa mysteeriä, ja siihen voi kulua mitä tahansa kuukaudesta vuosiin. Jotkut eivät toivu koskaan, mutta uskon kovasti, ettet ole luovuttaja. En ole minäkään. Jos lähdit jo, älä katso takaisin. Jos onni potkii, löytyy toinen ja hän välittää.

Loppusanat

INFJ ei tule massatuotantoon koskaan, mutta jos kuulut itsekin tähän harvinaislaatuiseen kastiin, hyväksikäytön riski on valtava. Särkyneitä sydämiä ja hukkuneita sieluja korjataan parhaiten hyvällä ehkäisyllä. Nyt ei puhuta kondomeista, vaikka niitäkin on toki syytä käyttää. Kaikkihan sen tietävät, että narsisti ei koe olevansa yhden tarpeessa. Narsisti on puhdas kaikesta. Paras ehkäisy, kondomin lisäksi, on yksinkertaisesti tämä: usko näkemääsi ja kuulemaasi jo ensimmäisestä kerrasta.

Jos et usko ensimmäisestä, usko viimeistään toisesta. Tämän opetuksen itse tarvitsin ja nyt tiedän ettei kolmas enää kannata. Narsisti ei muutu, hän muuttaa muita. Kaikenlaisten ihmisten kanssa on tultava toimeen, mutta jos olet erityisherkkä, niin viereesi kannattaa päästää kaltaisiasi ihmisiä. Meillä ei ole velvollisuutta viettää laatuaikaa ammattivalittajien keskuudessa. Päästä lähellesi emotionaalisesti virittyneitä ihmisiä, jotka ovat varustettuja hyvällä tahdolla, ja he kuuntelevat.

Monologi on loppupeleissä tylsää, raskasta ja uuvuttavaa. Elämässä on merkitystä kaikella ja sellainen löytyy helposti, jos poistaa esteet. Toisen parantaminen ei ole sinun vastuullasi. Aikuisen kasvu ei ole sinun vastuullasi. Jokainen voi kasvaa omillaan, jos vain haluaa. Älä käytä kallista aikaasi narsistiin, sillä paras uutinen tänään on se, että säästetyllä ajalla voit kasvaa itse. Voit toipua, elää elämää ja löytää rakkaudellisia ihmissuhteita, jotka antavat ja ottavat tasavertaisella tavalla. Nyt on niin.

Kuulun yhteen prosenttiin, mutta se riittää innostamaan 99 prosenttia muita olemaan inhimillisempi. Toivon kovasti, että se kannustaa myös narsisteja olemaan ihmisiä, joilla on selkeitä ihanteita.

Olkaa haaveilijoita, joilla on tarkoitus ja jotka antavat parhaansa, sillä sen olette maailmalle velkaa.


Kommentit