Annan käteistä yhdelle Ratina-kauppakeskuksen liikkeen myyjälle, ja nainen katsoi minua kuin olisin hullu ja sanoi: "Onko teillä korttia?" Tosin ostin siltikin käteisellä… Seuraavaksi minulla oli vielä 20 euroa viiden euron seteleinä jäljellä. Ajattelin poistua kotoa pitkästä aikaa hetkelle? Oletan, että seteli kiihottaa edelleen laajasti ja alan poimia kaikesta tarjottimelle, kunnes barista katselee seteleistä sekä huokaa: "Melkein onnistunut suoritus. Vaihdetaanko setelit korttiin, niin saadaan homma maaliin?" Käänny ympäri ja lähde, joo.
Toisaalta ihmiset kutsuvat siinä käveltäviä kaupunkeja, joukkoliikennettäkin ja pyöräteitä sosialistisiksi. Jos he todella haluavat olla karuja yksilöitä, taruja vahvistavine F-150:ineen ja siis Range Rovereineen, ehkä heidän pitäisi vain ottaa lapiostani itse ja tehdä omat helvetin tiensä. Katson televisiota lähinnä vanhemmilla siinä ja näen siltikin mainoksen taakse. Niin, käytännössä jokainen automainos lupaa kai samaa paskaa. Jossain ajetaan jostain avoimella maantiellä johonkin, eikä toista autoa näy missään. Hymyjä piisaa, mutta tulos on toinen!
Miksi käteinen ei käy moniin paikkoihin? Yksinkertaista! Kortilla maksava tuhlaa enempi. Kävikin niin, ettet löytänyt sopivaa paikkaa – Aitoleivässä ja Fazerilla et voinutkaan maksaa, vaikka minulla oli laillista rahaa mukanani. Onneksi kello neljä tilanne muuttui hyvin, silloin säästän 20 euroa! Bakerika jakaa Ratinan kauppakeskuksessa jo alkaen viideltä 200 ilmaista kakkupalaa. Joku on se kirjailija, joka julkaisi leivontakirjan? Yksi on mahdollisuuksia Erikan omilta resepteiltä! Moni ei vain ajatellut, että jonon ensimmäinen oli työtön Pirkkalasta…
Kirjaa ei ollut varaa hankkia, mutta kakkupalani otin suurella mielenkiinnolla, ennen kuin Länsilinjat Oy:n kalusto vei Pihtisulunkadulle. Siis kauemmaksi Tampereen ruuhkasta kohti mainiota Rounionkatua. Se siinä sitten? En tuomitse Tamperetta huonona paikoissa, mutta Nokialta viihdyin paremmin, ja joka kerta näin. Isoissa paikoissa en viihdy muutamaa tuntia enempää, mutta Nokia menee alas kunnolla. Et ole ruuhka, siitä on oikeaa vapauttani ilman autoa tai huoltoa, ja mieli on Helsingistä. Saan niin kuin ilmaisen matkasi, hyödynnetään.
Käteinen ei heillä enää käy, joo
Moni kysyisi, missä on minun nettovarallisuuteni tällä hetkellä? Laskin kaiken S-Pankista sekä kirjekuorissa. Velkaa ei ole täällä yhtään. Se varallisuus on kaikkiaan noin 5 000 euroa, kasvavien terveysmenojeni vuoksi. Vertailun myötä, Robin Greenfieldin nettovarallisuus on dollareissa mitattuna vain 1 300. Me molemmat suosimme käteistä. En pysty järkeistämään sitä, että minulla olisi enemmänkin, kun niin monilla muilla on niin vähän. Vien täällä oman säästäväisyyteni äärimmilleen ollakseni malli, joka saa herättää muistakin itsearviointia…
Tarvitsenko todella niitä kuusinumeroisia summia? Ehkä voisi inspiroida muita jakamaan resurssejaan ja varallisuuttaan oikeudenmukaisemmin. Robinilla ei ole edes pankkikorttiasi tai S-tilejäni, mutta Fazerin tai Aitoleivän kahviloissa käteisasiakkaita ei selvästikään tuossa tarvita. Kyllä sitä joskus jotakin säästetyksi saa, mutta ei tunnu raha kelpaavan. Aitoleivässä kyseltiin ensimmäiseksi, olisiko minulla korttia, sanoin ei ole! Sitten kuulit Mastercardeista tai MobilePayna. No, ei kyllä ole: "Kuules neiti, sehän olisi jo aikaa sitten maksettu näillä."
"Kyllä, Robin on täysin oikeassa – vanha kunnon käteinen taitaa olla nopeampi kuin tämä meidän hidas nettiyhteys!" barista sanoi. Siirryn jo toiseen kerrokseesi Koskikeskuksessa ja ajattelen olla hetkessä. Lataan tuotteita tarjottimelle, mutta myyjä tiskini takana huokaisee nähdessään seteleitä, jotka eivät heille käy! Sanoinko hänelle, että olet asiakaspalvelussa, ei tarvitse huokaista asiakkaassa? "Älä vielä huoli, se huokaisuni olikin suunnattu tälle meidän pääkonttorin miehelle, ei sinulle… Minun puolestani sinun rahasi olisivat tästä kassasta!"
Jätän tarjottimen siihen ja lähden menemään. Miksi muuten asiakkaasta? Tämän loputon huokaus tuntui minussa asti siinä, olenhan autistinen. Tarjottimellasi oli limsaa sekä kakku. Kuuletko nyt, todella masentunut tilanteesta, koska minulla oli aitoa rahaa siinä – ja siltikin pyydettiin maksamaan. "Hyvää pitää maksaa! Turha niitä rahoja on siinä heilutella, ne eivät meillä käy. Maksa kortilla tai minä soitan vartijat paikalle!" Minun lompakosta ei korttia ole, turhaan heitä Varkaudesta syytät muiden edessä, jos ei pääkonttorisi sedille raha kelpaa.
Tänään pienen rahasumman ja vähäisten omistustesi kanssa olen jo täynnä tarkoitusta ja merkitystä? Se paljastuu teillekin jo, rakkaat lukijani, että silloin on enemmän kuin koskaan ennen. Pankkitilittäni oli hei viisinumeroisia summia, tarkemmin ottaen noin 60 000 euroa vuonna 2018… Erä katoaa rakkaille, mutta erottuani päätin käyttää suurimman osan omaan hyvinvointiin, eli jäin sapattivapaalle. Kahvilan tilanteessani en tunne minkäänlaista häpeää tai vääryyttä siitä, että jätät tuotteet kassalle. Ei ole sinun vika, jos ei maassa raha kelpaa.
Käyttötililläsi on nykyään viisi riviä kuukaudessa. Ensimmäinen on tietysti pano, budjetin verran, mutta seuraavat ovat lähinnä menoeriä: siitä vuokraa, se sähkön siirto, sähkölaskun myynti ja käteisnosto automaatissa. Siihen tarvitsen sen pankkikortin, mutta en käytä vielä maksamiseen. Toivo, että näissäkään asioissa ei tarvitsisi enää taistella. Olenko elänyt koko lapsuuden ilman korttia tai tilejä, maksaen ruplissa vuodesta toiseen. Korttini ei ole mitään luksusta, johon olisi tottunut! Käteinen on, mutta onneksi kakkuina saa ehkä muuallakin.
Vapauden hinta autolta on tätä
Isältä on taas uusi auto, tällä kertaa pieni pakettiauto käytettynä? Et tiedä kuinka mones, mutta tuskin tämäkään pysy pitkään käytössäsi. On meinaan rungostakin ruostetta, eikä se päässyt katsastuksessakaan? Liike suostuisi maksamaan hammasta purren osansa käytetyn auton huollossa, mutta isä puhuu edelleen vapaudestaan, jota tämä auto hänelle tuo! Missä hän sen vapauden oikein löytää? Minä tunsin olevani miltei vapaa pyöräilevin hetkin, mutta kun TAYSin neurologi vahvisti lihassairauteni DM2, koettu vapaus päiviin on erilaista hei.
Vapaus on nykyään sitä, ettei minun tarvitse enää stressata mikä polkupyörässäni hajoaa seuraavaksi! Et vain ole tavannut tähän vastaustani, mutta useimmat eivät yhdistä autoilusi kustannuksia varsinaiseen auton omistamiseen. Sama pätee pyöräilyyn. Kun ihminen ostaa peltilehmän, se on hänen, ja ne ulkoisvaikutukset unohtuvat helposti. Valittavat jo bensasta (mutta täyteen saavat), huoltokuluista jne., uskokaa pois. Kulut ovat todellisia, mutta kuskit vähättelevät ulkoisia? Ikään kuin laskuja ei ole olemassakaan, jotta olisi helpompaa ajaa…
Poistuin kauppakeskuksista nähdäkseni mitä isällä mainostettava vapaus todellisuudessa on. Etualallani komeilee yksinäinen puu, taka-alalta uusia kerrostaloja. Välissä on muutama bussi ja sadoittain autoja. Joku kunnon viherkäytävä on vielä kaukana, mutta myopaattisilla lihaksilla kävely on todella vaikeata! Olisi heti parempi, jos messä tai puisto olisi lähempänä kuin tämä liikennekaaos. Näin siellä Tampereen kaupungilla, koskee muuten sitä Pirkkalani kuntaa, näillä jaloilla ei enää tahdo kauas päästä. Siksi juhannusmarssisi jää kesältä väliin.
Sinulle on valtavasti merkitystä sillä, onko minun puisto tai metsäpalsta siitä 100, 300 tai kolmen tuhannen metrisi päästä? Mikään ei huuda vapauttani aivan yhtä paljon kuin toisen vuokrani maksaminen, kuukausittainen vakuutus, bensa, huollot ja rekisteröintini – pelistä, jota voin käyttää oikeastaan vain ajaessasi töihin tai sieltä pois. Edesmennyt kuski Paunulta kertoi jo linjalla 8, että mies oli automyyjä liikkeellä. Hän piti autojen ostoa uutena turhana, koska autoliikkeeni juju ajoi sitä samaa autoa, jota sinäkin peräti koeajojen ulkopuolella…
Tätä oli hänen työsuhde-etu ennen Paunuu! Autohan vaihtui tiuhaan ja naapurit yrittivät pysyä mukana. Jos myyjä sai Mercedes-Benzin toiseksi uusimman mallin lainaksi, naapurin Pertsa osti sen uusimman mallin. Siellä oli todella hyvä etu Veholla, koska automyyjieni piti tuntea myytävät autot, ja työaikana asiakkaat koeajavat niillä myyjiesi autoilla huvikseen tai pröystäilysi vuoksi. Jyrki kertoi, että se suurin osa poistui Veholta ostamatta millään, mutta joku saattoi lukita käytetyn autosi sen sijaan. Sanot, että sinulla ei ole mitään aikatauluja.
Onko harhaluuloja, ettei autoilijoina ole sidottu minkään muun aikatauluun kuin omaasi? Todellisuudessa joudut kuitenkin sopeutumaan töihin, ruuhkiini, liikenteeni sujuvuuteen ja siis liikennevaloihin – eli käytännössä olet niin riippuvainen muiden aikatauluista ja vaihdat suunnitelmiani ainakin alitajuisesti jopa liikennevalojen mukaan! Koskaan kapitalismi ei ole ollut vapautta varten… Hierarkioista, aristokratiasi alapuolella, vanhan ja uuden suurin vika on vain tarina. Se kuvio, josta kerrotaankin siitä, miksi ihmiset päätyvät sinne missä ovat.
Työtön ekana ja demari tokana
Mitä on vanha ja uusi kapitalismi? Kysymyksiä linjalta! Vanha kapitalismi oli teollista, kun taas uusi kapitalismi on lähinnä kulutuskeskeistä mielikuvaa? Entisajan kapitalismissa ilmiö pysyi karuna: se painottui siis tehtaisiin ja fyysisiin töihin! Palkalla hankittiin perustarpeita, jotka kestivät vuosii. Uudesta kapitalismista tehtaissa tehdään helposti hajoavia tuotteitasi, joita mainostetaan kovasti vapauden lähteiltä! Järjestelmä saakin vapaaehtoisesti ostamaan velkaa, ottamaan uudet autot tai ravaamaan töistä rahoittaakseen näitä elämäni laitteita.
Sillä hän viestii sosiaalisesta mediasta muille olevansa menestynyt. Huomaa, että jos olisi vielä hetki sitten päässyt käyttämään Visani korttia, olisin varmaan kirjoittanut tänne hyviä tarinoita – juuri sellaisia, joista yksi reissusi Caffitellaan maksaisi 10–20 euroa… En muuten tiedä käykö sinne käteinen, mutta kun on lihassairas, en jaksanut enempää kävellä? Näetkö vielä, lihassairaus säästi minulle juuri rahaa. En voi tarpeeksi sitäkään kiittää. Näiltä koivilta ei enää tosiaan kaikkialle pääse, mutta pysäkiltä täytyy mennä silloin niin Ratinan kautta.
Tiedätkö sen tunteen, kun ei vain enää jaksa? Hinnat nousevat, mutta Kelan rahaliikenne joustaa tai siis ei. Ole silti tyytyväinen, toivottavasti pääsen joskus eläkkeelle, autismikirjosi häiriö diagnosoidaan kesäkuulla. Matkalla pysäkille, autistina kerron aina tarkalleen minne, eli Ratinanranta (0084). Sitten väliin nousis työmaa, kakkutyömaa nimittäin. Kello 15.30 piti nostaa pöytiä riviisi ja kello 16 yksi Bakerika näyttää saavan kakkujaan pöydälle. Ohjelmassa toinenkin, joka kertoo miten kirjoittaa paremmin näyttämöillä, kelpaa isoille bloggaajille!
Kirjoituksistani olet tottunut siihen, että Tampere ja pian koko minun Pirkkala on täynnä raitiotietyömaita, mutta nyt löytyi mestarillinen poikkeus… Aspergerien sanoissa ei puhuta perinteisestä kakkutarjoilusta, vaan nimenomaan kakkutyömaista. Ekolalia on vallan minun juttujani. Saatoitpa juuri sanat täysillä yhteen: kakku ja työmaa ovat yhdyssanaksi kelpaavia materiaaleja elämäni asiasta tehtaalla. Tämä koko blogi on kuin itse aspergerien käyttöohje tai autismin tietokirja. Irina, saa diagnosoida autismin valmiiksi siinä ennen 5. kesäkuuta.
Näet tämän Ratinan ja Bakerikan markkinointina, mutta työmaan loppumetreilläsi vartija tulee luokseni ja kysyy: "Oletko kakkujonossa?" Juuri näin, kun en ole saanut rahoillanikaan Aitoleivässä. "Niin, on se kumma kun käteinen ei käy? Täällä pääsee ihan ilmaiseksi, tätä on varmaan jonon alku." Pian takanani oli jo kymmeniä ihmisiä? Harva heistä tiesi millään siitä, että olen pirkkalalainen köyhä, joka on jonossa yhdestä syystä – ei ole rahulia kahvilassa tai ravintoloista istua. Vartija herkistyi, kun Bakerika tarjoili ensimmäisen palan työttömälle.
Siirryin nurkkaan nauttimaan, SDP:n tamperelaispoliitikko johti toisena. Joo, kysyi yhden asian: "Miksi olet nyt sitä mieltä, että kahvilat rahastaisivat?" Niin, mitä siitä… Miksi en olisi sitä mieltä. "Mistä se mielestäsi johtuu" demari kysyi. Yksinkertaista markkinadynamiikkaa: kuppisi on juuri sen arvoinen, minkä markkina on valmis maksamaan. He tarjoavat sitä taas kuudella eurolla, ja kuluttajat ostavat sitä. Jos tarpeeksi moni ei osta tuotetta tuolla päivien hinnalla, he joko laskevat hintatasoa tai tekevät kahvista houkuttelevamman sillä rahalla?
Pihtisulunkadulle ja Nokialle jo
Olit minun perässä jonossa? Jos kumpikaan ei käy ja ihmiset eivät silti osta, yritys tippuu konkurssiin, niin kuin viime aikoina on nähty – eikä pelkästään ravintola-aloilla? Kaksisataa kakkupalaa menivät tunnista ja kuuden jälkeen jo Pihtisulunkadulle, tietenkin Länsilinjoilla! Kyljessäsi luki #183, ja kello oli 18.20, mutta liikenne on hieman ruuhkaista? Keulan piti olla pysäkillä jo kello 18.02, mutta ratikka on tylsästä tärkein! Kun pääsen eläkkeelle viidakoissa, näkisin parempiakin maisemia Loimaalla, silloin niitä pieniä metsiä saa lähinnä tihrustaa.
Sinulle on se ja sama jos bussi on myöhässä… Minulla ei ole kiire kuin eläkkeelle. "Seisoit yli kymmenen minuuttia, ja jalat puutuvat!" Bussikuski tarjosi kyytiä takapenkiltä, mutta en halunnutkaan viivästyttää hänen työpäiviä tai muita matkustajia… Sanoin, että pääsen kyllä yrittämällä. Nyt ymmärrät miksi olen niin väsynyt isille siitä, että yksi kertoo minulle töihin menemisestä. Tilanne tänään on se, että hän on lakannut sanomasta sitä. Ehkä ajatus pääsi sittenkin perille? Mitä tekisin työstä, jos Länsilinjan odotteluni ja kävely on taas vaikeata.
Pihtisulunkadulla kävelit Nokian ABC:lle tietyn Välimaan kautta. Ihana asuinalue, metsäsi oli kaunista. Se oli jotain sellaista, mitä olen etsinyt kuusi tuntia sitten Tampereella? Sanon muuten siellä demareille, että Tampereen keskustaan täytyy saada enemmän nurmikkoa ja puuta, mutta mitä hän vastasi? Tämä demari istui hetki sitten bussissa ja painotti: "Arvokas aloite, kiitos tästä. Viheralueiden lisääminen siinä Tampereen keskustassa on nimenomaan sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää politiikkaa." En tosin kaipaa kultakoruja, vaan tekoja.
Lähde joskus tutkimaan vehreyden rintamia Helsingin kaupunkiin, mutta juuri nyt sieltä, Nokialla kaikki on enemmän kuin hyvin. Tähän aikaan baristana olisit myynyt sataa kuuden dollarin kahvia eräässä maassa, jossa viereisen penkin matkustaja on äsken seikkaillut… Jos puoletkin antaisi dollarin tipin, kuppini myisi hyvin myös kuudella dollarilta, tai miksei 5,50 dollarilla. Näetkö sen? Hinnat voivat olla erilaisia. Kapitalismin uudet muodot tekevät työtä teeskennelläkseen, ettei vastaus ole vain "se on täysin sattumanvaraista". Siihen en usko?
Tästä me opimme Nokialla, kun taas yksin autosta ei välttämättä opi mitään. Sosialismini tarkoittaa sitä, että varallisuus virtaa rikkailla köyhille. Kapitalismisi kertoo, että varallisuus virtaa köyhiltä rikkaille. Ne ovat toistensa suoria vastakohtia – ne kaksi järjestelmääsi, jotka kuvaavat täysin erilaista käsitystä siitä, kenelle yhteiskunnan tuottama arvo kuului ja miten se jakautuu. Miksei ole välimallia millään? Minusta älä huolehdi, pääsen varmaan eläkkeelle lähivuosina. Harmittaako, kun Länsilinjan kuski katoaa edestäsi, eikä sekuntiakaan lepoa.
Annetaan tilat bussikuskille, hän on viisas. "Mitä tuleekaan mieleen autoihin kapitalismin symboleinasi? Jos kuvittelet kapitalismin liittyvän tasavertaiseen pääsyyn, et ole seurannut viimeistä 600 vuotta kovin tarkasti. Kapitalistiesi järjestelmä on aina nojannut pakotettuun puutteeseen, oli kyse köyhyydestä, palkkaorjuudestasi, kolonialismista tai globalisaatiosta? Jos valtio tai Nokia ei ylläpidä tätä niukkuutta, yritykset tekevät sen itse!" Täydellinen juttu, mutta elämähän perustuu nähdäksesi siihenkin, että pitää arpoa joko rahasta tai levosta!
Köyhä, lihassairas ja Helsinkiisi
Olin köyhä lapsi, ja olen sitä yhä. Yksinkertainen arki, omien rajojeni puitteista, on kaikki mitä olen koskaan tuntenut. Lapsuus oli tässä vaatimaton – ilman ylimääräistä hienostelua, ja vaikka materiaalisia asioita puuttui, olin silti enimmäkseen tyytyväinen kasvaessani äidin tai mummon tykönä kodikkaistakin taloistamme. Opin olemaan kekseliäs ja käyttämään kai mielikuvitustani? Mummo teroitti, ettei minun aina tarvitse (eikä pidä?) saada kaikkea mitä haluan. Ja kun saat hemmotella, se tuntuu erityiselle, koska tiedän olleeni kärsivällinen…
Pian lähdetään Helsinkiin? Täytyy auttaa äitejä, hän on menoja Venäjän suurlähetystöön. Se on kummallisinta, koska äiti yritti estää kaikin tavoin ensimmäistä matkaani Saksaan hei vuonna 2016, ikään kuin en selviäisi siitä, vaatien itse ohjaustani junasta kilometrin päähän! Selviän ensimmäisenä matkassa Saksaan hyvin ja käyn siellä samana vuonna vielä toistekin, yksin. Jos ei öitä Konradilla lasketa. Ensi viikon artikkelissa palaan myös toiseen unelmaani, minun eläkkeeseen. Se alkaa näyttää tänään todennäköiseltä, PROMM on jo paras epäily.
Et voi kaivata sellaista, mitä heillä ei ole koskaan ollut – ei hyvää eikä huonoa, rehellisesti sanottuna. Jos et ole koskaan kokenut mitään muuta, et tiedä, mistä jäät paitsi… Tuhansilla löytyy milloin tahansa katsottavaa: ulkona syöminen, ystävien kanssa sosialisointini, hienot lomamatkat ja ties mitä muuta et kaipaa, koska ei ole ollut! Kasvoit hyväluonteiseksi ja opit arvostamaan vähiä. Tapoja ja elämäntaitojani on enemmän kuin monilla, joilla oli kaikki. On parempaa unohtaa se, mitä ei ole ollut, kuin saada kaikkea ja menettää koti myöhemmin.
Joku vinkki on Christianille ja kaikille teillekin. Toivottavasti asunto on nyt löytynyt. Niin, kerron siitä vielä Helsingistä lisää, mutta tilanne tänään on se, että pääsen todennäköisesti eläkkeelle. Nyt ei ollut kysymys matkasta, en jaksanut tutustua edes kaupunkiin niin, koska lihasvoima ehtyi jo matkan alkumetreilläsi. On lähinnä tragikoomista se, että joku huutelee Senaatintorilla kovaäänisiin: "Töihin sieltä!" Menen sitten puhujan luokse ja pyydän vuoroa: "Jos keksii, miten pääset eroon DM2-lihassairaudessa vielä, niin olen töissä kahdeksalta."
Kommentit