Paunulla rantakuntoon jo vuonna 2021

Vuosi 2020 on nyt sinullakin takana, mutta siinä hetkessä saamme miettiä ehkä jo parempaa tulevaa. Mitä ihmettä vuotemme 2021 tuokaan tullessaan? Omalla kohdallani muutoksia on heti melko paljon: kuuluisa Pirkkalan joukkoliikenne romutetaan loppuvuodesta täysin, suosin kotimaista, palaan kohta finanssiohjelman käyttäjäksi ja jatkan 10 000 askeleeni päivittäistä perinnettä tyylillä. Jatkan juttuani vielä jonkun aikaa, koska en uskoisi tarvitsevani 10 000 askelta päivittäin tuossa kunnossa ikuisesti.

Vaikka 2020 oli paras hetki minusta, et usko tämän vuoden olevan ainakaan huonompi. Ainakin alku on vakuuttava, jos siitä nyt heti lähdetään. Toki pienoinen harmitus bussifanille on sattunut reissuun, mutta tuostapa lisää hieman myöhemmin. Olen mielestäni onnistunut siinä, että vaikka asustan yksin, niin elämäni on pyörinyt sujuvasti. Olen saanut pidettyä elämääni eri osa-alueilla siistinä ja kunnossa. Puutteisiin olen voinut reagoida ja esimerkiksi työssä uupuminen saattaa johtaa sapattivapaallenne.

Laitan ruokiakin itse ilman naista (tai minun tapauksessa oikeastaan miestä) ja kotisiivous käy sekin hetkessä. Teen etätöitä ja saan siitä rahaa. Tulen toimeen täysin omillani. Hyvin maltillisesta palkasta huolimatta minulla on jäänyt jokaisesta tilipussista isoon säästöön. Kaiken mahdollistaa velattomuus, minimalismi, alkoholin ja tupakan nauttimatta jättäminen. En myöskään juo kahveja: en kotona, enkä pahemmin ulkona. Suurin syy isoon säästöön on jatkuva nuukailu, jopa omien työkavereiden edessä.

Sapattivuosi kiinnostaa tänään sen verran paljon, että en jatka määräaikaista työsopimusta. Työni ei ole ollut osaamistasi vastaava pitkään, ja tulen vain katumaan päätöstäni, mikäli tulen uusimaan sitä. Kaduin sitä jo nyt, että uusin 12 kk sopimuksen 12 kk sopimuksella, joka päättyy toukokuussa. Aina on vedetty projekteja firmassa, että työtäni on siirtynyt pöydältä muualle. Puhelimet ja läppärisi Telialle, jäljelle jäi tikettien hoitoa, ja siinä vaativuustaso on noussut lisää. Otan irtioton arjesta, tähän väliin.
Joskus ostin kotiini nolojakin asioita, vaikka kaikki mitä tarvitsin löytyi valmiiksi. Jos tarvitset kotiisi tästä aina lisää, milloin ehditkään miettiä sen olennaisen: haluta voisit päivittäin, mutta tarvita hyvä jos koskaan.
Osa minua ajatteli näin jo aiempina vuosina, mutta halusin miellyttää muita. Sinä pyydät, minä ostan. Loppupeleissä kysymys on vain mausta. Kaikki eivät nyt vain pidä kotisi yöpöydästäsi sitten yhtään.

Työkaverit ihmettelivät, kun en syönyt kuin kerran työpaikan ravintolassa, sitten en sitäkään vähää.

Aivan ensimmäiseksi: Laitetaanko se Suomi kuntoon?

On olemassa suuria puheita. Sitten on olemassa pientä tekoa. Suomi kuntoon. Aika on nyt. Vaikka olen kaikkien mittareiden mukaan köyhä, en odottele parempaa aikaa. Minulle riittää summa, jolla maksan edullisen asuntovuokrani, muutamat laskuni sekä tulen pakollisten Prisma-menojen kanssa toimeeni. Yksin kotona. Aikoinaan säästö oli tavoitteeni: mutta sitten rupesin miettimään. Miettimään sitä, että onko pakko ostaa ulkomaalaista? Mietin meidän maailmaa ja ilmastoja, Suomen talouttakin hiukan.

Kotimainen kurkku. Kotimainen tomaatti. Kotimaiset astiani. Kotimainen suklaa. Kotimainen nakki. Kotimainen juusto. Kotimainen jotain. Valitsen kotimaisen, koska haluan tuotteita lähempänä minua. Tämä tukee suomalaista työllisyyttä, säilyttää työpaikat, eikä kuormita ilmastoa maailmalta tulevilta tavaroilta. Tiedän oikein hyvin, ettei kaikkea saa koti-Suomesta. Minua harmittaa kiinalaisen tavaran paljous markkinoilla. Tästä syystä suosin elektroniikoissa muualla valmistettua tavaraa, lähes aina.

Yhtenä aamuna kiinalainen, sinänsä hyvin palvellut, imuri meni hiljaiseksi. Ostin lopuksi kalliimman Euroopassa valmistetun mallin. Eilen ostin Prismasta ilolla kotimaista pyykinpesunestettä. Tuohan oli itse asiassa halvempaa kuin ulkomaalainen versio Lidlissä. Sen lisäksi, että tuote oli oikein läheltä, sitä ei tarvinnut toimittaa Pirkkalan Prismaan maailman toiselta puolen. Ostamalla tuotteita työllistämme ja luomme työpaikkoja lisää. Suomeen. Samalla tavalla Saksassasi pitäisi suosia saksalaista juuri nyt.

Suosi hei suomalaista, suosin itsekin

Asiaan heräsit niin tyylillä pienituloisuudestani huolimatta Valkeakoskella. Siellä omia kaupunkilaisia kannustetaan ostamaan Koskista. Tämä on tärkeää pienelle kaupungille, koska jos asiakkaat karkaavat Lempäälään, palvelusi joutuvat lopettamaan. Samoin tietysti käy, jos valitsemme ruokakaupoissa vain ulkomaisia tuotteita. Kadun, että en ole reagoinut asiaan jo aiemmin. Hintahan painaa aina niin paljon enemmän, enkä usko olevani ainoa ihminen, joka ajattelee muutakin kuin ikävää Mattia kukkarossa.

Jokainen on ollut joskus työttömänä, ja tällä summalla elää melko hyvin, mutta kaikkiin suomalaisiin ei välttämättä ole aina varaa. Työttömyyden vapaa-aika onkin mitä mainiointa aikaa kehitellä itseään, jotta pääsee osaamisalueellaan uudelle tasolle. Voit oppia budjetoimaan, ja sitäpä kautta jää enemmän rahaa kotimaisiin tuotteisiin. Omalla työpaikalla henkilöstön pitäminen työpaikoillaan riippuu paljolti ihmisten kuluttamisesta, ja niinhän se on aina, jos et myy et myöskään menesty. Tämä on pihvi näin.

Väinö Paunu Oy on joutunut irtisanomaan pikavuorojen kuljettajia. Lentokenttäliikenne ei enää vedä, eivätkä ihmiset uskalla matkustaa enää muutenkaan. Osanottoni ilmaisin tukemalla firman palveluita, muun muassa pikavuoro- ja kaupunkiliikenteessä. Minustahan on tärkeää, että edes kaupunkiliikenne säilyy. Nyt kannattaa jättää autokin kotiin, ja kokeilla välillä joukkoliikennettä! Oma napa ei saa olla se tärkein asia maailmassa. Haluan toiminnallani työllistää bussikuskeja suosimalla tätä perheyritystä.

Elämäntapaa: Turhista eroon, hyvästä nautintoonko?

Aiemmin olit rakastunut nuoreen narsistimieheen, joka kieltämättä vaikutti alkuun melko lupaavalta. Pettymys saapui elämääni siinä vaiheessa, kun näin vihdoin maskien taakse. Häntä yövyttämään ostin kalliin patjan pumpulla Jyskistä, vaikka toinen ei edes suostunut siinä nukkumaan. Parempi juttu kuin sohvalla nukkuminen, joka muuttui sekin hetkessä patjaksi. Ei kelvannut, voitko edes kuvitella. Minua asia harmitti erityisen paljon siksi, koska kyseisestä patjasta muistui mieleen tämä huonompi seura.

Katselit aikataulua ajatuksella. Lähipysäkkiä käyttävät Tampereen kaupunkiliikenteen ja Väinö Paunu Oy:n autot, ja olenpa todella tarkka siitä mihin autoon nousen. Edelleenkin haluan tukea perheyritystä, joten valitsen paunulaisen. Eilen sanoin paunulaiselle naiskuskille totuuden hänen tervehtiessä iloilla: "Hei vain, on päivän kohokohtani, kun saan nousta paunulaiseen.", mutta tämä oli mitä minun pitikin sanoa. Olin iloinen. Iloinen siitä, että kohta hurja patja lähtee kierrätyskeskukseenne. Voin levätä nyt.

Kookas, tilat vievä Jyskin patja ei ollut suinkaan ainoa kanssani pois matkustava tavara paunulaisessa. Laitoin mukaan tarpeettomia vaatteita, ikivanhan sateenvarjoni, ja olihan siellä paljon muutakin vielä. Vaikka oma ex-mieheni ei käytettyjä huolinutkaan todella köyhänä ihmisenä, tiedän moniakin köyhiä suomalaisia, jotka mielellään hankkivat Lielahden kierrätyskeskuksesta sateenvarjonsa eurolla. Jos se on vihreä, niin se on varmasti minun. Iästään huolimatta se oli toimiva varjo, joten käyttöjä löytyisi.

Luovu turhasta heti ja maksutta täällä

Minimalismi on rivitalohuoneistossani jo niin pitkällä, että en löydä pois heitettävää. Niin luulen. Silti kotonani pyörii monia tavaroita, joita en vieläkään muista käyttäneeni pariin viikkoon tai jopa vuosiin. Se ei ole vielä edes mikään uutinen, sillä esimerkiksi miehelläsi koti pursusi tavaraa, eikä hän halunnut tehdä asioille mitään. Tuntui käsittämättömältä, että lainasit pulassa olevalle kaverillesi rahoja, mutta sitten joutui miettimään millä rahalla hän sitten ostaa kaljaa ja uusia pelejä pelikonsoliin. No niinpä.

En halunnut toimia mahdollistajana. Sen sijaan huonekalujani olen joutunut uusimaan tuosta joitakin huonokuntoisuuteen, mutta samalla odotan uusilta samoja elinaikoja. Vaihdan sitten vuosikymmenen päästä jos tarvetta on. Olenhan pienituloinen, mutta pidän itseäni silti rikkaana. En ikinä tienaisi kuten Mark  Zuckerberg, mutta minullahan on aikaa, eikä minun tarvitse shoppailla pahaan oloonne juosten loputtomaan velkamaailmaanne. Olen nimittäin jo 30-vuotias, eikä minulla ole koskaan ollut velkaa.

Paskoja ostoksia olen kyllä tehnyt, ja sen voit koko kansalle myöntää. Täysin tarpeettomia hankintoja, joita ilman voisin elää mainiosti. Miltä kuulostaisi joku seksilelu tai ihan yhtä turha kotiteatterisettisi? Ei pahalla heitä kohtaan, jotka oikeasti rakastavat kotiteattereita tai seksileluja. Tuntuiko niin hassulta ostaa sellaisia, jos asioita voi korvata laadukkailla kuulokkeilla tai omalla kädellä. Itsehän ostin monia asioita hetken mielijohteestani. Nyt pidät menot matalampana ja sitä kautta vähennät työn tarvetta.

Joukkoliikenne kävelyiksi: Painot kuriin, käy noinkin

Tamperelaisen ratikan takia Pirkkalan joukkoliikennettä heikennetään. Osasyyt muutoksiini on myös koronavirusepidemia. 4.1.2021 alkaneet aikataulut vähensivät vuorojasi lentokentältä ja lentokentälle. Viikonloppuina puhutaan enää muutamista, vaikka alueella asuu vanhuksia, lapsia ja alueella tehdään myös töitä elantonsa eteen. Myös varusmiehet matkustavat varuskuntaan 1A-linjalla. Onneksi 1B ja 1C säilyvät toistaiseksi, kunnes seuraava romuttamo iskee. Käyn joka lauantai saunassa vanhemmillani.

Alkaen 9.8.21 tämä lysti loppuu, sillä vuoro Vähäjärven kautta Vaittiin loppuu kuin seinään. Jatkoja ei ole Kyöstille päin. Vastaavasti en tule enää pääsemään saunasta kotiin vuorolla Kyöstin kautta Vaittiin. Tämä olisi kovakin isku myös työssä käyville, koska teollisuusalueen bussiliikenne tulee keskittymään arkipäiviini ja vain virka-aikaan. Vastaavasti tulevaisuuden ruuhkalinja 1 tulee keskittymään Kyöstiin. Sanon sen suoraan, että tiheä vuoroväli siellä ei auta lentoasemalla asuvia. Pirkkala ei ole vain Soljaa.

Linja muuttuu numerolle 8, koska ratikka hamstraa numeron 1 itselleen. Vatialan sijasta päätepiste on jatkossa jossain Haukiluomassa. Hätä ei ole kuitenkaan tämän näköinen Vaitin seudulla asuville, paitsi bussifanille tietenkin. Jatkossa 1B liikennöidään linjana 12. Vaunu liikkuupi Reuharinniemeen. Linjaasi liikennöi Tampereen kaupunkiliikenne ja Pirkanmaan Tilausliikenne Oy. Jälkimmäinen sopisi minulle, mutta kaupunkiliikenteen autoon en ole nousemassa. Kas näin ja kaikki ilon paunulaiset vietiin pois.

Bussifani odotti yli vartin Paunun autoa

Sen lisäksi, että 12 kiertää turhaan Kurikan kautta, olen menossa vain Prismaan ja joudun kävelemään tyystin muualle. Haluan nimittäin suosia paunulaisia, mutta kuntohan sillä nousee. Jatkossa lähimmät paunulaiset liikkuvat linjallasi 8 ja Suupantorille kävelen 14 minuutissa. Muutos ei minua harmita niin paljon, koska kävely on oikeasti kivaa paunulaisissa istumisen vastapainoksi. Toisaalta mietin sitäkin, että jos en jatkossa käytä lähilinjaa koskaan, loppuuko liikennöinti kokonaan? Saa nähdä, katsotaan!

Paunua ei jätetä. Linjalla 8 joutuisi samaan valintarumbaan, koska linjaa liikennöi myös TKL. Minulla ei ole mitään firmaa vastaan, mutta on paunulaisissa vain tunnelmaa. Kuljettajat ovat tutkitusti paljon parempia, ystävällisempiä. Sen lisäksi Pirkkalan linja 11 muuttuu hieman, ja sitähän liikennöi mahtava Länsilinjat! Tämä linja tulee olemaan lähes hyödytön minulle, mutta jospa se palveleekin sitten muita. Samalla katkeaa Nokian linja Hervantaan, ja kyöstiläiset joutuvat liikkumaan Herwoodiin vaihdolla.

Äijälän kylävuoroa hoitaa jatkossakin Pirkanmaan Tilausliikenne Oy, ja vuorolla yritetään paikata 1A-vuoron menetystä. Sepä ei kuitenkaan riitä, jos kylävuoroja ajetaan aseman kautta muutamia päivässä. Jääkäämme odottamaan jäävätkö kyläläiset Pirkkalassamme ilman lähiruokiasi kuollen pois. Sehän on varmasti pirkkalalaiselle päättäjällesi, ja miksei tamperelaisellekin, vissiin melko yhdentekevää jos on varaa palvelutasoja laskea näin rajusti hetkessä. Autokouluun ja baanallesi, vanhukset, me ja kaikki!

Kontit täyttyivät: tavaraani myydään ja myydään vain

Meillä olisi aivan liikaa tavaraa, koska ennen muuta meille myytiin tosi paljon kaikkea uutena, mutta tuon lisäksi Kiepit, Kontit ja Kierrätyskeskukset tarjoavat käytettyä tavaraa internetin Tori.fi-palvelua ja kirpputoreja unohtamatta. Saako olla surullinen? Menin kirjaimellisesti kahdella bussilla katsomaan sitä, mikä on muille kaikkein tärkeintä, kaikkein arvokkainta. Minimalistit hankkivat uutta, että voivat kierrättää vanhaa. Konsumerismista kertoo jotain sekin, että Konttisi ei ota kuin kassillisen kiertoon.

Alipalkatut duunarit jossain päin Kiinaa painavat halpoja Ikea- ja Sotka-huonekaluja heti huomenna miltei taukoamatta, kun suomalaiset tuhlaavat koko ajan uudempaan, ettei vain naapuri pelästyisi. On se pelottavaa, nähdä ja tuntea kuusivuotias sohva, jolla istun vieläkin. Istun kaksi vuotta itse, ja ennen minua tässä istui äiti taikka isä, mutta sohva tuli liian tutuksi siinä ajassa. He halusivat vihdoin jotakin uutta. Näin sain uuden puusohvan ikivanhan Rokokoo-sohvani tilalle, joka sekin oli ilmainen sohva.

En uskaltaisi ostaa sohvia tai tuolia kierrätyskeskuksista, sillä niissä voi olla luteita, tai kalusteet ovat voineet majailla aiemmin vaikka hometalossasi. Vanhempien talon tunnen perin pohjin, joten uskalsin haalia turhan kotiini. Äläkä ymmärrä väärin, olen itsekin pelissä mukana. Vien miltei jatkuvasti turhaa tavaraa ja samalla kerron maailmalle miten minimalisti olen. En ole minimalisti niin kauan kuin kotisi pursuaa turhaa tavaraa. Piste. Siksi joku päivä teen ison tavarakirjanpidon ja minimoin lähes kaiken.

Liikaa tavaroita, lahjoitusrajoitus Kontissa

Enkä käy siellä vain kerran vuodessa ostamatta mitään. Minusta on houkuttelevaa käydä kirpputorilla ja kierrätyskeskuksissa katsomassa järkyttävää tavaran määrää samaan aikaan kun ahkerat kiinalaiset alipalkatut tekijät valmistavat lisää. Tampereella on yksistään satoja ellei tuhansia huonekaluliikkeitä. Ajattele, että jokaisessa huonekaluliikkeessä on paljon huonekaluja odottamassa meitä. Tätä polkua ei voi jatkaa. Jos joskus saan tuon pelon pois, että kierrätyskeskuksien tavara olisi homeista, ostan heti.

Minua kiehtoisi ostaa tuolta sohva, tai joku tuoli, koska ne saattavat olla paljon laadukkaampia. Tässä paikassa olikin tullut vastaan muutama kappale Iskun ruokatuoleja 20 eurolla kappaleelta. Muutaman päivän ajan tuolejasi saa puoleen hintaan. Iskun tuoleja puoleen hintaan, mitä? Ei se voi olla todellista. Iskun myymälästä et saa edes mattoa tuohon hintaan. Samaan aikaan eräät huonekaluliikkeet myyvät kalliimmalla huomattavasti huonompilaatuisia ruokatuoleja normaalihintaan. Missä on arkijärkisi?

Asiakkaita pyöri joka puolella. Tavaraa liikkuu, mutta samalla tuodaan kasseittain lisää. Tavaraa, joka ei tee meitä onnelliseksi. Tavaraa, jota emme jaksa myydä pois. Ei olekaan hauskaa päivystää, odotella, tehdä valokuvia ja uskotella asiakkaat tavaran sopivuudesta juuri heidän kotiin. Veisin kaiken tänne, ja tuen hyväntekeväisyyttä, mutta samalla minun täytyy korjata putki. Ei se voi olla niin, että kun hävitän kaksi tavaraa, ostan kolme tilalle. Ostohullutus täytyy lopettaa Suomessa kokonaan, ja olen mukanasi.

Yhteenveto: suurin riskini, että et uskalla ottaa riskiä

Vuosi 2021 on alkanut hyvin, mutta muutama uutinen otti suorastaan koville. Toisaalta olen selviytyjä, enkä lakkaa miettimästä ratkaisuja päättäjien tuomiin ongelmiin. Jos paunulainen #148 häviää omalta lähipysäkiltä, menen seuraavalle tai sitä seuraavalle, kunnes vaununi on oikeaa. Paunulaisessa iloitsen maisemista, nautin elektronisesta tanssimusiikista ja vietin laatuaikaa. Rentoudu, ajattelenko ja kiitän ammattitaitoista henkilökuntaa. Kiitoksieni ääntäminen on pieni juttu minulle tai miksei sinullekin.

Kiitos on mukava sana ainaisen valittamisen sijasta. Tiedän oikein hyvin miten myrkyllistä on se, että olet epävakaassa parisuhteessa epävakaan persoonallisuuden kanssa. Jokainen päivä on aika erilainen, mutta koskaan ei osata kiittää, ja jos osataan konkretisoituu sillekin hintalappu myöhemmin. Maksoin vuodessa yli 5 000 euroa erinäisinä tukina saamatta häneltä mitään. Nyt yritän säästää Toshl Financen ohjelmalla rankalla kädellä. En ole huono raha-asioissani, mutta haluan kiristää vyötä lisää ja paljon.

Sain kuulla esimieheltäni, että sapattiloma voi alkaa 8. huhtikuuta 2021, torstaina. Minulla oli tunteja työaikapankeissa, joten sinä päivänä minua ette työpaikalla enää näe, vaan lopettelen jo 7. huhtikuuta ja lomani jatkuu aina 21. toukokuuta asti. Sieltä alan nauttimaan yli vuoden kestävästä sapattivapaasta. Edenin kylpylässä on maanantaista torstaihin Happy hour -hinnat, jotka ovat voimassa vain aamuisin, tästä syystä minun on päästävä juhlimaan sapattia torstaina ajoissa. Siksi lopetan työt keskiviikkona.

Ilman asuntolainaa ja kiesiä pystyn liikkumaan paunulaisilla nyt jatkossakin 33 eurolla kuukaudessa. Minusta on rohkeaa, että uskaltauduin sanoa esimiehelle ääneen, sillä haluaisin tehdä jotain muutakin välillä. Se tuntui nimittäin siltä, että joka päivä oli samaa, enkä osannut enää nauttia asioista, joista oli nauttinut. Pyöräni ei kiinnostanut ikinä, koska ei kaiketi ollut jaksamisia tai ylimääräistä tuntia, mutta siinä katseeni kohtaavat jälleen. Kesäkin tuloillaan, joten mennäänkö lempimetsääni taas vaihteeksi!

Jaksakaa työssänne :) Bussien ajaminen on vastuullista, ja saatte kuulla ilkeiltä matkustajilta kaikkea sekunninkin myöhästymisistänne. Itsekin tein töitä hiet kainaloissa joka arkipäivä, ylitöitäkin joskus, hikoilin ruokakaupassa säästääkseni K-Menu-tuotteilla. Siinä sitä ollaan, säästöillä sapattivapaalle!

Jos tuntuisi, että elämä voisi olla jotain muutakin kuin töitä, hikoile vaikka joka päivä ja voit elää!

Kommentit

Viimeisimmän viikon luetuimmat

Budjettikriisi, 247 euroa pyörähuoltoon

Sääli, kuusi vuotta S-pankin asiakkaana

Puututtaako? Mäntän verran muuttoja

Blogger, se voittanee WordPressin näin

Ääriminimalisti, Jyri, omistaa 220 asiaa

Lörpötysluurini ja 10 vuotta, Pirkkalassa

Kuluta, reklamoit, palauta ja Vilppulaan

Maaseudulle ratikka? Luovuin sohvasta

Iisi painonhallinta alkaa Mäkkäreistäkin

Ostolakkoni on kapitalistin painajainen