Introvertti, joka minimoi tästä kaiken

Olet minimalisti, ja arjen introvertti, joka on minimoinut kaiken. Olen niin näppäränä, että minimoin jopa parisuhteeni, televisioni ja ystäviä. Jos et saa mitään iloa siitä, että lähdet ystävien kanssa kaljalle, niin miksi roikkua baarijonossa täysin vapaaehtoisesti? Tammerfestien aikanasi tunsi itseäni yllättäen täysin ulkopuoliseksi, koska olin ainoita koko Tampereen keskustassa ilman olutta tai siideriä kielellä. On naurettu, mutta en ottanut siltikään. Tiesit, että kun kilpailijoilla on aamuksi S-tili tyhjä, täällä ei.

Olisit paikalla tasan tarkkaan tienestienne takia, joten kiitos näille ihmisille, tein näitä arjen pulloja ja arjen tölkkejä keräämällä joka festaripäivä 70 euron tilin. Yhteensä kalastin 210 euroa ilmaista rahaa ja samalla kuuntelin festivaalieni musiikkia, vaikka normaalisti en hittejä kuuntelekaan. Makuni on tästä paljon enemmän elektroniseen tanssimusiikkiin, josta Spotifylle olen niillä rahoilla vienyt kuukausiksi eteenpäin ostamalla lahjakortteja. Kiitoksia tästä, että saanen kuunnella musiikkia maksamatta siitä.

Tanssimusiikki on minulle kaveri. Ei petä ja siihen voit luottaa. Se on viimesijaisin asia, mitä lähtisin minimoimaan, koska kuuntelen sitäkin niin paljosti. Suosittelen kansalle vieläkin perumaan Spotifyn, koska monilla Premium-palvelunne käyttö ei ole niin laajaa, että siitä kannattaisi maksaa mitään. Jos sinua ei taas roskiksien tonkiminen haittaa, niin jo sadalla tölkillä saat rahat kasaan 10 euron Spotify-korttiin. Hyvin usein ei tarvitse edes roskiksiinne koskea, sillä täällä Pirkkalassa tölkkejä on maassa.

Minimointi on minulle nyt aitoa mielenrauhaa. En nauti väenpaljoudesta, enkä pidä kuluttamisista ja puhelimessa on enää vain 20 sovellusta. Olen se introvertti, joka ei pidä menoista ja meiningeistä. Olin sellainen jo teininä, raahauduin Tesoman koulun tauolla muiden mukana lähikauppaan vain siksi, että en näyttäisi kovin erilaiselta muiden silmissä. Kaverini menivät ostamaan karkkia ja mehua, juttelivat ja naureskelivat, kun seurasin perässä hiljaa (toivoin, että kohta olisit koulussa taas). Introvertti, joo.
Miksi haluan minimoida kaiken? Minusta tuli päättäväinen. Jos et saa ostamisestasi mitään iloa, ehkäpä saat tavarasta luopumisesta jotain? Saisin niitä kiksejä siitä, että elämässäni ei ole mitään, mikä on turhaa.
On hyvin vapauttavaa, kun älypuhelin ei soi jatkuvasti. Aamulla ei tarvitse töihin herätä. Se, että tavara ei hypi silmille juuri silloin, kun yrität rauhoittua ja nukahtaa seuraavaan merkitykselliseen päivääsi.

Miksi juosta urapoluilla? Miksi jahdata unelmaelämää? Unelma on tässä ja nyt, kun hyppäät mukaan!

Minimoi jokaisen turhan tavaran, teen sitä samaa nyt kuukausia

Yhteiskuntani on suunniteltu ruokkimaan himojamme. Haluat parasta, ja koska naapurisi Jyrki saikin uuden auton automyyjänä, juokset heti autokaupoillesi. Huomaamatta jää, että autokauppiaallasi auto vaihtuu tiuhaan yhdestä syystä: kiesi on hänen työsuhde-etujaan ja kun naapuri on töissä, sinunlaiset asiakkaat koeajavat sitä moottoriteillä tai muualla. Uusi auto joka välissä voisi olla mainiota, mutta jos et ole automyyjä, sinun ei kannattaisi juosta siitä saadaksesi nyt uudempaa peltilehmää kuin Jyrkillä.

Älä tyydy liian vähään. Enemmän on parempaa. Muijat katsoisivat tuosta liikennevaloissa, kun sinulla olisi kaunista peltilehmää tarjolla, olisit toimittanut tulevan morsiamesi vaikkapa baariinsa! Toisaalta, voi se niinkin olla, että vähemmän on enemmän. Tästä syystä jatkan edelleen määrätietoista siivousta. En ole vieläkään valmiina. Minimoin uusia tavaroita, eikä tuo kuvassa näkyvä kenkäteline ole suinkaan ainoa. En etsi tähtiä taivaalta, vaan etsin poistettavia asioitani, ja niitä oli: kestokasseista vaatteisiini.

Et ole kovin tyytyväinen siihen, että olet vuosien mittaan menettänyt paljon rahaa tavaroihin, joita jo poistan vuosien mittaan. Tärkeintä on, että tästä ei pitäisi itseään syyttää. Ne rahat ovat nyt mennyttä. Se, mikä miellyttää on ilo, en enää menetä näitä rahoja lisää olemalla ikuisessa ostolakossa. Ostolakko pyörii edelleen ja en ole ostanut mitään turhaa. Jos joku tavara on mennyt rikki, ensin kyseenalaistelit sitä, ja niin minun tekniset shortsit saivat lähteä sekajätteisiin ilman että kävin tutustumassa uusiin.

Tämä kenkäteline löysi tuttavan kotiin

Lähes kaikki mainonta, jopa ne monet lehtiartikkelit, ovat vain yhdellä asialla kaikkine julkkiksineen. Haluaisivat sinun tietävän, että jopa sinulla saisi olla enemmän tätä, tätä tai tätä. Sinulla pitäisikin olla vielä vähän enemmän sitä ja vielä vähän enemmän tätä. Olisit niin tyytyväinen, he näyttäisivät olevan. Katsokaa miten pariskunta iloitsee mainoksissa! Samalla joku tiedostaa, että et itse voi hymyillä näin, koska tämän kuun sähkölasku on jäänyt jälleen kerran maksamatta. Sitä joo, ulosottomies on ovella.

Mitä oikein halutaan sanoa meille? Mitä enemmän sinulla on, sitä onnellisempi olit. Jos et kiihdy siinä tahdissa, olet luuseri ja häviäjä, olet heikoin lenkki. Sinua ei halua kukaan! Se on niin väärin. Teen siitä miltei kaiken päinvastoin ja kuulun mielestäni voittajiin. Minulla ei ole ihan kaikkea, mutta minulla on kaikkea mitä satun päivittäisessä elämässä tarvitsemaan. Ei, tähän ei kuulu Facebook, WhatsApp tai se ihmeellinen kiesi, joita tässä busseilla, omilla jaloilla tai urheilukauppojen maastopyörillä korvataan.

On inhottavaa toimia siinä uutisankkurina, mutta kerron kuitenkin, että elämäsi on pääasiassa täysin tarpeeton. Vähitellen alan hyväksyä sitä myös, että niin on myös oman elämäni kohdalla. Realismia on se, että valtaosa ihmisistä tippuvat kategoriaan keskiverto tai jopa sen alle rahallisesti tai onnellisesti. Hyvä uutinen on se, että tämä on täysin sallittua meille kaikille. En voi olla Bill Gates, etkä sinä voi olla Mark Zuckerberg, ja sekin on täysin normaalia. Ongelmaa on siinä, millä luokittelemme keskiverron.
Yhteiskunnan arvoja muodostavat raha, ahneus ja ylpeys. Ilman rahaa et pärjää pitkään, yritykset ovat ahneita kalastellessa uutuuksilla, ja sitä paitsi ennen vanhaan tuhlari oli haukkumasana. Nykyään on standardi.

Minimoi myös useimmat sosiaaliset tilanteet ja lataudu kunnolla

Onni ei juurikaan löydy etsimällä parisuhteita, ystäviä tai sellaisia. Introverttinen minimalisti suuntaa omat ajatukset merkityksiä kohti. Merkitykseni kautta löytyy ennen pitkään onni. Kotiinsa erakoitunut yksi ei useinkaan istuisi päivät pitkät kotonaan, vaan kun lähden oikeasti liikkeelle, menen ja koen. Sai siellä linjalla 6 pyydettäessä täsmälliset ohjeenne Hervannan remontoituun uimahalliini paunulaiselta Marjalta. Myöhemmin toimin näiden mukaan, eli löysin mukavasti perille. Uimahalli oli kesäsi kiinni.

Joku toinen kerta tästä sinne, joo. Onneksi täällä Suolijärven uimarannalla pääsin uimaan maksutta ja säästin rahaa, jota olisi uimahallissa käyttänyt melkein 3,40 euron edestä. Ei hassumpi säästö, arkeeni. Pidin aika paljon näkemästäni, ja aurinkoisimpana päivänäsi menin Paunun kyydeillä sinne uudelleen. Siinä kävi ilmi, että aurinko tuo rannoille porukkaa, joten introverttina olikin pakko tehdä U-käännös, ja arjen suunnitelma muuttuisi täysin. En suuttunut tai mitään, mutta en vain pidä ihmispaljoudesta.

Palataanpa vielä merkitykseen. Hädin tuskin sulkeutuvat Ikea-kaapistot, S-pankissa aina miinuksilla olevat S-tilit, liikaa kaiken maailman sitoumuksia tai muuten vain kiire kaaoksen keskellä ei ainakaan lähennä suhdettasi merkitykseen. Merkitys voisi löytyä paremmin uimalla vastavirtaan. Vanhat kaapit sulkeutuvat kunnolla ilman tavarataakkaa, S-tilit eivät ole miinuksella ilman velkaa ja sapattivapaalla tarkasti valikoiduille sitoumuksille on nyt varmasti aikaa. Löysin vihdoin merkityksen ilman kiirettä.

Liikaa porukkaa rannalla, käännyin kotiin

Introvertti syntyy teininä. Minua kiusattiin ja olinpa aikuisenakin ujo. Joo, muistan nyt melko paljolti kiusaamisesta ja voisi kertoa tässä siitä hieman lisää, koska moni voi samaistua siihen. Välitunneillani en koskaan tuntenut kuuluvani yhteen kehenkään. Siinä, missä välkällä koulukavereita meni Tesoman isolle Supermarketille ostoksille, raahauduin siitä perässä usein väkisin. Ei halunnut erottua massasta. Jos laumassa oli kiusaajia, menin hyvin usein kalliimpaan Valintatalooni, koska muilla ei ollut varaa.

Valintatalo oli paljon kalliimpi, mutta jaoin kaupunkilehtiä vapaa-ajalla, joten rahoista ei ollut pulaa. Säästyit jo kiusaamiselta, koska suuri osa kulkeutui halvemmille kaupoille Tesoman koulun kupeessa. Muina aikoina jaoin yhtä piiriä, ja sain palkkioksi raskaasta työstä 120 euroa, mutta kesäisin otin usein toisen piirin hoidettavaksi. Nyt tuli rahaa 240 euroa Nordea-kortille. Opi säästämään ja nuukailemaan jo nuorena. Minulla ei ollut kavereita, joten täällä ei ollut myöskään turhia menojasi. Siten olin rikas.

Kalliin iPod Classicin ostin omilla rahoillani, ja siihenkin heitin tuohta sivuun useita kuukausiasi, sillä 120 euron kuukausituloilla et iPod Classicia hanki kovin nopeasti (jos meinaat muutakin ostaa). Ei ollut näin vaikeaa, mutta se oli niin minun juttu. Rakastin tanssimusiikkia ja kuuntelin sitä aina kesälomilla yksin luokaltani ja muilta kiusaajilta salaa. Olen introvertti henkeen ja vereen. Sitä perinnettä vaalin, ja ihan tässä edelleen, soittakaapa elektronista tanssimusiikkia hautajaisissani! Synnyin ja kuolen tälle.
Tarvitsen elektronista tanssimusiikkia ollakseni vapaa. On huomannut, ettei kotona ole edes hiljaista hetkeä, kun olen yksin. Pyöritän musiikkia koko ajan. Biiseillä kerron tavallaan itsestä, sillä koen arkia niitä kautta.

Ostolakko jatkuu, kuntoile Keskisentiellä, jonka siivosin roskalta

Avaan ilmaisen Pennon heti ja tarkastelen kulutusta helmikuun jälkeen. Tammikuuta en ota lukuuni, sillä silloin moni omistamani tavara meni rikki samaan aikaan, ja sain kuluttaa uuteen. Mitään turhaa ei ollut joukossa, mutta esimerkiksi henkilökortin uusinta meni S-tilin säästöosuudesta. On mahtavaa, että jopa hyvin pienestä €141 budjetista jää kuukausittain säästöön. Heinäkuussa säästöön jäi ne 27,59 euroa. Pian haen Länsilinjoilla uuden muistikortin älypuhelimeeni kooltaan 128 Gt. Sekin on menoja.

Korttia tarvitsen Offline-musiikkiin, sillä aikomuksena on joko luopua puhelimen kalliista netistä, tai maksaa siitä niin vähän, ettei netti enää välttämättä sovellu musiikin suoratoistooni selain auki. Kortit ovat halventuneet, se maksaa 19,99 euroa. Vanhasta 64 gigatavun kortista saan mukavasti lisätilaanne tietokoneeseen ja voisikin alkaa varmuuskopioida blogini valokuvia, videoita että tekstejä maksamatta tästä Googlen tai Microsoftin pilvipalveluille ekstraa. Ilmainen levytila ei niissä nyt riitä loputtomasti.

Puhelin maksoi 99 euroa. Tämän kustansi löytötölkeillä, joita myös Keskisentiellä löytyi, normaalisti sen hinta oli 199 euroa. Samoin kävi siinä päivärepulle, jolla rikkinäistä korvasin. Löytötölkeillä sain jo maksutta Spotifyn, kuulokkeet hukkuneiden tilalle ja paljon muutakin. Te, ihmiset, heitätte siitä rahaa menemään. Keräämällä niitä rikastun koko ajan. Voisi sanoa, että S-tilin budjettiosuudesta hankintoja ei ole juurikaan tehty. Ostolakko pitää, ja säästät rahaa näin päin, kokeile jo tänään. Ostolakko päälle!

Miten se McDonald's päätyy Keskisentielle?

Mikä vei miehen menemään Keskisentietä? Ikean muki meni rikki ja ajattelin käydä heti arvokortilla. Sain samalle reissulle muutakin sitten, ostin kuulokkeet hukkuneiden tilalle, kävin lahjakortilla siellä Tokmannilla ja ajattelin keretä Ikealle. Pirkanmaan Tilausliikenne Oy lähti Lempäälään minuutilleen, mutta valitettavasti oli sekunneista kiinni, niin Nysse veloitti minulta uuden matkan. En siis kerennyt hyötyä 90 minuutin vaihtoajasta, joten läpällä kerroin että kolmatta matkaa en maksa Ikeasta kotiin.

Löysin itseäni Keskisentieltä. Päivärepussa oli roskapussi, joten samalla keräsi roskaa mennessäni. Se kävely oli näin pitkää, mutta en koskaan valita, tuolla seudulla en ole pitkään aikaan kulkenut. Samalla löysin kolme pantillista tölkkiä. Jossain välissä tieltä löytyi kassi täynnä näitä, joten kyseisen painonne kanssa kävelemällä Saleen rikastuin saman tien viidellä eurolla. Hieno palkka tien siivoamisesta. Aivan lopuksi löytyi noin viisivuotias oluttölkkisi keskellä lähimetsääni, josta sain vielä Salessa ne pantitkin.

Samalla säästin hieman omaa rahaa, sillä minun ei enää tarvinnut maksaa kolmatta kertaa 2,10 euroa bussista. Piti muuten palata takaisin Pennooni tässä vaiheessa ja katsoa todella mitä olenkaan ostanut siitä Ostokset-kategoriassa helmikuusta. Et halua puhua puuta heinää, joten varmista vielä. Kaikkiaan tähän kaikkeen kului vain 108,84 euroa helmikuusta kesäkuuni loppuun. En laske mukaan puhelimeni kuukausimaksuja 8,22 euroa, sillä ne kuittaantuvat mainiosti löytötölkeillä, eivätkä mene budjetista.
Tiesinpä pahenevasta inflaatiostasi jo tammikuussa, siksi hamstrasin varastoon ledejä Ikeasta. Siitä GU10 koriin 3,49 euron kappalehintaan 6 kappaletta. Tänään kuluttaja maksoi tästä 4,99 euroa. Siinä on inflaatio.

Ostolakosta huolimatta voit osallistua keräyksiin ja lahjoituksiin

31.8.22, ja kun kello löi noin 12.30, lähden liikkeelle musiikit soiden. Muistin aamulla, että tuolloin oli viimeisin päivä osallistua reppukeräykseen vähävaraisten perheiden lapsille koulutietä helpottamaan. En ikinä muista tätä, että sunnuntaisin linjalla 11 autoja on ajossa vain kerran tunnissa, mutta onneksi yritin taas arjen kello 13.00 vuorolle, joka lähtee nyt sunnuntaina kello 12.55. Lähdin sen verran ajoissa kuitenkin, että ehdin mainiosti linja-autoon, vaikka juuri astuessani etuovesta sisään bussi lähtee jo.

Sanot, että helvetin hyvä ajoitus. Oli. Onneksi elokuussa aikataulut muuttunevat taas ja saat opiskella niitä uudemman kerran. Bussissa menen takaosaan ja alan kuunnella kotimaista hard dance tuotantoa. Sitä tarjoilen niihin uusiin kuulokkeisiin. Mukana muun muassa Fearsome ja Sasha F. Vanhat hukkasin Tammerfestin aikana tölkkijahdeissa. Länsilinjat kulkee rivakasti ja tulet nopeasti kauppakeskuksenne pihalle. En maksa matkasta mitään, koska lainakortti sisältää rajattomasti matkoja AB-vyöhykkeellä.

Lähden etsimään koulureppuja, joita voisi hyvällä omallatunnolla antaa koululaiselle. Mitähän päivän koululaiset arvostavat repuissa? Nuuka tämän tietää, että halvin reppu ei käy. Ratinassa ajan valikoima on aika heikko, mutta Koskikeskuksen kauppakeskuksesta löytyi hieno Intersportista. Se maksoi 29,90 euroa, mutta juuri nyt repusta saa viisi euroa alennusta. Ostin repun vain 24,90 eurolla ja kymmenisen euroa sisään päivän tölkkijahdista. Omista säästöistä ostokseen valui 14,90 euroa ja maksoin kortilla.

Köyhän perheen koululainen saa repun

Valitettavasti keräys loppuu aina, joten jos tästä haluat antaa iloa, ensi vuonna on myös mahdollisuus. Aikaisemmin auttamaan pääsee joulukeräyksissä, joihin olen jo osallistunut kahtena kertana aiemmin. Minulle auttaminen tuottaa iloa ja tämä onkin minusta paras tapa auttaa. Se on kertaluontoinen ja niin hallittu, kun taas esimerkiksi hyötykäyttäjälle pari- tai ystäväsuhteessa ei yksi laukku riitä, hän haluaa siitä jotain muutakin nyt uudelleen ja uudelleen. Ymmärtämättä, että toisella ihmisellä on omat rajat.

Apua tarvitaan nyt jopa Ukrainassa, mutta sitä haluaisi auttaa kohdennetummin. Suomessa on paljon köyhyyttä, johon pitäisi hallitukseni reagoida jo, mutta onneksesi Hope Ry välitti reppuni tarvitsevalle. Olisi meinaan niin kiusallista lähteä kouluun ilman reppua tai kaikki ne kirjat Lidlin henkselikasseissa. Enkä tiedä, mutta luulisin Adidas-repun kelpaavan nykyajan koululaiselle. Ei missään nimessä mitään Ikean reppuja tai Bilteman halvimpia päiväreppuja. Itselle voisi hankkia, mutta ei todellakaan muille.

Jokainen tietää, että kerään tölkkejä tai pulloja ja palautan ne saadakseni pantin, tai jopa useita. Eilen pyöräilin pienen satsin kanssa kaupoille ja pari 10-vuotiasta poikaa kysyi: "Ovatko ne tölkit sinun?", ja pian ihmettelin, että joo kai. "Hei saadaanko ottaa edes yhden, ei ole rahaa kauppaan!", pojat sanoivat. No hei pojat, ottakaa tästä vaikka kaikki, eiköhän tällä jotakin saa. "Onko noissa lasipulloissa pantti?", yksi kysyi. On, kymmenisen senttiä, mutta älkää rikkoko matkalla palautuskoneille. "Ei me rikota!".
Monesti ajatellaan, että nuukat eivät ostaisi ikinä mitään muillekaan. Nuukat olivat nimenomaan sellaisia ihmisiä, jotka antavat vähästään. Nuuka onkin nuukaillut reppuun 24,90 euroa kuluttamalla vähemmän.

Yhteenveto: En voi tarpeeksi mainostaa, löydä unelma jo tänään

Aloita tyylikkäin muutos nyt luopumalla turhista tavaroista, sitten luovu kaikesta muustakin. Luovut siinä ylimääräisestä laskutuksesta, kuormittavista suhteista ja kaikesta muustakin väsyttävästä. Näin voisit keskittyä tärkeimpiin arvoihisi. Elät onnellisena elämäsi loppuun asti. Toistaiseksi onnea tuovia tavaroita olen löytänyt vain vähän. Niihin voi laskea enää sen kannettavan tietokoneen, älypuhelimen ja kahdenlaiset kuulokkeeni. Langalliset sekä langattomat. Blogitus ja musiikki tekevät onnekkaaksi.

Lisäksi 9 vuotta sitten ostettu pyörä tekee minut onnelliseksi. Se säästää rahoja, sillä enää en tarvitse edes busseja lähteäkseni kunnolla liikkeelle. Kunto nousee ja näen ennennäkemättömiä maisemia. Jos niin haluan (luontoreitit odottavat meitä)! Jos et ole enää paskavuoren vanki, ja mikään ei nyt ahdista, aikaa on täysin riittävästi satulalla oleiluun. Hei, ei se pomokaan odota sinua yhdeksäksi aamulla, kun sinä olet onnen sapattivapaalla. Älä enää sido tavaroihin tai ihmisiin tunteita, niin et tule pettymään.

Palataanpa vielä hetkeksesi työelämääni. Aikoinaan toimin hyvässä firmassa IT-harjoittelijana. Siinä tuntuisi oudolta se, että työsopimuksessa luki, että olen valmis tekemään ylitöitäsi. Silti, kun kellos löi 15, poistuin työpaikalta tielleni, sillä tiesin mikä minulle oli kaikkein tärkeintä. Elämä tän ulkopuolella. Nousin sentään aamukuudelta tullakseni töihin seitsemäksi. Aamulla oli tehokkaita tunteja, kun muita ei ollut vielä osastolla häiritsemässä muiden työntekoa sillä, että joko pääsisit tiketteihin auttamaan.

Jokainen halusi tulla ovelleni sanomassa siitä, että lähetin jo eilen tiketin, jokohan pystyisit tekemään asialle jotakin. Jos en suostunutkaan tekemään ihan kaikkea, luovuin käytännössä omasta urasta. Siinä uralla pääsee korkealle, jos on valmis uhraamaan paljon aikaa, energiaa ja empaattisuutta koneistooni. En ole koskaan pitänyt työelämää ratkaisuna, sillä se vie elämisen haluja pois (ainakin itsellä). Sinusta tulee ankeuttaja, joka shoppailee hulluna, ja juuri siitä päästään takaisin termiini paskavuoren vanki.

Olit nähnyt kaikenlaista. Kiirettä työpaikoilla, pitkäaikaistyöttömyyttä työkokemuksen puuttumiseen, kiusaamista joka hetki ja joka ikisellä koulutiellä, sapattivapaata ja äärimmäistä perheköyhyyttä. Ihme ja kumma, että selvittiin tänne asti. Nauti päivistänne juuri nyt, mutta Jyri lähtee busseilla liikkeelle!

Ennen muuta olit sitten töissä tai vapaalla mitä haluaisit tehdä isona? Löydä unelmasi jo tänään.

Kommentit

Viikon luetuimmat blogissa

Näin tunnistat narsistin tuoreeltaan

En enää hoida ruokaostoksia Lidlissä

Jyrin älypuhelimessa on 20 sovellusta

Nuukan parhaita aseita inflaatioon #1

Bussifani häipyisi Loimaalla, näin kävi

Jyri on uniikki INFJ-persoonallisuus

Pirtilillä ei Paunun ahdinko ikinä lopu

Vuosi sapattivapaata, tämän mä opin

Paunulla 10 vuotta ajelua, nyt loppui