Pakasteitako roskiin? Tietokonekin rikki

Ei voisi lokakuu enää paremmin nuukalla kulua. Kaikki lihapakasteet roskiini Salen ilta-alesta, mutta kannettava tietokonekin sanoi sopimuksensa irti. Eikä tässä kaikki, kaksi kuukautta vanhat kuulokkeet ovat tippuneet maastopyöräni alle metsäautotiellä. Siis, vain yksi näistä, mutta eihän sillä toisella enää mitään tee? Sen lisäksi hamstrasi aiemmin edullisia kuivaruokatuotteita, mutta onhan vieläkin jäljellä. Hän nauraa, että oletko vihdoin pulassa, mutta persaukisuus on valinta. Uutta koukkuun ja sillä siisti.

Vakuutus ei korvaa, koska omavastuu on 500, eikä siihen rikkoontumiset kuulu. Olen tilanteessa, että on säästetty jo tovi niissä vakuutusmaksuissa, joten koneen saisit kaupasta niillä säästöillä. Laajimmat vakuutukset ovat persaukisille ihmisille. Toisaalta on aivan turhaa maksaa 899 euron tietokoneestakin 799 euroa, jonka akku hajoaa käsiin juuri takuun jälkeen. Olen melko pettynyt kalliisiin tietokoneisiin, joten uusi kone on kannettavien tarjoushalppis. Hintaa 299 euroa, rikkinäinen hiiri vähensi sitä €60.

Kannettavan tietokoneeni sai 240 eurolla, sillä pärjää toivottavasti seuraavat kaksi vuotta. Suosittelit miettimään tavarani oikeaa määrääkin. Nykyään ajattelen niin, että ihminen ostaakin vain ostamisien ilosta, koska meille myydään tätä kulutusyhteiskuntaa kasvulla. Vaikka miten monta kertaa kaapistoja on käyty ja turhaa ei ole ollut, niin kyllä niitä vain löytyy. Esimerkiksi hiiren mennessä rikki, sain rahat takuusta. Jatkossa käytät kannettavan tasohiirtä pelkästään, jollen rupea graafiseksi suunnittelijaksi.

Sain aiemmat langattomat nappikuulokkeet takuuseen ja niistä tulikin hyvitys uutena kuulokkeena. Sellainen meni tosiaan lahjoina eteenpäin, mutta enhän minä kehdannut liikkua langallisten nappien kanssa Tampereella, kun muilla oli näitä langattomia joka puolella. Eräänlainen ilmiö, josta ei kukaan halua jäädä paitsi, vaikka kuulokkeet maksavat jopa yli kolme kertaa enemmänkin kuin riittävän hyvät langalliset. Päätin, että neljättä mallia en lähde enää kokeilemaan ja tyydytään vain vanhaan lankaan.

Sitten sinnekin bussiin tulee eräs asiakas, joka kysyisi Paunun kuskilta onko kuulokkeita näkynyt? Hän puhui näistä langattomista napeistaan. Eihän niitä näkynyt ja sellainen tippuu vaikka penkin väliin! Katso vielä!

On äkkiä 50 euron menoerä, tuumin etupenkiltä kuskille ja asiakkaalle. Sellainen meno minullakin on tässä, mutta taidat koittaa pärjätä langallisilla. Ne eivät hukkuisi heti. Osta uudet kaupasta, kympillä.

Poika ei löytänyt toista puolta kuulokekoteloon, mutta onneksi rahalla saa ainakin, sen tiedämme.

Rahat hiirestä, mutta läppäriakun takuu oli vain 12 kk

Hiiri, tämä ainutlaatuinen turhake tavalliselle ihmiselle. Minimalisti on niin pitkällä, että minimoin senkin. Olipa vielä käsittämättömän hyvä syy, tämäkin yksilö meni rikki vuoden aikana. Takuu toimii, joten saat joko uuden samanlaisen tai rahat lahjakortille. Edellisellä eri merkin mallilla runko meinasi irrota hiirellä tekstiä valitessa ja vieritettäessä, mutta tämä Logitech oireili eri tavalla. Painalluksia jäi välistä, joten linkkiä klikatessa saatoit koittaa klikata sitä useitakin kertoja ennen kuin pääsit sinne.

Jos olit yhtään tutkinut tavarakirjanpitoa, niin minulla ei ole edes työpöytää, joten hiiri ei välttämättä ole hyväkään, koska suurimman osan ajasta läppäriä käyttäisi sylissä. Hiiri rullaa sohvalla, ranne tulee kipeäksi. Kaiken lisäksi pääsin luopumaan toisesta tavarastakin, hiirimatosta. Sen vei Kieppiin. Kieppi on second hand -myymälä Pirkkalassa, sinne kävi muuten 15" tietokonelaukkusi myös. Vanhassakaan en ole sitä käyttänyt kertaakaan, se vain keräsi pölyä yöpöydän tasolla. Uusi kone on 14", juuri siksi.

Mitä kävi vanhalle läppärille, tuo täytti 4. syyskuuta kaksi vuotta? Akku hajotti koko koneeni. Akku oli pitkään ongelma, sillä sen ehtyessä alle 40 prosenttiin, se tietokone saattoi sammua kesken kaiken. On ollut IT:ssä töissä ja todennäköisesti syynä voisi olla yksi kenno, joka on mennyt muita huonommaksi. Tällöin käyttöjärjestelmä ei osaa tulkita akun tietoja oikein. Koneen käyttöni akun varassa oli enää 2,5 tuntia, kun uutena päästiin jopa kuuteen tuntiin. Akun kesto on yli puolittunut ja ongelmia vasta tuli.

Kannettava meni rikki, hiirikin, nyt uutta

Olen pettynyt 799,99 euron tietokoneen laatuun. Se kävi jo kertaalleen takuuhuollossa näppäimistön vikaan. Onneksi hiiritaso ja näppäimistö vaihdettiin. Hiirestäsi luopuessa huomasin, että edes hiiritaso ei toiminut kunnolla, sillä se alusta lainehti rungossa. Huumoria riittää nyt, näppäimistön ja hiiritason välistä aluetta painamalla koko runko painautuu alaspäin helposti. Yhdessä osassa muovi olikin jo heti valmiiksi halkeamalla ja joutui jo aiemmin pikaliimattavaksi. Koko runko natisee arjen liitoksistaan.

Kuukausi vierähti Verkkokauppa.comin lisätakuuta, nyt kolmantena vuonna. Akku ei toimi kunnolla vieläkään. Kone saattaa sammua edelleen kesken kaiken, akun varassa. Verkkokauppa.comin mukaan kaikilla on sama pelisääntö, akulla on takuu 12 kk riippumatta siitä miten pitkä varsinainen takuu on. Et ala valittaa, vaan poistut tiskiltä myymään tietokonetta. Siitä tulikin hyvin jo 249 euron tarjouksia. Rupesin asentamaan konetta uudelleen seuraavalle ja mokia kävi. Akku simahti pahimpaan aikaan.

Kannettavasi kävi alkuun kuumana käyttöjärjestelmää asentaessa tehdasasetuksille ja huonon akun ollessa arkea, kaikkeen riitti vain piuhani irtoaminen vahingossa sekunneiksi, niin kone sammuu. Sen jälkeen sitä ei saanut enää päälle. Luulen, että se on mennyttä nyt. Onneksi näin päin, harmi ei mennyt ostajalle. Toiset miettivät parasta aikaa miten niin tuoreessa koneessa voi olla muka akkuvikaa. Suurin osa on 15 minuuttia päivässä tietokoneillaan, kun kotiinsa erakoitunut on tietokoneilla arjen tunteja.

Ostinko liikaa kuivaruokaa, Länsilinjoilla leipäjonoon

Mielestäni liikaa hamstraaminen on ihan sairautta. Oli itsekin lähellä ilmiötä, vaikka en ostanutkaan kilokaupalla kuivaruokaa halvempaan hintaan vuoden 2021 ja 2022 aikoina. Ennustin hintojen nousua ruokakaupoissa jo hyvissä ajoin ja nykyään sama spagettipussi maksaakin miltei tuplaten. Ongelma on siinä, että ei edes jaksa syödä nykyään kovin paljosti, joten ruoan tekemisesi on jäänyt vähäiseksi. Sitä kautta myös noitakin on kaappiin kertynyt ylimääräisiä päiväykset huomioiden. Hukkaan ei mennyt.

Tampereen seudulla ylimääräisiä voisi tuoda vaikka kirkon diakonia-apuun. Sitä kautta ruoka päätyy leipäjonoon. Diakonissako lupaa, että kaikki menee köyhille tamperelaisille. Roskiin ei kannata mitään heittää. Silloin sinua nauratti 2022, yksi juttu. Silloinen nettikaverini hamstrasi 25 spagettipussia, viisi riisipakkausta ja ainakin 30 makaronipussia. Sanoit hänelle, että se on nyt aika sairasta, mutta hän osti vain lisää. Puolen vuoden kuluttua hän huomasi päiväyksen vähentyneen ja ruoka menikin perheelle.

Pienet tilit teki, kun pystyi myymään vähän halvemmalla mitä Prisma. Itse vein ruoka-apuun. Mietin lähinnä sitä, että vaikka hinta olisi noussut, niin ei minulla ainakaan ole ongelmaa ostaa sitä spagettia nytkään. Olen tullut päätökseen, että lopetan kuivaruoka- ja päivittäistavarahamstrauksen. Minustako tuntuu siltä, että kyllä kolme ylimääräistä hammastahnaa riittää, samoin deodoranteissa. Pesuaineita minulla on enää esimerkiksi keittiöön ja vessaan yksi ylimääräinen käytössä olevan lisäksi. Se riittää.

Hamstrasin liikaa kuivaruokaa, kirkkoon

Onneksi elämä on oppimista, liiallinen ahneus sai jäädä. Sitä paitsi kaupassa on riisiä päivittäin, lisää. Minulla on se ongelma nykyään, että ei ole ruokahalua. Aamulla, keskipäivällä ja illallakin söin lähinnä voileipää lisukkeilla teen kanssa ja hedelmiä sekä vihanneksia. Minua ei jostain syystä kiinnosta ruveta tekemään mitään ruokaa, joten Salen ilta-alessa kävisit enää harvoin. Voi olla, että vien jossain välissä kuivaruokaa lisää diakonian kautta jakoon. Sitäkin on enää kourallinen, omaan käyttöönkö hyllyillä.

Jätin muutamat makaronipussit, spagettipusseja ja yhden riisipurkin. En tosin yhtään tiedä, tuleeko enää tästä kotiruokia tehtyä, kun en oikein tykkää jauhelihasta, eikä edes maustettu kana aina maistu. Ruoka on ollut minulle aina pakkopullaa, vain kaloreita selviämiseen, ei mikään nautinto. Jos tarkkoja ollaan, ei edes pystyisi ravintolassa joka päivä käymään, en mäkissä taikka Raxissa. Syö sitä ruisleipää kuin viimeistä päivää. Ymmärrän, että ruokavalio ei ole kovin monipuolinen, mutta hengissä ollaan!

Olen miettinyt aina vain enemmän tästä, onkohan minulla mahdollisesti masennusta. Eikö se kuulu ainakin osittain oirekuvaan, että et edes jaksa ruokaa laittaa tai syödä sitä? Onni onnettomuudessa on, että valintana se ei ole edes hullumpi, olet nimittäin normaalipainoisena. Alitajuntaisesti en edes usko siihen, että normaali kotiruoka on ihmiselle hyvästä. Lihaa on minusta syytä vähentää, samoin rasvaa. Ei, sitä rasvaa todellakin on monessa kotiruoassa, ja sitten ihmetellään kansan ylipainoa Oivariinilla.

Parit kerrat ei ollut siinä tarpeeksi, 50 euroa hukkaan

Nykyajan trendinä ovat langattomat nappikuulokkeet. Sinulla saattaa olla niitä, naapurillakin, mutta ei enää minulla. Lopetan neljänteen malliin ja sanon suoraan, että nämä ovat pelkkää jätettä aikanaan. Se ensimmäinen osto oli niitä ensimmäisiä malleja, joissa Huawein akku kesti vain kaksi tuntia. Perus, koska moni odottaa parempaa akun kestoa. Vuotta käyttänyt, kun tuli markkinoille niitä parempiakin malleja kahdeksan tunnin akunkestolla, Sonylta. Taas menoja, 129 euroa. Sitten vain kovaa käyttöä.

Sitä kesti noin kaksi vuotta, kunnes toinen niistä kuulokkeista hukkui. Piti ostaa Huaweilta seuraava malli, mutta uutuus oli käsittämättömän huono jo vuoden kuluttua. Se sooloili ihan omiaan tuulessa ja nuo kosketuspinnat reagoivat aivan liian herkästi kaikkeen tekemättä itse mitään. Sain takuulla uudet, joten ei nyt mikään huono juttu ole tokikaan. On hölmöä, koska tarkoituksena olisi lahjoittaa korvaaja, teit niin lupauksien mukaan. Sitten iski tuttu kaipuu langattomuutta ja ostit Telialta uudet 50 eurolla.

Käyttöpäivänä totesin, että kuulokkeet ovat täyttä paskaa. Millään tulpilla toisto ei jatkunut aikaa. Se sammui koko ajan, mikä johtuu ilmeisesti liian herkistä sensoreista. Loimaan matkoilla ne kuulokkeet vasta olivat surkeaa. Samanlaista temppuilua kuin vanhoillakin tuulen nopeuden mukaan. Mitä isompi tuuli, sitä enemmän kuulokkeet pysähtelevät, vaihtavat kappaleita ja niin edelleen. Voi kertoa, että tuo matka meni suurimmalta osalta langallisten varassa, sillä ei akkukaan kestä langattomissa ikuisesti.

Kaikkea ostetaan, mutta enpä osta enää

OnePlus-malleissa akku kesti melunvaimennuksella neljä tuntia. Ottaen huomioon seikan, että tuota musiikkia kuului välillä, kuulokkeiden sorkkiminen korvissa oli aikalailla turvallisuusriski fillarilla. En jaksanut pelata enää hengellä, sillä sensori tulkitsi kuulokkeiden lähteneen korvistasi miltei koko ajan, vaikka niin ei missään nimessä ollut. Siis voi vittu, 9,99 euron JBL:n nappikuulokkeet istuvat korvassa paremmin! Yhtenä päivänä sain niistä tarpeekseni, joten menit Telian kaupan läheisyyteen kuiteilla.

Kauppa meni jo kuudelta kiinni viikonloppuna, joten ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin lähteä takaisin. Pirkkalassa poljin tutusti Pitkäniemestä kotiin, kunnes kuuloke tipahti jo uudelleen. Tämänkertainen tippuminen oli kuulokkeiden viimeinen päivä, se jäi maastopyörän renkaan alle. Olen vihainen, mutta samalla niin onnellinen. Otin vielä samana minuuttina langalliset kaverisi repusta ja se kuuntelemani tanssimusiikki ei ole pätkinyt siitä asti vielä kertaakaan. Kuin orgasmia korvilleni. ABC:llä kierrätys.

Enkä voi suositella näitä kuulokkeita kenellekään. On totta, että joudun tästä eteenpäin navigoimaan aina välillä Prisman palvelutiskille, sillä langalliset nappikuulokkeet eivät kestä ihan koko takuuaikaa toimivina. Se hoituu helposti kauppamatkan ohessa, joten suurta ongelmaa en siinä näe. Sitä paitsi se jatkuva musiikkinautinto on sen arvoista, eikä näitä tarvitse ladata. Yksi syy miksi en lähde enää niitä langattomia edes kokeilemaan. En halua palvella elektroniikkaa, elektroniikan tulee palvella meitä.

Salen ilta-alesta korikaupallani ruokaa, kaikki roskiin

Siitä on pakko kirjoittaa, koska näen miltei joka ilta tarjoushaukkoja Pirkkalan kivoissa Saleissa. Yksi tulee kahdeksalta sisään ja lastaa kärryyn kilokaupoilla punalaputettuja tuotteita. Toinen tulee perässä ja pelastaa tyyliin loput. Salessa leivät tulevat alennukseen päivää ennen päiväyksiä, mutta liha saattaa tulla vähän aiemmin tarjouksiin. Liha pitää pakastaa heti, eikä säilyvyys ole siltikään kuukausia. Leipä saattaa säilyä pakasteena jopa neljän kuukauden ajan, niitä ei minulla mennyt hukkaan kertaakaan.

Leipää syön joka päivä, useita kertoja päivässä. Lihoille kysyntää ei sen sijaan omassa taloudessa ole, mutta kanakin saattaa olla pakastimessa viikkokaupalla. Vaikka puhutaankin hyvikistä, eikä hävikistä, pakastettu jauheliha pitäisi käyttää jo kuukauden sisään pakastamisesta. No en ehtinyt, sillä jauheliha haisi pahalle jo puolen vuoden jälkeen pakastimessa. Koitin tehdä siitä ruokaa ja ei sitä syönyt kukaan. Samalla en voi olla ihmettelemättä perheitä, lastaavat näitä hyviäkin tuotteita kärryyn kello kädessä.

Jääkaappiin en voi jättää, sillä joku muu asiakas nappaa sen. Sitten he seisovat kassoilla puoli tuntia, että saavat alennukset alkamaan. Hienoa oli minustakin ostaa näitä asioita 60 prosentin alennuksella, mutta lopulta tulit vain vetäneeksi yli puolet pois pilaantuneena. Jatkossa en ostaisi pakastimeeni kuin korkeintaan kanasuikaleita ja sitäkin vain yhden tai kaksi. Pääperiaate on se, että tuotetta on mieluiten käytettävä heti. Ilman pakastamista, viimeisenä käyttöpäivänä. Rahaa säästyy näinkin, ilman hukkaa.

Sale ilta-alen 60 % pakasteet pilaantuvat

Joskus voisit miettiä pakastamisien hyötyjä ylipäätään. Ole onnekas, koska asun yksin ja jääkaappi ei ole kodin ainoa, vaan alla on tasapuolinen tila pakasteillekin: itse pakastin. Sillä en voi mennä pahasti metsään, koska ylimääräistä ei voi pakastaa. Silti hukkaa saa aikaiseksi helposti. Mietin myös sitä, että kannattaako sen lisäksi nähdä vaivaa arkkupakastimissa, että säästää ruoassa, mutta menettää kaiken sähkölaskuissa sitten. Oletko nyt laskenut, paljonko pakastaminen vie rahoja nykyisellä laitteistolla?

Voisin sanoa laskematta, että jos sinulla on jääkaapin pakastimen lisäksi kaksi arkkupakastinta, niin olet häviöllä. Jos et sähkön kannalta, niin ainakin pilaantunutta lihaa sieltä saattaa löytyä. Siinä nuuka olenkin, niin vieraille et esimerkiksi kehtaisi tarjota pakastettua jauheliharuokaa. Totesin vähän aikaa sitten, että pilaantunut pakasteliha voi tuoda äkkilähdön vessaan. Olisi melko noloa, vieraitten edestä. En suosittele ilta-alea tarjoushaukoille, jos et kykene ostamaan sieltä kohtuullisesti ja heti käyttöön.

Uskon, että se jauheliha kannattaa muutenkin suoraan ilta-alesta ruskistaa ja pakastaa vasta sitten. Moniko tekee sitten niin? Aika harva. Ihmisillä on tälläkin hetkellä arkkupakastin täynnä tästä puoli-ilmaista pakastetta, joka kuluttaa reippaasti turhaa sähköä ja vie lopulta kokonaisia perheitä vessaan. En näe sitä enää hyvänä säästönä, vaikka leipää edelleen ilta-alesta ostankin. Leipää ei mene minulla siivuakaan hukkaan, koska nautit sitä useasti päivässä. Kanaa ostaa Prismasta normaalihintaankin.

Yhteenveto: kone hajosi, mutta saisi saman tien uutta

Palataan vielä tietokoneisiin. Tuo on elämäni halvin läppäriostos ikinä, se maksoi 299 euroa. Minulla olisi varaa kalliimpaan, mutta en pystynyt perustelemaan hintavampaa hankintaa mitenkään. Yksi syy on se, että en ole sosiaalisessa mediassa, joten minun ei tarvitse miellyttää elämässäni ketään. Uskon, että rahaa voi käyttää muihinkin asioihin, kuin kahden vuoden välein rikkoontuviin koneisiin akkujen osalta. Aktivisti Rob Greenfield omistaa Macbookin, mutta ehkä hän tekee sillä töitäkin, sallittakoon.

Katseltua, mutta korkeat hinnat saivat miettimään. Ei se kai niin hyvä voi olla, eihän? Aiemmassa oli vaihtosyynä heikko RAM-muisti Chromebookissa, joten hain pelikannettavan. Chromebookisi ovatkin siitä kehittyneet, joten nykyisessä koneessa on kahdeksanytiminen prosessori ja 8 Gt:n näyttömuistia. Robin elämässä mielenkiintoisinta on ehkä se, että hän ei omista kuin yksiä kuulokkeita nappeina. Hän ei halua ostaa niitä uusia langattomia, sillä hänen kesämökkinsä on sähkötön. Hän on silti onnellinen.

Noin 240 euron tietokoneesi meni lopulta käteiskassasta. Jos sillä pääsee edes 2,5 vuoteen, niin olisit tyytyväinen. Olet saattanut jo huomata, että arvostan Rob Greenfieldia ja elän pitkälti kuin hän, ilman turhia tavaroita. Olen luopunut monista paristokäyttöisistä asioistasi, koska paristot ovatkin huonoja ympäristön kannalta. Ladattavat akut ovat sitä myös, mutta ne tarjoavat sentään yli 600 lataussykliä ennen kuin joudut luopumaan rakkaasta laitteestasi. Usko pois, vähennän tuosta ladattavia asioita.

Tavarakirjanpidosta on jo kuukausien mittaan hävinnyt moni paristokäyttöinen lämpömittari. Olet jo ottanut tavoitteeksi, että vähennät myös muuta elektroniikkaa. Isot kuulokkeet olisi jo hankittu, mutta kun ne menevät rikki, panostaisin jatkossa yksiin laadukkaisiin langallisiin nappikuulokkeisiin. Haluat elää sellaista elämää, joka ei kuormita turhalla työllä langattomia kuulokkeita ladatessa tai sorkkiessa. Enpä usko sinunkaan vastustavan täysin ajatuksiani, joilla voisit keskittyä laadukkaampaan arkeeni.

Onko ostolakkoa enää, kun joutui konekin näkemään vaihdon jo kahden vuoden jälkeen! Huoltotiskin mukaan koneeni hajosi korjauskelvottomaksi, koska sillä ei päässyt enää edes korjausvalikkoon. Tulin kuitenkin viisaaksi matkan varrella ja sanoin myyjälle, että yhtä kallista on turha sitten enää myydä.

Positiivista se, että uuden koneen akku kestää kymmenen tuntia, mutta kestääkö sitten joskus?