Kaaduin polkupyörällä Suupantorilla. Vain yksi lause sapattivapaalla, jonka kuulin eräältä vanhalta mummolta siis edellisenä päivänä, saa maailman näkemään arkisia asioita hei oikeassa valossa: "Hautausmaa on niin täynnä ihmisiä, jotka luulivat vuosikausia, ettei maailma voisi pyöriä ilman heitä." Onneksi oli pyöräilykypärä. Se pelasti ja ehkä tuuria matkassa. Kaaduin nimittäin niin, että isoilta kolhuilta säästyttiin. Pää ei siinä muistaakseni osunut mihinkään. Polkupyörän ohjaustanko otti arjessa kyynärpäätäni isompia osumia.
Pitäisi päästä Ikeaan, mutta taidan lähteä kotiin ja pysyä siellä. Silminnäkijöitä oli, mutta ketään ei kiinnostanut. Lähdin matkaan, oikealla kyynärpää hieman kipeänä. Teen nopeasti jonkinlaisen mega-aterian, mutta viiden vuoden vanhoilla aterimillasi ei meinaa enää saada edes tomaattia halkaistua. Näistä ei lähde hullukaan valittamaan: viiden euron setiksi nämä ovat oikein hyvät. Tarkoitus on ostaa täältä samanlaiset, vaikka vanhoilla on tapana vääntyä käytössä, onhan tässä vuosia kulunut! Helppoa ei ole. Jouduin täyttämään hyllyjä Ikeasta.
Tietenkään mitään ei kannata tehdä samalla kerralla. Saat toisen elämykseni heti perään, kun tulin reklamoimasta Ikean tyynyjen heikosta laadusta varta vasten. Kyllä vain, ehditään myös Peltolammin vain 35 hehtaarin luonnonsuojelualueella nyt olla. Aivan kuten aiemmin, melko käytettynä takaisin ja perustellen näkemyksiäni kaupan purkuun. Lökstamfly-tyynyt osoittautuivat todella huonoiksi ja kuluivat niin sanotusti puhki kolmesta kuukaudesta, joo. Vaikka hinta ei 9,99 eurolla useita huimaa, odotan silläkin rahalla ystävää, edes vuodeksi.
Ikean tavoite on vastata kuluttajien toiveisiin. Yksi ihmisen haaveista on se, että kaikkea saisi vähän halvemmalla kuin kilpailijalta. Saippuapumppu maksoi vuonna 2020 jopa euron, mutta kukaan ei lähde reklamoimaan muutaman euron takia liikkeeseen sen vuoksi, että se tiputtelee saippuaa aina käytön jälkeen. Tämä aiheuttaa turhaa kulutusta, siivousta ja usein materiaalia menee hukkaan. Viiden vuoden jälkeen poistuit tuotteelta kyllästyneenä, mutta sen sijaan että katsoisin tilalle jotakin vastaavaa, pumpun hinnalla sait saippuaa vuosiksi.
Kaaduin pyörälläkin, kunta poisti esteen saman tien
Jotakin tehdään, mutta mitä me tehdään? Tuosta olet kuullut kasvuseudulta aiemminkin suustani. Suupantorilta kaikki on uudistunut vuosien mittaan. Näkyvintä suunta on pitkään ollut mäntyjen kaatamisessa ja Keuruu-tunnelman poistamisesta uudisrakennuksille. Tämä paikka ei enää Keuruuta muistuta. Pitkään on harmittanut kunnan kaavoitus, tässäkin vihje oikeastaan näkyy. Suupantie on todella ahdas ja se näkyy. Uudistuksissa istutettiin puita, ai kivaa? Muutaman vuoden päästä ilmeni, että latvat valtaavat kaistaa, siinä puut väistyvät.
Loppupeleissä ajoneuvoliikenne on tässäkin asiassa jo etusijalta. Sinua ihmetyttää, miksi kunnissa ei suunnitella mitään kunnolla? Sen lisäksi, että kaavojasi piirretään tietokoneella, kaavoittajan olisi hyvä jalkautua tiimien kanssa tavallisiin olosuhteisiini. Mahtuuko yksi puu tänne? Onko puun sijoittaminen bussipysäkin lähelle kiva ajatus? Mihin kuntalaiset vihreää toivovat? Sen lisäksi olisi soveliasta valvoa sitä, miten muutoksia toteutetaan siitä työmaan aikana. Myös lopputarkastus olisi paikallaan, ja vieläpä niin, että vain turvallisuus edestä.
Puuta pistettiin siitä poikki, oli siis kaksi ehkä kuusi vuotta sitten? Ne metalliritilät jäivät. Vuosien mittaan niistä on tullut todellisia vaaranpaikkoja. Ruoho ottaa vallan ja tekee niistä hei näkymättömiä. Syksyllä ne ovat puunlehtien alla. Alkutalvella ensilumi verhoilee kaiken. Kolme vuotta sitten vain bussipysäkille kävellessä, varvas osui metalliritilään ja kysyin siinä taas ohikulkijoilta: "Minkälaiset turvakengät sitä Pirkkalassa tarvitsisi?" Olisi pitänyt kysellä kirjaamossa. Jäi ilmoittamatta, koska tuntui niin turhalta, on täältä ennenkin kirjoitettu...
Eräänä lauantaina lähden hoitamaan takuuasiat Lidliin. Osaan varoa jo näitäkin paikkoja. Kuulopuheiden mukaan muutama pyöräilijä olisi siinäkin kaatunut, koska on minun vuoro? Takuu vaikuttaa pelaavan Lidlissä, mutta syksyn pimetessä lampuille alkaa tulla kiire. Ei ole aikaa odottaa mitään Saksasta asti. Ostan uuden lamppusetin Motonetistä ja menen kotiin. Korvaava tuote menee sukulaisille. Tarvetta on. Ihan ilmaiseksi annan, se menköön hyvästä lahjasta. Pian olen Suupantorilla ja yhtäkkiä 29x2.10-eturengas alkaa kai luistaa metalliin.
Nyt on minun vuoro. Kokeneena korjaan asennon ja hyppään eturenkaan kehikon päälle, yrittäen päästä pois bussipysäkin suoralta, mutta sitten takarengas alkoi luistella ja hallinta menee. Pahinta tänään on niissä se, että et tarkalleen ottaen muista mitä tapahtui. Kuvassa näkyy ongelmakohtia. Ruoho peittää näkyvyyden, ja kun puut ovat poissa, metallikehikkoja ei pääse varoa ainakaan illan pimetessä. Se on myös aivan liian lähellä sitä kaistaa telineille. Tarkimmat huomaavat, että niitä on täällä kaksi, molemmat tilaisuuden tullen vaarallisia.
Tarkkasilmäisenä huomaat, että kehikko alkaa lähes pyörätiestä, mutta se ei ole tasainen muun pinnan kanssa. Jos siihen osuu vaikka väsymyksesi alla, vähän kapeampi rengas alkaa luistamaan herkästi. Onni onnettomuudesta oli se, että lauantaina ei ollut muita pysäkeillä. Olisin voinut jäädä Länsilinjan alle tai loukata bussia odottavaa pyörälläni. Ohjaustanko otti sen suurimman iskun, mutta löit myös oikean kyynärpään asfalttiin. Se olikin monta päivää kipeänä. Sunnuntaina ilmoitan uutisilla kunnalle ja maanantaina ne vaarat korjattiin pois.
Ikean halvin oli poissa hyllyltä, aktivisti täyttää heti
Onnettomuuden jälkeen on ollut kivaa muistella tovin mummon tarinaa onnettomuutta edeltävältä päivältä, hei jaa! "Hautausmaa on niin täynnä ihmisiä, jotka luulivat vuosikausia, ettei maailma voisi pyöriä ilman heitä." Jos olisikin kuollut sinne, tilalleni löytyy joku toinen vuokralainen. Valtiolle olisi varmaan jopa hyväkin asia, jos aika poikkeuksellisesti ajatteleva ääripää katoaisi bittiavaruuteen. Viimeinen aiheeni olisi voinut olla todellakin se viimeinen, jos ei olisi ollut tuuria tai kypärää matkassa. Toivutaan hetkisen ja mennään siitä Ikeaan!
Mikä sitä Ikeaan lopulta vie? Yli viisi vuotta sitten hankitut Mopsig-aterimet ovat tulleet tiensä päähän. Syödessä huomaan, että haarukka antaa periksi, veitsi ei leikkaa yhtä nakkia kunnolla ja lusikat taittuvat nekin siis kasaan. Tiedän, että on olemassa oikeasti laadukkaita aterimia, mutta kova hinta suhteessa tarvittavaan määrääni ei houkuta yhtään. Näistäkin 16 kappaleen paketeista joudut aina puolet viemään kierrätykseen. Kaksi kutakin riittää vallan ääriminimalistille, mennään. Joku muu tonkii toiset, miksei sinkkuja erakoita huomioida?
Verkkokaupoissa, ruokakaupassa, vähittäiskaupoissa, politiikassa... se sinkku häviää aina. Esimerkiksi astioita, aterimia, ruokia tai muuta vastaavaa onkii yleensä vähän edullisemmin monipakkauksissaan. Yksin asuvana erakkona harvemmin tarvitsee juuri mitään isommissa määrissä. Aterimia ei myydä yksittäin, tai niissä maksaa enemmän kuin Ikean halvemmassa 4,99 euron pakkauksessa. Politiikassa lisääntymisessä palkitaan, mutta ekologisesti elävälle sinkulle ei tule edes kiitosta. Olen vain kyllästynyt tähän yhteiskuntaan vuosien saatossa.
Menen vain polkupyörällä. Säästät bussilipuissa viisi euroa ja ostat sillä rahalla tuotteen. Ehkä vain yritän ostaa täältä, enkä edes rahalla, vaan lahjakorteilta paneeleissa. Lahjakortin verran poistan vaaleasta kirjekuorestani, näin et käytä budjetteja määräänsä enempää. Kun vihdoin löydän aterimia Ikealla, puhelin hälyttäisi sisäänkäynniltä sadoista askelista kassoja kohti. Osasto ei vaan kamalasti lohduta, kävelinkö juuri nyt turhaan? Viiden euron aterimet ovat loppu! Aukko loistaa tyhjyyttään, mutta kalliimpia aterimia on jokaiselle otettavaksi.
Tästä hetkestä ymmärrän, etteivät markkinat ole vain meitä varten. Itsepalvelukaupoista myyjää ei löydä missään, ei ainakaan siihen vierailun aikaan, vaikka olikin vasta keskipäivää. Joudun tekemään nopean päätöksen: minulla on vasta viiden euron lahjakortti, joten saisin toisella 9,99 euron setit. Mitä muutakaan voi, jos edullinen tuote on loppunut hyllyltä? Joo, kävelen valehtelematta kilometrejä ja tulen kassalinjalta, kunnes yksi juttu alkaa harmittaa: kädessä on kuusi aterinta kutakin. Tässä vaiheessa FitBit piippaa täyttyneistä askelistani.
Hän avaa älypuhelimen ja lupaa tarkistaa Mopsigin saldon. "Kuule, niitähän on vielä 1 841 kappaletta sillä osastolla!" Jaa, kivaa. Kyllä näistä sellaiset 50 hyllyynkin mahtuu. Käyn äkkiä täyttämässä ja ostamassa. Myyjien mukaan lisää tavaraa oli jossakin vieressä, sieltä pienellä lavalla. Taas tulee käveltyä kilometrin ajan ja totta tosiaan, lava olisi siitä hyllylle katsottuna oikealla puolella. Toimin niin kuin saarnaan, täytän hyllysi Mopsig-aterimista äärimmilleen, jottei kukaan osta tahtomattaan aterimia kalliimmalla. Se ei liene Ikeasi tahto, menköön!
Tyyny lässähtää, Ikeasta rahat takaisin kertaheitolla
Moi kaikki, vielä en tahdo lopettaa. Moni kuulee parasta aikaa mainoksia, joitten mukaan talvea pakoon pääset varaamalla paras matka täältä tänään. Hei, kuulitko yhden mainoksen eräästä matkatoimistosta. Pitihän nyt joku äkkilähtö taas keksiä, siellä seuraavaksi päiväksi. Juuri kun saa ostettua aterimia, tulikin vielä tyynyn kanssa ongelmia. Se on ostettu vuoden alusta, mutta käyttöön otin vasta toukokuussa. Kolmen kuukauden jälkeen tyyny lässähtää, eikä sen pöyhiminen tai jatkuva kääntelyni auta. Mitähän tästäkin matkasta saadaan irti?
Jossain vaiheessa se riittääkin, vaikka tyynyille ei sinänsä löytynytkään hintaa 9,99 euroa enempää. Aiempi tyyny palveli kuohkeana yli vuoden. Viime vuonna se valmistaja vaihtui ja hinta painui alas. Hintaa painuu alas todennäköisesti kuluttajien toiveista, mutta maksaisin tyynystä enemmänkin, jos sellainen vain kestäisi edes kalenterivuoden tai vielä pitempään. Silloin tyynyllä oli hintaa 12,99 euroa. Vaihdoin sen siinä vaiheessa, kun jouduin heräämään keskellä yötä niin epämukaviin oloihin. Tyynyä piti pöyhiä keskellä yötä - kirjaimellisesti.
Ei muuta kuin tyynytkin irti tyynyliinoista. Vähän saa survoa, että mahtuu vielä reppuun. Minähän en mistään bussilipuista maksa, menopaluu söi enää 5,00 euroa, joka on tavallaan palautuksessa pois. Silloin saisin tyynyssäni oikeastaan vain 4,99 euroa takaisin S-korteille. Pyörä säästää rahaa, tänäänkin. Menen hetken Partolan kautta tietenkin, en tykkää yhtään, mutta sitten muistan. Pääsen sinne Ikealle heti puiden kautta. Tampereen metsä täydentää lopulta kokonaisuuden. Peltolammi-Pärrinkosken luonnonsuojelualue tarjoaa jaksamista.
Myyjän vaivattomuus ja lähes nopea hyvitys osoittavat, että turhautuminen johti lopulta pikavoittoon täällä. Sanoin kuitenkin painokkaasti että en hanki tyynyjäkään Ikeasta. Peitot pistin säppiin noin kaksi vuotta sitten niiden epätavallisen kutistumisen takia. Useat lukijat tietävät, että Pirkkalassa ei ole enää Sotkaa, mutta navigaattorisi tuo Ikealta jonnekin sinne Turtolaan. Ilman kiroiluja en pääse, mutta perille löydettiin. Google ajatti sellaista reittiäni, joka oli elämys itsessään. Tyynykin tarttui lopulta tarjouksissa ja se toimii vieläkin hyvin.
Kuvakollaasissa pääset siis ratkomaan siitä kuvien sijoitteluja, tässä on INFJ:tä olevinaan. Lopputulema on hassu, edes myyjä ei pannut vastaan, palautuksessa tässä. Myyjän mukaan vain muutamia tyynyjä sadoista palautuvat "takuuajan" puitteilta. Sanoin kuitenkin suoraan että moni asuu satoja kilometrejä tästä, ei silloin mitään 9,99 euron Temun tasoisia tyynyjä kannata palautella. Siinähän tulet häviölle. Näkikö moni, että se tyyny oli täysin lässähtänyt ja muutaman minuutin kuluttua Express-tiskin myyjä hyvitti kaiken, sinun rahaa edessä.
Joku ihmettelee varmasti, mitenkä uusin tyyny kulkeutuisi kaupalta kotiin? Survoa ei ole sentään tarvinnut. Kiinnitä täältä tyynyä kahvoista reppuun erilaisilla pidikkeillä, niin tyyny hurjasteli kanssasi myös Härmälästä, lähes huomaamatta ja ratikkatyömaani ohi. Aika moni pitää tavallisia kauppareissuja tavanomaisina, aina tylsinä ja inspiroimattomina, mutta sinä! Olen joku ihmeen INFJ, ja tässäkin palautusreissussa saatiin blogiini kokonainen reportaasi ja varsinainen elämys, jonka muistaa vielä vuosienkin päästä. Ulkomailla viihdyn paljon ;)
Saippuapumpusta pelkkää kulua, palasaippuaan jo
Vuonna 2020 kaipaa kylpyhuoneeseen päivitystä. Jyskin saippuapumppusi, ruostumaton teräs, ruostui. Ikean tuote nimeltä Storavan tuntuu hankinnoissa hyvältä, sillä ilmiö maksoi euron. Tähän hintaan ostelen vastaavaa korkeintaan Temussa tai jossakin AliExpressissä, ja saako noin halvalla muka sieltäkään? Vielä tuolloin ei voinut olla muitten kokemuksia Ikean tuotteista missään, mutta nykyään kaikki paras löytyy yrityksen verkkosivuilta. Kieltämättä erinomaiset ostot, mutta ensimmäisestä käyttökerrasta alkaen hän ei ollut mistään hyvä.
Sanotaanko näin, että se on karman laki. Jos ostat huonoja tuotteita, ne palautuvat täältä myymälälle, mutta ei kylläkään sillä kertaa. Jokainen brändi, tehdas tai liike tietää, ettei sen palautus euron tuotteen vuoksi kannata. Johan eurot häviävät junalipuilla Hämeenlinnassa, esimerkiksi Tampereen seudun Ikeaan. Nysse-bussiin katoaa sitten hei lisää, siis niin mitä? Euron takia vain? Vaikka tuote on umpisurkea, jaksoin sitä viisi vuotta. Rahallisia menoja et edes kehtaa nostaa esiin. Sitä saippuaa menikin jatkuvasti hukkaan ja vain joskus kädelle.
Tällaista sai Ikeasta eurolla, siis ihan Temu-laatuista tavaraa. Miten saippua sitten karkaa tästä annostelijasta? Se lentää siellä ihan järjettömällä paineellani, vaikka sinä vain hipaiset. Saippuata katoaa myös käytön jälkeen, kun tätä alkaa saippuapumpuista yskittää tipoittain. Saat olla jatkuvasti täyttämässä sitä. Kolmen litran saippuaa piti ostaa lähes jatkuvasti. Nyt, viime kuussa, ajattelin lopettaa tämän ja heitin tuotteeni roskiin. Normaalisti olisin alkanut selvitellä, mikä olisi korvaavin artikkeli kiinalaisille paskoille, mutta enää ei tällaista jaksa.
Minkälaisia palautteita löytyi tuotteesta Ikean sivuilla? Yksi tähti kertoo näin: "Ostin 3 ja kaikista kolmesta vuotaa aina saippuaa minuutissa heti käytön jälkeen." Toinen tähti saapui Saksasta: "Mukava, yksinkertainen muotoilu, mutta saippua-annostelija tiputtaa! Ostitko jo toisen - jälleen sama vika." Japanissa tuotetta luonnehditaan täällä: "100 jeniä olisi parempi. Ikea-tuotemerkki ei ole läsnä tässä tuotteessa. IKEA-logo on ainoa itseisarvo." Arvioita joo, kannattaa lukea eri maista Ikean sivuilta, suodatit jo parhaimmat pois. Kiitä vasta sitten.
Ollaan tästä, eli Ikean sivulta. Storavan-saippuapumppu ei herätä nytkään minkäänlaista mielenkiintoa. Euron lasipumppu ei näin houkuttele, vaikuttaa surulliselta. Voiko olla, ettei toimi yhtään paremmin. Toki siellä tuli erihintaisia tuotteita sitten, hintahaarukka on 0,99-14,99 euroa. Voisin toki testata, saahan siinä sitten tarvittaessa palautettua, mutta kaikkein mieluiten palaan aikakoneella 90-luvulla Venäjälle. Mummon mökeissä Volongan kylässä ei saippuapumppuja juuri tavattu. Vettä kannettiin kaivoista ja käteni pestiin miten pestiin.
Liia-mummo kävi elinaikanaan Suomessa silloin tällöin. Ensimmäiseksi hän kohtasi vielä ensimmäisen kulttuurishokin. Vanha ei törmännyt palasaippuaan missään: ei vanhempieni, eikä minun kotona. Liia, paina hieman lujempaa, kyllä sieltä tulee. "Oho, nytkö lensi metrin päähän!" Tänä vuonna palaan siihen, joka on toiminut jo kauan sitten 90-luvusta. Sainpa 75 sentillä kolme palasaippuata, kas useaksi vuodeksi pelkän saippuapumpun hinnalla. Ei enää vuotoja, ei yliheittoja ja kaupan päälle saan saippuan tuoksun joka kerta, kun tulet tänne.
Yhteenveto: ensi viikolla budjettiini, pitkästä aikaa
Mummo, kaipaan sinua. Muista sen säästäväisen ekomummoni, joka ei turhaa hötkyillyt. Kauppaan tulvisi vaikka minkälaista innovaatiota 90-luvullakin, mutta vanha ei kapitalismia tarvinnut. Palasaippua, esimerkiksi, oli löytönä täysin riittävä myös banjaan, josta koko kylä nautti kaksi kertaa viikossa. Juuri ennen muuttoa Suomeen kylästä katosi niin paljon väkeä, että banja suljettiin kannattamattomana. Nykyään siinä on vain muisto jäljellä, kun Volonga on enää muutamia vakituisia asukkaita Venäjältä. Täällä blogeissa vaihdan viikossa levyjä.
Niin on ollut matka-artikkeleita, yksi mahtuu muuten vielä syyskuulle, mutta budjetointi on jäänyt hieman kirjoista. Saavu ensi viikolla budjettieni pariin. Täällä saippuakokonaisuus on itse asiassa yksi tapa pysyä budjeteissa, ei yksinkertaisesti ole enää varaa lotota Ikeassa, maksellen lisää Länsilinjalle niistä hyvistä bussikyydeistä tänään. Polkupyörällä menen taas mieluummin luonnonsuojelualueelle kuin kauppaasi. Yksi saippuapumppu vielä löytyy, tätä käytän peseytymiseen ja keittiöistä. Jos ei muutama pyöräytys kelpaa, tartut nykyaikaan.
Alijäämä on kääntynyt tämän johdosta ylijäämäksi ja sitä tosiaan lukisi ensi maanantaina lisää. Myös tietokone on täällä uusittu, ja on ensimmäistä merkintää tästä, MacBook Airilta. Ei tarvitse enää painia, koneesi toimimattomuudessa, 899 euron meno tarjouksesta. Uskot, että se näkyy kirjoituksien laadussa. Valokuvat latautuvat 10 megabitin netilläni hetkessä ja ilmestyvät editoriin nanosekunnissa. Olenko näin ahne, että en suostu netistä maksamaan, jos vuokranantaja tarjoaa perusnopeuden. Se toimii, lisänopeutta ei enää kukaan kaipaa.
Yrittivät myydä, kun kone tuli hitaimmillaan, mutta ei ollut netissä kysymys ;) Tänään on ollut aika Ikea-painotteinen valitus, mutta jos ei täällä kuitenkaan. Jokainen reklamaatio on lähempänä sitä, kun saadaan kaupassa parempilaatuista tuotetta tai tuotteita, joita ei täällä kukaan edes muista. Hei muuten, arvio 12,99 euron saippuapumpusta Ikealla. "Ostin setin 4 kuukautta sitten, nyt se on homeessa. Materiaalini bambu, ei todellakaan sovellu kosteisiin tiloihin." Onnellinen olo, sain tälläkin rahalla palasaippuata vuosiksi! Ei tarvitse palauttaa.
Kommentit
Syysterveisin mummo Hyvinkäältä
Kiitos kommentistasi ja hei hei!
Kyllä saa, mutta riippuu täysin kierrätyskeskuksesta. Esimerkiksi täällä Tampereen seudulla Lielahdessa sijaitseva kierrätyskeskus kelpuuttaa myyntiin myös ruosteisia aterimia ja yhdessä paistinpannussa oli naarmuja. Jos itse vien jotakin kierrätyskeskukseen, sen pitää olla jotain sellaista, mitä voisi ostaakin. Lisäksi kierrätyskeskuksesta voi olla hankalaa löytää aterimia samasta sarjasta, olen sen verran outo, etten tasan tarkkaan kelpuuta erimallisia aterimia. Eri värisissä kengännauhoissa olen kyllä kävellyt… On myös hyvä huomioida, että esimerkiksi vaatteita tuodaan sinne monesti hyvin vanhoina, joten niiden elinkaari ei välttämättä ole hyvä, mutta kannattaa toki ostaa sen minkä pystyy sieltä. Ikean aterimet ovat taas hintaansa nähden erinomaisia, taas tomaatti leikkautuu ja mikään ei väänny. Toisen puoliskon annan kiertoon, sukulainen saattaa muuttaa omilleen lähiaikoina, niin menisi varmaan sinne. Oletko itse huomannut, myydäänkö pääkaupunkiseudulla parempilaatuisia asioita kirppareilla ja kierrätyskeskuksissa? Täällä päin laatu on hyvin usein tyydyttävän ja heikon välillä.
Kiitos kommentista ja hei hei!