Siirry pääsisältöön

Säästökuuri alkaa linjalta

Siitä toivoisi joskus, että kuukaudessa olisi vain 28 päivää tai vähemmän. Nimittäin tänään 27.10. tilanne oli se, että arjen kuukautta on jäljellä neljä päivää, mutta Penno yskii. Sen huomaat, kun viimeinen kauppabudjetti perjantaille on jo kulutettu ja budjetti on 2,24 euroa alijäämäinen. Joudun lähtemään tästä myös kaupunkiin, koska minun on saatava aikaan säästöä tavallisesta kuluttamisesta. Tuntuu siltä, että jopa kotimaisuusasteessa voisi tinkiä. Muutto on lähivuosina taas ajankohtainen, vuokra ahmii tuloissa kohta yli puolet.

Joskus mietin sitä, tarvitseeko hammastahnaa nostaa 30,53 euron litrahinnalla? Voi olla, että linja vie johonkin sellaiseen kauppaasi, missä hammastahnan summa puolittuu tai olisi vieläkin halvempi. Tämä kysymys on myös siitä, kannattaako etsiä tarjouslehden kotimaisia siivousaineita? Melkein joka kaupassa on usein omia tuotemerkkejä, jotka ovat useimmiten halvempia. Pelkästään jo näissä kategorioissa uskot säästäväni euroja melkoisesti. Jokainen euro merkitsee, kun rahatilanne ei kaikkea kata ja hallitus näyttää sitä paitsi esimerkkiä.

Seuraavaksi pengotaan lahjoituksia. WWF saa siirtona 10 euroa kuukaudelta jatkossakin, mutta toinen vastaava summa Suomen Luonnonsuojeluliitolle saa sammua. Tilanne on sitä paitsi se, että sain valita lahjoituksen ja samansuuruisen Spotify Premiumin välillä. Rohkein irtisanoo on ikävä ajatus, mutta muita vaihtoehtoja ei ole. Rahat ovat loppu, ja uusin tulo ei ylimääräistä mahdollista. Laskekaa, että aiempi 300 euron lahjoitus oli vuodelle muutenkin liikaa budjettiin nähden. Tulevina vuosina se asettuisi täältä 150 euroon monesta syystä.

Vihaan ravintolaa enemmän kuin elämää itseään. Haluaisi kuitenkin taas kokeilla. Menin kesällä avattuun ravintolaasi ja sitten viereiseen Huuvaan, mutta se kokemus ei olisi voinut olla luotaantyöntävämpi. Ensinnäkin oli liki mahdotonta saada sitä palvelua enää suomeksi, ja toisekseen ruoatkin piti sitten itse kantaa tiskiltä. Myös pakollinen tilausautomaattisi sai verenpaineeni nousemaan. Jos ei maassa saa ravintolan kanssa asioida äidinkielellä, häivyn Salen ilta-aleen miettien, miksi vihaat niin paljon näitä ravintoloita nyt ja huomennakin.

Taloustilanne on kamalinta, linjalla säästötalkoisiin

"Olen aina ollut pienituloinen, eli sama meno siivoojana? 8 h raadan viisi päivää viikossa. Tuntuu, ettei mihinkään kivaan jää rahaa. Vuokra, laskut, ruoka ja siihen se uusin palkkakin taas meni!" nainen vastaa minulle bussipysäkillä. Hetken päästä saapuu linja-auto ja tullaan sateisena päivänä sisään asti. Tilanne on se, että ensi vuonna tulot ovat 902,17 euroa. Näillä pitää ostaa 495 euron vuokrani jälkeen muutakin, kaikkeen tähän tulisi 407,17 euroa. Oletus on, että säästän summalla satasen niin kuin aina. Ei kukaan voi ennustaa tulevaisuuteen.

Suomessa on kolme ryhmää, joilla menee huonosti. Työttömänä et elä, eläkkeillä ei juhli. Sekin on tuttua, ettei edes siivoojana tienaa tarpeeksi. Sanon sen hei suoraan, että elämme kaikki kädestä suuhun. Pitäisikö ajatella hieman, eihän jatkoja tarvitse edes Järvi-Suomesta hakea? Lähiranta riittää. Olen sitä mieltä, että työtä tekevien pitää vähän tinkiä elintasosta. Köyhänä olen jopa vuosikausia leikannut hiuksiani itse, ei tähän millään partureita kannata käyttää. Ei edes ravintoloita mistään, ulkomaan matkailua tai vaikka sitä unelmaa hittiin.

Päätän täällä Partolasta, että jatkan Tampereelle asti. Mitä työmaille kuuluu? Onko siellä ruuhkaa? Taulu ilmoittaa ruuhkautumisesta Hatanpään valtatiellä, ja se näkyy: uusin matka kestää yli tunnin ajan. Käytän sitäkin aikaa hyväkseni. Minulla on aikaa miettiä, kuinka tulet jatkossa selviämään pienellä, karikatyyrisellä työttömyysturvalla ja asumistuilta. Monille on tullut Kelalta postia muuttosuosituksilla. Sanotaanko, että vuokra on kallis kokonaisuuteen nähden. Totuus on se, ettei seuduilta löydä halvempaa, ei vaikka on vielä vähän ajoaikaa.

Näkymä bussin matkustamoon etupenkiltä. Useita matkustajia istumassa penkeillä.
Matka alkaa tästä jo, nuukailun ytimestä

Toimeentulotuki on viimeinen apuraha meidän yhteiskunnassa. Sen mukaan Pirkkalassa kohtuullinen vuokra olisi 563 euroa. Varma et ole koskeeko sama raja siinäkin tapauksessa, että en hakisi lisää tukea. Joka tapauksessa vuokra on jatkossa ilman vesimaksua 470 euroa kuukaudessa. Elät 5-10 vuotta ja Pirkkalan edullisin asunto lähentelee sitä rajaa. Jos vuokra nousee vuosittain 3 prosenttia ensi vuoden jälkeen, kymmenen vuoden kuluttua vuokra on 631 euroa. Tätä voi olla vaikeaa maksaa, jos tulot eivät nouse koskaan inflaation mukaan.

Katso, saavuttiin vihdoin Hatanpään koululle. Nyt selailet asuntotarjontaa muun muassa Loimaalta, hei Forssassa ja lopuksi Kokemäeltä. Pitäisikö sitä soittaa Tuula Tykille? Forssan kiinteistökauppiailla olisi asunto vuokralla. Totuus on kai se, että minun olisi taloudellisesti parempi niin sanotuissa muuttotappiokunnissa, Kelan mukaan. Pirkkalan vuokrat ovat aina Tampereen tasoa, mutta maksimirajat ovat samat kuin Loimaalla tai vaan Forssassa, eli 394 euroa. Tämän myötä olen hienoisesta kriisistä, koska vuokrakin tulee viemään yli puolet.

Ollessani aikanaan pitkäaikaistyötön, en koskaan hakenut toimeentulotukea. Jos äkillistä sattui, hätätili hankkii sinulle tietokoneen tai vaikka sängyn vanhojen tilalle. Sinusta kaikilla työttömillä saa olla säästöä. Se vähentää valtion menoa, jos on edes työvuosinani säästänyt jotakin. Lisäksi aika monissa kotivakuutuksissa käteistä turvataan vain 500 euroon asti. Kai tästäkin syystä rahan on hyvä asua pankkitililtä. Linja-auto on jo liikenneympyrällä ja Sorin aukio näkyy. Hyppää kanssani ulos Länsilinjasta ja lähdetäänpä säästämään selvää rahaa.

Hammastahnoissa halvempaan, pesuainetta uusiksi

Olen kokeillut heinäkuussa esimerkiksi sellaista taktiikkaa, jossa siis palasaippua korvasi jatkuvan menon ylelliseen nestesaippuaan isossa kanisterissa hankittuna. Vain palasaippua kestää käyttöä jo lähes neljä kuukautta, joten säästökikkani on todettu toimivaksi, viimeisiä hierotaan. Aiemmin olin pelkästään sitä saippuapumppua täyttänyt tyhjästä täyteen monia kertoja. Deodoranteissa olen suosinut Lidlin halvinta, joka maksaa tälläkin hetkellä ehkä 95 senttiä kappaleelta tässä. Haluan löytää uusia säästöjä, koska kulutusjuhla ei ole elämää.

Ensimmäisenä liikun Lidlissä hammastahnoille. Hammaslääkärini suositteli Oral-B:n Pro Expertia, mutta alkaa olla täällä liian kallis. Kahdella eurolla sitä ei myy enää kukaan, mutta edes tuolla 2,29 euron hinnalla en aio siitä enää ottaa. Pakkaus pitää vain 75 millilitraa, joka tuntuu loppuvan jatkuvasti. Joskus olen miettinyt sitäkin, käykö talossa varkaita pesemässä hampaita. Lopulta sain laskettua litrahinnan, tästä tuotteesta 30,53 euroa. Se on niin liikaa. Lidlin halvin hammastahna on 150 millilitraa ja maksaa paljon: 63 sentin tuubi, kelpaako?

Sen litrahinta on vain 4,20 euroa. Otat saman aikaan kolme tuubia. Ne kuittaantuvat Pro Expertilla, jonka normaalisti olisin aiemmin ostanut kai 2,29 eurolla; loput 40 senttiä jäävät vielä seuraaville ostoksille. Olet hei sitä mieltä, että Pro Expertilla hammashoitokuluni ovat nousseet. Ostin aiemmin sitä Lidlin halpaa tahnaa, vaikka suklaan ja virvoitusjuomien lasku oli isompi, hammashoidon menot olivat hallitumpia. Sillä kalliimmalla tahnalla hampaita on paikattu aiempaa enemmän Pennossa, vaikka sijoitan aiempaa vähemmän ylellisyyksiini.

Kollaasi, jossa on esillä edullisia hammastahnoja, wc-puhdistusaineita ja muita siivousaineita. Tuotteet edustavat merkittömämpiä vaihtoehtoja.
Merkit vaihtamalla jää rahaa bussikorttiin

Moni kysyy, että mitä hyötyä budjetoinnissa on? Juuri se hyöty, että pystyin vertaamaan elämäntapaa esimerkiksi hammashoidon kuluihin ja tekemään johtopäätöksiä siinä hyllyllä. Vaikka minun tutkimus ei ole mikään filosofisen laaja, säästät jatkossa yli kymmenen euroa hammastahnoissa vuositasolla. Niitä ei edes löydy kotimaisena ainakaan tällä hyllyllä, joten kotimaa ei edes kärsi. Sen sijaan seuraavassa tavassa säästää kärsimystä voi tulla talouteen. En enää jaksa etsiä koko ajan tarjouksia. Hakeminen maksaa 2,50 vaikkapa bussilippuna.

Oikeastaan kodin siivousaineesta on vähän sama ongelma kuin hammastahnoissakin: ne loppuvat äkkiä. Kirjoitin asiasta valmistajallekin, ja 500 millilitran suihke uudistui isompaan 600 millilitran kokoon. Tätä on hyvä alku, mutta se on edelleen aivan liian pieni. Muille 750 millilitraa on minimi. Tarjouksilla näitä Kiillon tuotteita sai yhdistettyä laajasti 5,00 euroon kahdella kappaleella. Suihkeiden litrahintasi on silloin 4,17 euroa. Lidl alittaa tämän hinnan, litra maksaa 2,09 euroa nyt. Suihkeet eivät myöskään lopu äkkiä kesken litran kokoisina.

Minulle ei tarvitse kertoa, mihin säätö voi johtaa. Tiedän sen itsekin, että kotimaisuus ja sen suosiminen on tärkeää erityisesti kansantalouden kannalta. Näin konkurssiesi iso uhka vähenee. Kun vuokra haukkaakin jatkolla 55 prosenttia 902 euron tulosta, 407 eurolla ei ole yksinkertaisesti nyt varaa suosia kotimaisia. Tiedetään kyllä, mihin suuntaan mennään tällä hallituskaudella. Hallitus säästää köyhiltä, ja köyhänä on aika tullut, että pitää alkaa säästää miettimättä sen suuremmin kansantaloutta. Meinaan jo vuokran maksaa ja torpan pitää.

Varis käski säästämään jo, toinen lahjoitus pimenee

Lidlin kierros on tehty, ja oikeastaan vain kymmenien eurojen vuosisäästön saa helposti. Siirryt tarvittaessa vähentämään kulutustasi muilla tavoin, ja kuinka ollakaan, Koskipuiston jälkeen juttelemme tästäkin hienoisen tovin kuvassa näkyvän variksen kanssa. Vaikka yli 50 euron säästöt ovat kaikkiaan mehukkaita, karu todellisuus piilee lahjoituksillani. Niissä olisi varaa nipistää, lähes puolella. Aiempina vuosina lahjoituksiini on Pennon mukaan kadonnut suurimmillaan jopa 300 euroa. Jos tässä päästään edes puoleen väliin, linnut kertokoon?

Vuosien ajan olen lahjoittanut 10 euroa kuukaudessa WWF:lle budjetillani. Tämä summa jää voimaan. Tästä vuodesta alkaen olen lahjoittanut hupirahalla siis toiset 10 euroa SLL:lle. Kirjoituksia lukemalla voi selvitä se, että näen sitä nälkää nykyään, koska ruokia ei ole enää varaa ostaa samassa määrin. Olenpa opettanut, että inflaatio tulee kuitille kerroksittain, eli uudet inflaatiot tulevat aiempien päälle. Se on kuin monien tuntema Korkoa korolle -ilmiö. Sillä tavalla kerroksittain, että koron lisäksi myös suosikkieni hinta kasvaa kasvamistaan.

Tanssimusiikki on liian tärkeä, joten tässä pitää myös Spotify veloittaa. Kun lähtötilanne näkyy siinä, että säästöistä uppoaa 120 euroa Spotifyyn, hupirahastasi luonnonsuojeluun ja käyttötililtäsi siihen samaan, voi laskea 360 euron menetyksen pelkästään tästä. Nousevien kulujen aikana myös säästötilille on kiva pystyttää ilmaa. Tarkoitus on Spotify Premiumissa käyttötilillä nyt, mutta koska kesäkuulta tilanne on vain pahentunut, siihenkään ei ole enää oikeastaan varaa. Hyvä Suomen luonnonsuojeluliitto. Kirjoitan teille työttömyydestäni…

Varis istuu bussipysäkin katoksella. Pysäkkikyltti ja osa pysäkkiä näkyvät kuvassa.
Vain odottava lintu näkee säästäjän saaliin

Tammikuun 902,17 euron tulolta on mahdotonta kustantaa toisen 10 euron lahjoituksen. Päätin, että jätän voimaan pitempiaikaisen WWF-lahjoituksen, koska rahasi vaikuttaa myös ulkomailla. Näin lahjoitus oli lopulta irtisanottu ja pääsen viemään Spotify Premiumin lähes marraskuussa hupirahaan. Vapautuvilla 20 eurolla saa veloittaa 20 euron lahjaa, joka odotti vain kirjausta. Kirjaimellisesti odotti, koska kaikki budjetit on läpikäyty ja säästötileillä on 5 euroa. En ollut tarpeeksi rohkeaa tulemaan juhliin ilman mitään lahjaa suoraan pöytääsi.

Muutoksen takia säästötilillä on ensi vuodesta alkaen 120 euroa enemmän pelivaraa. Sen lisäksi Spotify siirtyy vihdoin sinne, minne se sinusta kuuluukin – sinne hupirahaan. Tämän lisäksi maksan sieltä laitenetin ja latausliittymän 5 euroa kuukausittain. Näin niitä lopullisia hupirahoja jää 85 euroa kuukausittain. Tämä parantaa hiukan myös elämäsi pyöräilyn oloja. Vaikka moni on tuolla meille kateellinen, tosiasiassa liiallinen yksioikoisuus voi sairastuttaa työttömiä. Pyörällä pääsee uusiin blogini ajatuksiin, joita olet nähnyt ja näet jatkossakin.

Lahjoitusten lisäksi on tietenkin lisää lahjoituksia: noin 30 euroa joulupuuhun ja noin 30 euroa sitten vielä reppukeräykseen, satunnaisesti kodittomille kissoille sitä märkäruokaa – vaikka mahassa kurnii. Luulen, että lukijani ymmärtävät tämän jo. Lahjoitan jatkossakin 120 euroa WWF:lle ja 30 euroa reppukeräykseen. Valitettavasti joulupuu jäi loppuvuonna väliin rahan puutteeseen. Nyt on tarkoitus kerätä varat ihan lähisuvun lahjoihin, vaikka aikuiselle ei meillä anneta kuin joskus. En tiedä, saanko niissäkään kasaan, joka sentti pitää kaivaa.

Ravintoloissa ei saanut edes palvelua, ilta-ale kotiin

Jos katson näitä päiväuutisia ja näiden alla olevia kommentteja, työtä tekevät kadehtivat työttömiä. Meitä pidetään yhteiskunnan elätteinä, joille ei tapa maistu – vain ilmainen raha kelpaa ja siihen passivoituu. Tosiasia on aina toinen. Töitä ei vain kaikille ole, ja mitä muuta hallitus on saanut aikaan kuin lisää konkurssia ja työttömiä? Asumistukea laskettiin, ja taas joutuu kieltäytymään. Mihinkään ei voi mennä, vapaa-aika menee niitä senttejä laskiessa ja budjetoitaessa, missä vaiheessa edes ehtii töitä hakea? Ei vain ole mitään mitä kadehtia.

Siinä vaiheessa, kun talous on valmiiksi pielessä, on se ja sama, jos menisit johonkin tosi kalliiseen ravintolaan ja tilaat ruoan, olkoon vaikka naapurin lainalla nyt sitten. Lähes 2 508 euroa on mennyt säästöistä tänä vuonna jo, ei paljoa JJ'S BBQ:n lihatarjotin siitä paina noin 50 eurolla juomineen. Olen tässä jonossa, mutta kassana et osaa näköjään edes myydä sitä. Puhun englanniksi oikein hyvin, mutta esitän myyjille tyhmää ja alleviivaat sitä, etten puhu englantia tytön ymmärtämällään kielellä. Joo, ihan sama: I'll bring my money elsewhere.

Havainnon mukaan ruoka haetaan itse ja astiat palautetaan itse, vaikka ison tarjottimen hinta on lähemmäs 50 euroa. Se, että vissyvedessä on sen porsaan kuva, ei paljoa elämystä nosta. Menen sieltä sitten Huuvaan, ja sama juttu jatkui: eikö täällä Suomessa tarvitse enää osata edes kieltä? Kokki vain osoitti kädellään, että tilaukset tilausautomaateissa tai jostain älypuhelimesta. Näytin hänelle viisikymppiä ja lähdin menemään. Eihän ravintoloissa tilaus tai käynti voi olla niin vaikea, mutta se on. Tervetuloa aktivistin matkaan, kasvuseudulle.

Kollaasi, jossa on lasagnea 60 % ilta-alennuksella sekä kaksi avaamatonta virvoitusjuomaa, jotka on pelastettu jäteastiasta.
Kun budjetti on tiukka, kova työ palkitaan

Onneksi aika on muutaman tunnin kuluttua yhdeksän: Lasagne Bolognese 60 prosentin alennuksina. Oli ihan vitun hyvä, ja 48,06 euroa on vielä käyttämättä. Drinkkisi ei maksanut mitään, se löytyi taas sieltä niin – roskiksissa. Mistä muualtakaan, ja tasan avaamattomana! Ei tarvinnut etsiä vapaata pöytää tai odotella ventovieraita. Onhan myös niin mukavaa, kun voi syödä ja katsoa samalla YouTubessa sitä japanilaista ohjelmaa. Siinä vaiheessa ymmärsi, että ravintolat ovat perseestä. Mikään ei voita täällä nautittua rakkaan läppärin seuralla.

Tampereella, jossa ravintolakulttuuri on lähes uskonto ja ihmiset puhdistelevat päätään, jos et innostu ulkona syömisestä, on välillä vaikeata hengittää. "En voisi uskoa, ettet tykkää käydä syömässä ulkona, sillä on niin paljon ravintolaa. Kiellät itseltäsi tärkeät kokemukset", monet sanovat. Mutta tiedätkö mitä? Et todellakaan kaipaa kokemusta, jossa kadotin 50,00 ruokaan, jonka olisin voinut tehdä itse yli puoleen hintaan ja ilman matkustusta. Jos joku ei ymmärrä, että ulkona syöminen ei mahdu minun budjettiin, niin se on niiden ongelma :)

Sano suoraan siinä, ettei sinulla ole rahaa. Jos kukaan ei ole tarjoamassa, niin sinä et ole tilaamassa. Jerry Seinfeld sanoi sen hyvin: "Minä en ole mikään ruokahifistelijä. Syö vaan ja ole hiljaa." Makaroni, salaatti ja parit nakit menevät alas tuosta noin kastikkeen kera, kuvan lasagne taitaa olla vähän ylellisemmästä päästä. Joko tuli selväksi: inhoat ravintoloita. Kävit niissä ennen, ja aina yksin. Monet ihmiset tuijottivat, koska eipä ollut ketään. Tunsin joskus itseni noloksi. En enää mene mihinkään, ettei kukaan kuule "tällä raukalla ei ole ketään".

Yhteenveto: ensi viikolla jo tuhlailun pariin, taasko

Aika monesti joudun sanomaan ihmiselle olennaisen: "Kiitos, kun ajattelet minua, mutta tungoksessa ja tässä loputtomassa melussa on vaikeaa nauttia ateriasta tai keskittyä vaikka keskusteluihin." Yksin liikkuvana on myös luotaantyöntävää, jos hän pakottaa yhden pienen pöydän toiselle puolelle tuiki tuntemattoman. Olisi pitänyt tulla Lapualle syömään, kunhan vaan taas sanon. Onneksi koti maistuu aina, saa katsoa YouTuben mielekästä sisältöä ilman ventovieraita pöydässä. Täällä voin miettiä myös ensi viikon aiheita kai tuhlailun parista.

Joo, on hyvä lopettaa budjetin parissa. Kuukausibudjetin ollessa 873 euroa kuukaudessa, vuokran jälkeen käteen tulee 400 euroa. Lähes tiedetään, että keskimäärin kuukaudessa on 30 päivää, se riittää noin 13 euron kulutusjuhlaasi päivää kohti. Kaikki ei siis häviä, vaan 100 tulee säästöön. Olen elänyt koko vuoden jo kymmenellä eurolla päivässä. Tämä jos mikä on kapitalistin painajaiset. Ehkä tuntuu luontevalle, kuten olen ennenkin sanonut: kuluttamasi raha menee sotimiseen tai niin näyttävään itsepuolustukseen. Et anna hyväksyä tarinaa.

Onko täällä pakko kuluttaa? Toki, tavara on todella heikkolaatuista. En vielä tunne, onko kotimaisuudesta vähentäminen riittävä tapa saada budjetti kantavaksi, mutta loppuvuonna on ollut yhtä taistelua. Jos tämä hallitus säästää taas, niin pakko tässä kansalaistenkin alkaa talkoisiin osallistua. Pyöräily ei ole juuri nyt vaakalaudalla, mutta tulet vielä sitä luopumista harkitsemaan. Totuus on nimittäin se, että esimerkiksi työttömillä on reilua aikaa, mutta ei sitä rahaa. Työelämässä on taas useimmiten rahaa, muttei aikaa lotota mitään pyöräilyä.

Mitä sitten suosittelen? Köyhänä on ratkaisua joka pulmaan: "Tajua nyt vihdoin lopettaa kaikki mainitut ylellisyydet." Parturi ei ollut mikään välttämättömyys kotiparturini hinnalla. Toisaalta aika paljon aikaa menee budjetointiin ja ratkaisujen etsimiseen. Sitten jotkut vielä ihmettelevät, miksi olen niin väsynyt siitä. Ei ihan oikeasti jaksa enää, ja nykytilanteessa on taas aivan sama mitä tapahtuu, kunhan vain näkyy koti ja puitteet edes välttävään elämään. Onpa kurjaa, ettei hallitus ymmärrä säästämisen paradoksia, mutta täytyy enää näyttää.

Kommentit